oppiaine

Suomi

Substantiivi

oppiaine

1. nimetyn alan asioiden ja tietojen suunnitelman mukaiseen opetussuunnitelmaan kuuluva kouluissa opetettava aihealuekokonaisuus

Ääntäminen

• IPA: /ˈopːiˌɑi̯neˣ/
• tavutus: op‧pi‧ai‧ne

Etymologia

• yhdyssana sanoista oppi ja aine

Käännökset

1. opetussuunnitelmaan kuuluva kouluissa opetettava aihealuekokonaisuus

hollanti: studievak japani: 科目 ranska: matière f. ruotsi: läroämne, undervisningsämne, ämne saksa: Fach n., (vain Itävallassa) Gegenstand m.

tanska: fag unkari: szaktárgy venäjä: предмет viro: õppeaine

Liittyvät sanat

• kouluaine

Aiheesta muualla

• oppiaine Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 898 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa