Whig-puolue (Yhdysvallat)
| Yhdysvaltain Whig-puolue | |
|---|---|
| Whig Party | |
| Perustettu | 1834 |
| Lopetti | 1856 |
| Johto | |
| Ideologia | Amerikkalainen nationalismi |
Yhdysvaltain Whig-puolue toimi vuosina 1834–1856. Se jatkoi federalistisen puolueen perinnettä. Whig-puolueen perustajat vastustivat presidentti Andrew Jacksonin politiikkaa, jota he pitivät liian itsevaltaisena, ja he antoivat presidentille pilkkanimen ”Kuningas Andrew”.[1] Kaikkein yhtenäisimmin whigit äänestivät kongressissa intiaanipolitiikkaa koskevissa kysymyksissä.[2] He vastustivat Jacksonin ja tämän seuraajan Martin Van Burenin linjaa, johon kuuluivat muun muassa pakkosiirrot.
Orjuuskysymys ja erityisesti vuoden 1850 kompromissi aiheuttivat puolueen hajaantumisen. Pohjoisvaltioissa sen kannattajat perustivat nykyisinkin toimivan republikaanisen puolueen. Myös Know Nothing -puolue sai kannattajia entisistä whigeistä, ja sisällissodan jälkeen heitä liittyi Etelävaltioiden demokraatteihin.[3] Konservatiivisia whigejä oli liittynyt demokraatteihin jo ennen sotaa.[4]
Yhdysvaltain nykyisessä poliittisessa keskustelussa viitataan joskus whigeihin esimerkkinä puolueesta, joka menetti kannattajansa ja olemassaolon syynsä. Tällöin pohditaan yleensä sitä, voisiko vastaavaa tapahtua nykyaikana.[5] Kyseistä rinnastusta käytti jo filosofi Nicholas Butler 1930-luvulla.[6]
