haaska
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]haaska (9)
- kuolleen eläimen raato, erityisesti kun sitä käytetään houkuttimena metsästyksessä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑːskɑ/
- tavutus: haas‧ka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haaska | haaskat |
| genetiivi | haaskan | haaskojen (haaskain) |
| partitiivi | haaskaa | haaskoja |
| akkusatiivi | haaska; haaskan |
haaskat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haaskassa | haaskoissa |
| elatiivi | haaskasta | haaskoista |
| illatiivi | haaskaan | haaskoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haaskalla | haaskoilla |
| ablatiivi | haaskalta | haaskoilta |
| allatiivi | haaskalle | haaskoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haaskana | haaskoina |
| translatiivi | haaskaksi | haaskoiksi |
| abessiivi | haaskatta | haaskoitta |
| instruktiivi | – | haaskoin |
| komitatiivi | – | haaskoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haaska- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: haaskio
- verbit: haaskaantua, haaskata, haaskautua
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- haaska Kielitoimiston sanakirjassa