Vespa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee skootteria. Se on myös ampiaisten heimoon kuuluvan herhiläisten suvun tieteellinen nimi.
Vespa Rally 200 Electronic (tuotannossa 1972–1979) on esimerkki isorunkoisista Vespoista.

Vespa (suom. ampiainen) on italialainen Pontederassa toimivan Piaggio & C. S.p.A.:n vuonna 1946 esittelemä skootterimerkki. Yhtiö valmistaa edelleen klassisia monokokkirunkoisia Vespoja, joita on 60 vuoden aikana esitelty yli sata mallia. Ensimmäinen Vespa oli käsivaihteinen kaksitahtinen 98 cm³ moottorilla varustettu Vespa 98, ja viimeisin on 278-kuutioinen nelitahtinen automaattivaihteinen Vespa GTS 300 Super. Vespa oli 1950- ja 1960-luvulla niin yleinen, että siitä on tullut käytännöllisesti katsoen kaikkien skootterien synonyymi.lähde?

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nibbio-skootteri

Vastoin yleistä käsitystä Vespa ei ollut ensimmäinen motorisoitu skootteri. On vaikea sanoa, kuka keksi skootterin, mutta Britteinsaarilla tehtiin skoottereita jo varhain. Brooklandsissä toiminut All British Engine Company (ABC) valmisti Skootamota-nimisiä skoottereita 1920-luvun vaihteessa. Gloucestershiressä tehtiin 1920–1922 Unibus-merkkisiä skoottereita, joita mainostettiin "autoksi kahdella pyörällä". Yhdysvalloissakin Cushman Motor Works toi markkinoille ensimmäisen skootterinsa Auto-Gliden vuonna 1937.[1] Italiassa Nibbio-skootteri syntyi samoihin aikoihin kuin Vespa. Piaggion Vespa oli kuitenkin ensimmäinen skootteri, josta tuli suosittu. Vespan maailmanvalloitukseen vaikuttivat ennen kaikkea sopiva ajoitus ja onnistunut suunnittelu sekä massatuotannon hyötynä saavutettu edullinen hinta.lähde?

Vespa syntyy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vespan prototyyppi MP5 "Paperino".
Vespa 125 Hoffmann (1950), jossa vielä moottoripyörämäinen paljas ohjaustanko ja ajovalo etulokasuojassa.

Toisen maailmansodan jälkeen Italian teollisuus ja liikennevälineet olivat raunioina ja kansan varallisuus niukkaa. Vanha raskaan teollisuuden edustaja Piaggio, joka oli valmistanut junia ja lentokoneita, etsi vallinneessa tilanteessa tuotetta, joka saisi kansakunnan jälleen pyörille kohtuullisella hinnalla. Joidenkin epäonnistuneiden skootterihahmotelmien (pilkallisesti kutsuttu nimellä Paperino – Aku Ankka) jälkeen Enrico Piaggio antoi tehtävän lentokoneinsinööri Corradino D'Ascaniolle, joka sanojensa mukaan vihasi moottoripyöriä.[2]

"Nykyaikainen liikenneväline, joka on yleinen kuin polkupyörä, suorituskykyinen kuin moottoripyörä ja mukava kuin auto" – oli D'Ascanion ohjenuora suunnittelutyössään. Hän otti lähtökohdaksi tuolin, jolla istui ihminen, ja piirsi sille kaksi pyörää ja ohjaustangon, sekä asetti moottorin taakse.lähde?

Uutta tässä skootterissa oli kantava peltirunko, sivuposket, jotka kätkivät tekniikan ja taakse sijoitettu moottori, jolloin jalkatilasta voitiin tehdä tilava, pienet 8" pyörät, jotka tekivät pyörästä matalan ja helpon käyttää, sekä etuosan polvisuoja. Etupyörä oli lisäksi ripustettu lentokoneen laskupyörän tavoin toispuolisesti ja vanteet halkesivat kahtia pultit irrottamalla, mikä helpotti renkaanvaihtoa. Moottoripyörän rengasta pienempi rengaskoko mahdollisti varapyörän mukanaolon joka kävi sekä eteen tai taakse sopivan ja oli varsin helposti vaihdettava.lähde?

Syyskuussa 1945 nähdessään prototyypin (MP6) Enrico Piaggio huudahti legendan mukaan "Sembra una vespa!" ([Sehän on] aivan kuin ampiainen!). Patenttihakemus jätettiin 23. huhtikuuta 1946.[3] Tuotantomalli sai iskutilavuuden mukaisesti nimekseen Vespa 98, ja ensimmäiset kappaleet tulivat hihnalta huhtikuussa 1946.[4] Vespa oli heti ilmestyessään suuri menestys, osittain koska tehdas avitti myyntiä osamaksusuunnitelmalla (uutukaisen hinta oli 68 000 liiraa).[5] Alkuperäisestä mallista tehtiin neljä versiota ja se pysyi tuotannossa vuoden 1947 loppuun, jona aikana sitä myytiin 18 000 kappaletta.[6]

Kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piaggion viimeinen perinteinen kaksitahtinen skootteri, P-sarja, oli tuotannossa 1977–2008. Kuvassa P 200 E (1981). Taustalla mallisarjan edeltäjä Rally 200.

Jo vuonna 1948 iskutilavuus nostettiin 125 kuutioon (Vespa 125) ja 150 kuutioon vuonna 1955 mallissa Vespa GS, jota pidetään Vespoista kaikkein tyylikkäimpänä ja halutuimpana[7]. Vuonna 1953 valmistui viidessadastuhannes Vespa, ja vuoteen 1956 mennessä Vespoja oli myyty huikeat miljoona kappaletta, minkä kunniaksi julkaistiin postimerkki 28. huhtikuuta 1956.[8] Yhtiö turvautui pahimman myyntikuumeen aikana lisenssivalmistajiin, joita olivat Hoffmann ja Messerschmitt Saksassa, ACMA Ranskassa, Douglas Britteinsaarilla ja Bajaj Intiassa.[9]

Vuonna 1948 esiteltiin kolmipyöräinen Ape (suom. mehiläinen), joka tunnetaan myös markkinointinimellä Vespa Commercial. Tästä mallista juontavat juurensa lukemattomat Aasiassa edelleen käytetyt autorikšamukaelmat, kuten intialainen Bajaj. Vuonna 1957 Piaggio halusi osansa kääpiöautomarkkinoista esittelemällä nelipyöräisen Vespa 400:n, jota valmistettiin 1957–1961 Ranskassa ACMA:n tehtailla Fourchambaultissa.[10] 1963 yhtiö toi markkinoille ensimmäisen 50 cm³ Vespan (Vespa 50), joka oli samalla viimeinen Corradino D'Ascanion suunnittelema malli. "Vespina" (suom. pikku-Vespa) oli Piaggion vastaus vuoden 1962 lainmuutokseen, joka vaati kaikki yli 50-kuutioiset ajoneuvot rekisteröitäviksi Italiassa.[11]

Vespan kehitys oli hyvin nopeaa 1950- ja 1960-luvulla, josta kiitos lankeaa tehtaan pahimmalle kilpailijalle milanolaisen Innocenti-yhtiön Lambrettalle.[12] Lambretta-skootteri hävisi markkinoilta 1970-luvun alussa, jonka jälkeen Vespan evoluution voidaan sanoa pysähtyneen pitkäksi aikaa 1977 esiteltyyn P-sarjaan (Nuova linea). P-sarjan Vespojen valmistus lopetettiin vuonna 2008[13], koska malli ei enää täyttänyt kiristynyttä Euro III -päästödirektiiviä. P-sarjan Vespojen, kuten PX 200:n, perusratkaisut pysyivät samankaltaisina kolme vuosikymmentä.lähde?

Nykyaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vespa ET4 125 (1996) oli ensimmäinen nelitahtinen Vespa.

Vasta kaukoidän tuotteiden vallattua markkinat 1990-luvulla alkoi Piaggiolla uuden nykyaikaisen nelitahtimalliston kehitystyö. Vuonna 1996 Piaggio esitteli tuotemerkin 50-vuotisjuhlan kunniaksi aivan uuden Vespan, variaattorivälitteisen ET-sarjan. Vespa ET4 125 oli ensimmäinen nelitahtinen Vespa, mutta ei suinkaan merkin ensimmäinen automaattiskootteri (joka oli PK 125 vuonna 1984).lähde?

Vuonna 2003 julkaistu GT-sarja (Granturismo 200) korvasi PX-sarjan isorunkoisten lippulaivana. 2005 julkaistun LX-sarjan jälkeen (korvasi ET-sarjan) Vespalla on jälleen tuotannossa kaksi rinnakkaista mallistoa (isorunkoiset ja pikkurunkoiset). 2006 Vespan 60-vuotisjuhlamalleina esiteltiin kolme uutta mallia: LXV, GTV ja rajoitettu painos GT60°, josta tehdään 999 numeroitua kappaletta.lähde?

Viime vuosina Piaggio on kiinnittänyt suurta huomiota Vespa-tuotemerkkiinsä, josta esitellään yhä tiuhemmin uusia malleja, usein vain kosmeettisin muutoksin. Brändin ympärille on myös kehitetty aktiivinen jälkimarkkinointi ja tarjolla on suuri oheistuotevalikoima kypäristä kirjallisuuteen.lähde?

Kulttuuri-ilmiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvulla Italiassa vallitsi varsinainen vespamania, joka levisi halki Euroopan. Ajankuva tallentui osuvasti filmille William Wylerin elokuvassa Loma Roomassa (1953), jossa Audrey Hepburn ja Gregory Peck ajavat 125-kuutioisella Vespalla kaupungin vilinässä. Monet muutkin filmitähdet poseerasivat mielellään Vespan satulassa, kuten John Wayne ja Charlton Heston.[14] 1960-luvulla nuorisoalakulttuuri modit ottivat Vespan omakseen Britteinsaarilla. Tyypillinen mod-Vespa oli ylenkoristeltu peileillä, Yhdistyneen kuningaskunnan lipulla ja maalitaulukuviolla. Vuonna 1979 ilmiöstä tehtiin The Whon Quadrophenia-levyn innoittamana modien ja rokkarien yhteenottojen sävyttämä elokuva Quadrophenia – 60-luvun kapinalliset, jossa sivuosassa näytellyt poplaulaja Sting ajoi Vespa GS:llä.lähde?

Tärkeimmät mallit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vespa Primavera 125, joka esiteltiin vuonna 1967, kuuluu pienirunkoisiin Vespoihin.
Vespa Granturismo 200 korvasi PX-sarjan 2003.

Piaggio on 60 vuoden aikana valmistanut Vespa-nimikkeellä 140 mallia, ja Vespoja on myyty 17 miljoonaa kappaletta.[15] Joukossa on useita vain rajoitetun ajan myynnissä olleita juhlamalleja (Limited Edition), kuten Vespa PX 200 Serie Speciale (2002), Vespa PX 150 Ltd ja Vespa GT60° (2006).lähde?

Eri markkina-alueilla on myös myyty eri malleja eri aikoina, kuten Japanissa vuoteen 2000 asti Classic-mallia (melko lailla kuin Vespa Primavera, jonka myynti loppui Euroopassa 1983). 1985–1990 tuotannossa oli PX 125:stä terästetty versio T5 Pole Position, joka on tehokkain Vespa luokassaan. 150-kuutioisena löytyy useita malliversioita GS, GL, Sprint, Sprint Veloce.lähde?

Vuodeksi 2007 Piaggio esitteli uuden mallin Vespa S, jonka retromainen muotokieli on haettu 1970-luvulta.[16] Sitä aiotaan valmistaa 50- ja 125-kuutioisena. Kaksitahtisen Vespa PX -mallin 30-vuotisen tuotannon päättymisen kunniaksi Piaggio toi lokakuussa 2007 myyntiin viimeisen tuhannen kappaleen erän 125-kuutioista mallia erikoisvarusteltuna versiona P125X Ultima Serie[17][18] Vespa PX on ollut tehtaan tuotannossa vuodesta 1977 lähtien, katkeamatta 30 vuotta. PX mallin 30 vuotta jatkuneen suosion ja tuotannon loppumisen juhlistamiseksi tehdas on tehnyt erikoiserän P125X Ultima Serie -mallia. Mallia on valmistettu vain tuhat kappaletta ja näistä kahdeksan on Suomessa.lähde?

Alla luetellaan tärkeimmät virstanpylväät Vespan kehityskaaressa.lähde?

Käsivaihteiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vespa 98 (1946)
  • Vespa 125 (1948)
  • Vespa 150 GS Gran Sport (1955)
  • Vespa 160 GS (1962)
  • Vespa 150 GL (Gran Lusso) (1962)
  • Vespa 50 (1963)
  • Vespa 180 SS Super Sport (1964)
  • Vespa 150 Sprint (1965), Sprint Veloce (1969)
  • Vespa Primavera 125 (1967)
  • Vespa Rally 180 (1968), 200 (1972)
  • Vespa PX 125, 150, 200 (1977)
  • Vespa Cosa 200 (1987)

Variaattorivaihteiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vespa ET4 125 (1996)
  • Vespa GT 200 Granturismo (2003)
  • Vespa LX 125 (2005)
  • Vespa GTS 250 (2005)
  • Vespa GTS 300 Super (2008)

Kuvagalleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hansikaslokero edessä
    Hansikaslokero edessä
  • Keinuvipuvaimennettu eturipustus
    Keinuvipuvaimennettu eturipustus
  • Vespa-skoottereita
    Vespa-skoottereita
  • Vespa ACMA 125
    Vespa ACMA 125
  • Vespa GTS 250ie
    Vespa GTS 250ie

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ About Motorcycles: A trip down motorcycle memory lane on a motor scooter (Walter Kern) (Arkistoitu – Internet Archive) haettu 27.10.2006
  2. ↑ Motorcycle Online: Vespa ET4 (1997) (Arkistoitu – Internet Archive) D'Ascaniolla ei ollut mitään perinteistä moottoripyörätaustaa, ja hän itse asiassa myönsikin suhtautuvansa moottoripyöriin vihamielisesti. Ne olivat raskaita, kokemattomille (tai hamepukuisille naisille) vaikeita käsiteltäviä, ne eivät suojanneet säältä ja aina sottasivat vaatteet ja kädet öljyllä, jota lensi moottorista tai ketjuista.
  3. ↑ Vespa – Italian Street Style (sivu 38)
  4. ↑ Vespa – Italian Street Style (sivu 49)
  5. ↑ Vespa – Italian Street Style (sivu 55)
  6. ↑ Vespa – Italian ampiainen, s. 25
  7. ↑ Scooterlounge: The Den of the Vespa - Vespa GS, haettu 27.10.2007 (Arkistoitu – Internet Archive) GS:n muotoilu on eittämättä Piaggion suunnittelun huippua. Mielestäni mikään muu Pontederan tehtaalta lähtenyt malli ei vedä vertoja GS:n rungon muodoille. Kun tarkastelee sitä, ja varsinkin sen myöhempiä versioita piilotettuine kaapeleineen, voi havaita, että GS on sulava kokonaisuus. Se on todellakin muodon ja funktion korkein aste.
  8. ↑ Vespa – Italian ampiainen (sivu37)
  9. ↑ Vespa – Italian ampiainen, s. 48–53
  10. ↑ Vespa – Italian ampiainen (sivu 55)
  11. ↑ Vespa – Italian Street Style, s. 208-213
  12. ↑ Vespa – Italian ampiainen (sivu 27)
  13. ↑ Telegraph UK: Classic Vespa falls foul of EU emissions rules (Richard Edwards, 25.8.2008), haettu 29.8.2009"The last Vespa PX, with its distinctive waspish engine, came off the production line this weekend. Italian company Piaggio said that tightening emission legislation sounded the death-knell on the 30-year-old, manually-geared bike - and that all models would now be automatic."
  14. ↑ The scooter - the short history of a cultural icon haettu 26.10.2006
  15. ↑ Times Online 19.4.2006 Vuodesta 1946 on myyty noin 17 miljoonaa Vespaa, ja 40 % valmistuu edelleen Piaggion tehtailla Pontederassa pohjois-Italiassa. Vaikka Vespalla on ollut jo 140 mallia, on sen ulkoasu pysynyt suureksi osaksi samana.
  16. ↑ Piaggio&C.s.p.a News 2006 (Arkistoitu – Internet Archive) Hiljattain pidetyssä EICMA 2006 -näyttelyssä Milanossa Piaggio esitteli 144. mallin, Vespa S:n, jonka linjat merkitsevät paluuta 70-luvun muotoiluun. Viimeisin tuote jatkaa merkin mainetta tyylikkäänä ja puoleensavetävänä brändinä, jossa yhdistyy nykyaikainen tekniikka.
  17. ↑ Vespinoy, haettu 25.10.2007 2007 represent also the year of end of the production of Vespa PX and for this occasion it has been decided to produce a special lottery numbered “Last Series” of 1,000 vehicles. The units belongings to this special series are guaranteed from the number of the chassis comprised between ZAPM0930200020001 and ZAPM0930200021000, brought back on one nameplate, riveted on the left front part of the traveling case, indicating also the production number.
  18. ↑ Vespa Suomi, haettu 25.10.2007

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Davide Mazzanti, Ornella Sessa: Vespa – Italian Street Style, Scriptum Editions, Lontoo (2003), ISBN 1-902686-32-2
  • Vilagi, Tamas: Vespa: Italian ampiainen. Jyväskylä: Atena, 2005. ISBN 951-796-380-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Italialaisia moottoripyörävalmistajia
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vespa&oldid=22819809”