Willem de Fesch
Willem de Fesch (26. elokuuta 1687 Alkmaar – 3. tammikuuta 1761 Lontoo) oli alankomaalainen säveltäjä ja viulisti.[1]
Fesch sai viulunsoiton opetusta Carl Rosierilta ja meni naimisiin tämän tyttären kanssa. Hän muutti vuonna 1725 Antwerpeniin ja seurasi Alphonse d’Èveä Onze-Lieve-Vrouwekathedraalin kapellin johtajana. Hän ajautui kirkollisten piirien kanssa ristiriitoihin, ja hänen luonnettaan moitittiin arvaamattomaksi, itsekeskeiseksi ja välinpitämättömäksi. Hän joutuikin lopulta eroamaan. Fesch toimi kirkkomuusikkona todennäköisesti myös Amsterdamissa. Lisäksi hän teki useita esiintymisiä Antwerpenissä viulistina.[1]
Feschiltä julkaistiin vuosina 1710–1725 duoja kahdelle viululle, konserttoja ja sonaatteja. Vuosina 1725–1731 lukuisia hänen säveltämiään messuja ja sonaatteja julkaistiin Brysselissä. Fesch muutti vuonna 1732 vaimonsa kanssa Lontooseen, jossa hän esiintyi viulistina ja hänen vaimonsa laulajana. Lontoossa kantaesitettiin Feschin oratoriot Judith vuonna 1733 ja Joseph vuonna 1745. Fesch sävelsi Lontoon-vuosinaan myös koomisen oopperan The London Apprentice, lauluja, sonaatteja, konserttoja ja pastoraaliserenadin Love and Friendship. Vuonna 1746 Fesch pääsi Georg Friedrich Händelin orkesterin konserttimestariksi. Hän vetäytyi julkisesta toiminnasta vuonna 1750.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Willem de Fesch Donemus, viitattu 18.9.2024 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
