Wieninleike
Wieninleike (saks. Wiener Schnitzel) on itävaltalainen ruokalaji. Se on ohut leivitetty vasikanlihaleike, ja se tarjoillaan yleensä sitruunaviipaleen kera. Wieninleike on Itävallan kansallisruokalaji.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wieninleike valmistetaan vasikanlihasta, joka nuijitaan hyvin ohueksi ja paneerataan kahdesti ennen paistamista.[1] Itävallassa viranomaisten säännökset kieltävät sian- tai kalkkunanlihasta tehtyjen leikkeiden markkinoinnin wieninleikkeinä.[2][3][4]
Tarjoilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wieninleike tarjoillaan Itävallassa perinteisesti perunasalaatin tai persiljalla ja voilla höystettyjen perunoiden kera. Pohjoismaissa se tarjoillaan toisinaan ranskalaisten perunoiden kera.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leikkeen kerrotaan tulleen Wieniin vuonna 1848 kreivi Josef Radetzkyn mukana hänen palatessaan Italiasta kukistamasta lombardialaisten kapinaa.
Kielentutkija Heinz Dieter Pohlin vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan tarina on keksitty italialaiseen keittokirjaan 1960-luvun lopulla ja ruokalaji tunnettiin Itävallassa jo 1830-luvulla.[5] Italiassa saman ruokalajin nimi on cotoletta alla milanese eli milanonleike. Ainoa muutos on luun poistaminen vasikanlihaviipaleesta.
Lombardiaan leike tuli espanjalaisten mukana Andalusiasta, jonne maurien väitetään tuoneen sen Bysantin juutalaisilta.[6]
Lähisukulaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sveitsiläinen kinkku- ja juustotäytteinen leike Cordon Bleu, joka Suomessa tunnetaan paremmin nimellä sveitsinleike, valmistetaan vasikasta tai porsaasta samoin leivittämällä kahteen kertaan.[7]
Wieninleike kulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Charles Chaplinin elokuvassa Diktaattori nimihenkilö, diktaattori Adenoid Hynkel, puhuu kansalle käyttäen ilmaisuja: "Wiener Schnitzel, Lager Beer und Sauerkraut. Mit der ach hic." [8] Jari Tervon romaanissa Koljatti pääministeri Pekka Lahnanen tilaa aina wieninleikettä, kun muut valtionjohtajat nauttivat kala- ja äyriäisherkkuja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pohl, Heinz Dieter: Die österreichische Küchensprache. Peter Anreiter, 2007. ISBN 978-3-7069-0452-0 (saksaksi)
- ↑ ”A.4 Schnitzel, Steak und weitere Fleischteile A.4.1 Schnitzel A.4.1.3 Bezeichnung”, Codex Alimentarius Austriacus, s. 26. (Österreichisches Lebensmittelbuch) Wien: Bundesministerium für Gesundheit, Familie und Jugend, 2007. BMGFJ-75210/0016-IV/B/7/2007 v. 06.12.2007 Codexcapitel B 14: Fleisch und Fleischerzeugnisse (viitattu 22.1.2009). (saksaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Sonntag aktuell: Schnitzeljagd[vanhentunut linkki] (saksaksi)
- ↑ Wiener Schnitzel ("By Austrian law...") (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Pohl, Heinz Dieter: Die österreichische Küchensprache. Ein Lexikon der typisch österreichischen kulinarischen Besonderheiten (mit sprachwissenschaftlichen Erläuterungen), s. 154. Praesens-Verlag, Wien, ISBN 3-7069-0452-7. (Studia interdisciplinaria Ænipontana 11), 2007.
- ↑ Jaakko Rahola: Raholan syötäviä sanoja kolumbus.fi. Arkistoitu 28.9.2010. Viitattu 5.4.2009.
- ↑ Cordon bleu Verein Kulinarisches Erbe der Schweiz. Arkistoitu 28.7.2013. Viitattu 27.12.2008. (saksaksi)
- ↑ Eriksson, Jerker A.: Charles Chaplin. Teoksessa: Nuorten tieto 1. Lukemista hyödyksi ja huviksi. s. 24, 28. Porvoo: WSOY, 1963.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wieninleike Wikimedia Commonsissa
