Tatra T3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tatra T3
Tatra T3SUCS Prahassa
Tatra T3SUCS Prahassa
Perustiedot
Tyyppi sähköraitiovaunu
Valmistaja ČKD Tatra
Lukumäärä 13 945 + 131 koria
Valmistusvuodet 1962-1997
Liikenteessä 1960-
Istumapaikkoja 110/95 (T3SU) (seisomapaikat mukaan lukien)
Tekniset tiedot
Huippunopeus 65 km/h
Paino 16 t
Pituus 14 000 mm
Leveys 2 500 mm
Korkeus 3 050 mm
Telit 2 kpl
Moottori 4 x TM22
Moottorin teho 4 x 40 kW
Vetovoima 600 V tasavirta
Matkustamo
Matkustamo
Peruskorjattuja Tatra T3D-raitiovaunuja Chemnitzissä, Saksassa
Tatra T3SU-raitiotiejuna Riiassa, Latviassa
T3SU:sta MTTD:ksi peruskorjattu raitiovaunu historiallisella Bulvarnoye Koltson raitiolinjalla Moskovassa
T3-Coupé Prahassa
Tatra T3R Brnossa, Tšekin tasavallassa
Kolmiosainen Tatra K3R-NT-nivelraitiovaunu Plzeňissä, Tšekin tasavallassa

Tatra T3 on suosittu tšekkiläinen raitiovaunumalli, jota ČKD Tatra valmisti. Mallin raitiovaunut ovat todella luotettavia: niiden toimintavarmuus oli peräti 98,9 % 2000-luvun lopulla tehdyssä Prahan raitioteitä koskevassa tutkimuksessa, mikä oli paras toimintavarmuus Prahan raitiovaunukalustosta.[1] T3 oli tuotannossa vuodesta 1960 vuoteen 1999, ja tänä aikana myytiin 13 991 moottorivaunua sekä 122 moottoritonta perävaunua, joten se on maailman eniten valmistettu raitiovaunu.[2]

Tyypit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T3

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T3:n suunnittelussa oli tiukat laatuvaateet. Vaunujen kuljetuskyvyn oli oltava sama kuin edeltäjässä Tatra T2:ssa, mutta vaunun tuli olla helpompi rakentaa. Tavoitteen saavuttamiseksi muun muassa seiniä ohennettiin ja vaunuihin tuli laminaatti-istuimet pehmustettujen keinonahkaistuinten (kuten T2:ssa) asemesta. T3:a toimitettiin entisen Tšekkoslovakian jokaiselle raitiotieyhtiölle. Sitä oli eniten Prahassa, jonne toimitettiin yli tuhat vaunua. T3 on edelleen tšekkiläisen raitiovaunukaluston kulmakivi (pääosin erilaisina uudistettuina muunnelmina).

T3SU

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(SU tarkoittaa Neuvostoliittoa.) Kuten T2SU:n tapauksessa, ensimmäinen T3SU toimitettiin ilman keskiovea; tilalla oli istuimia. Myöhemmissä raitiovaunuissa kaikki kolme ovea olivat paikoillaan. Kulkuneuvoissa oli suljettu ohjaamo, ja ne oli suunniteltu ankaraan ilmastoon. T3SU:ta valmistettiin yhteensä 11 368 kappaletta, mikä tekee siitä maailman valmistetuimman raitiovaunutyypin. Koska vaunutyyppiä valmistettiin niin paljon, vaunujen korvaaminen nykyaikaisilla raitiovaunuilla on ollut hidasta.

T3SU:n toimitukset alkoivat vuonna 1963. Sitä toimitettiin aluksi Moskovaan ja myöhemmin 33 muuhun Neuvostoliiton kaupunkiin.

T3SUCS

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(SUCS tarkoittaa Tšekkoslovakiaa varten muunneltua neuvostomuunnelmaa.)

T3:n valmistus loppui alun perin vuonna 1976, ja tarkoituksena oli keskittyä uudempiin raitiovaunuihin. Košicen kaupunki Slovakiassa tilasi kuitenkin poikkeuksellisesti kaksi moottorivaunua. Korvaavan KT8D5-mallin tuotannon oli tarkoitus alkaa vuonna 1985, mutta malli oli silloin jo vanhanaikainen. T3:n lisätuotanto olisi ollut liian kallista, joten sen sijaan T3SU-tyypin vaunuja maahantuotiin uudelleen ja muunneltiin. Suljettu ohjaamo säilytettiin, kulkuneuvoissa oli kaikki kolme ovea, ja ne erosivat alkuperäisestä T3:sta vain muutamalla yksityiskohdalla.

T3SU:n kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T3SU:n tehtiin aikojen saatossa monia pieniä muutoksia sekä ulkoasuun että sisätilaan.

Ulkoasun muutokset:

  • <1966: Kapeista matkustamon ikkunoista luovuttiin
  • ~1969: Kapeat linjakilvet ikkunoihin
  • 1980-luvulla: Valaistu linjakilpi ylös
  • ~1985 Soikeat suuntavilkut korvatiin kahdella suorakulmaisella valolla. Samanlaiset valot alettiin laittaa myös vaunun perään.
  • 1983 alkaen: Pieni ristikko raitiovaunun etuosassa vasemmalla puolella
  • ~1985: Kaksi punaista valoa lähellä raitiovaunujen välistä moninajokytkimen ohjauskytkentää sekä edessä että takana.
  • Lisävarusteena kaksi punaista vaakasuuntaista takavaloa

Matkustamo:

  • 1960-luvun alusta 1970-luvun alkuun: Sohvantyyliset istuimet
  • 1970-luvun alusta 1980-luvun puoleenväliin: WC-tyyliset istuimet
  • 1977-1978: Kermanvärinen sisätila (uudelleenmaalattu keltaiseksi/tummansiniseksi)

T3D

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(D tarkoittaa Saksaa (Deutschland).)

Itä-Saksan kolme ensimmäistä T3D-raitiovaunua aloittivat liikennöinnin vuonna 1964, ja Dresdenin kaupunki sai ensimmäisen tilauksensa vuonna 1965. Vaunuja käytettiin osittain niiden 2,50 metrin leveyden vuoksi. Niillä liikennöitiin sekä yksittäin että moninajossa (kahdella moottorivaunulla tai kahdella moottorivaunulla perävaunun kera) ja/tai moottorivaunu+perävaunu-kokoonpanolla. Perävaunujen käyttö onnistui alkuperäisen tšekkiläisen sähkölaitteiston ansiosta, sillä sen teho riitti perävaunun kanssa liikennöintiin. Rajallisen sähkönsaatavuuden vuoksi raitiovaunujen huippunopeus oli kuitenkin vain 55 km/h tavallisen 65 km/h:n asemesta.

Ainoastaan Saksan ja Jugoslavian raitioteillä on perävaunuja. Perävaunut olivat B3D-tyyppiä, ja niiden kori oli sama kuin T3D:ssä. Nykyisin ainoastaan Chemnitzissä käytetään T3:ia säännöllisessä liikenteessä uudistettuna T3D-M-mallina.

T3YU

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(YU tarkoittaa Jugoslaviaa.)

Jugoslaviaan toimitetut kulkuneuvot erosivat vuodesta 1967 alkaen alkuperäisestä T3:sta: niissä oli erilaiset saksivirroittimet ja telit. Lisäksi käytettiin perävaunuja Itä-Saksan tapaan. Raitiotiet olivat kapearaiteisia, ja kaksi näistä kapearaidevaunuista on nykyään entisessä Tšekkoslovakiassa ja yksi entisessä Neuvostoliitossa.

T3R

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(R tarkoittaa Romaniaa.)

Romania tilasi raitiovaunuja 1960-luvun lopulla osana Keskinäisen taloudellisen avun neuvoston sopimusta. Ensimmäiset vaunut toimitettiin Galatin kaupunkiin vuonna 1970, ja niissä oli erilaiset sähkölaitteet Tšekkoslovakian kulkuneuvoihin verrattuna, jotta ne olivat yhteensopivia verkoston 750 voltin tasajännitteen kanssa. Koska korit rakennettiin liian leveiksi käytettäväksi muualla, niitä on käytetty ainoastaan Galatissa. T3R:ää valmistettiin vain 50 kappaletta. Tämän jälkeen Romaniassa siirryttiin tilaamaan kapeampaa Tatra T4:ää, joka oli menestyneempi; sitä käytetään yhä Bukarestissa vuonna 2024.[3]

T3R:ää valmistettiin muutama lisää vuonna 1997.

T3RF

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä T3RF:ää olivat viimeiset valmistetut Tatra T3 -raitiovaunut. Ne tehtiin Samaraa ja Iževskiä varten, mutta vain Samara osti vaunut. Kaksi muuta vaunua myytiin Brnoon vuonna 2002 ja uudistettiin.

Peruskorjatut Tatra T3:t

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmissa Tšekin kaupungeissa ja joissakin muissa kuten Bratislavassa, Moskovassa, Riiassa ja Odessassa T3-raitiovaunuista tuli hyvin yleisiä. Tämän vuoksi kunnossapidon työntekijöistä tuli todella kokeneita niiden huoltamisessa. Tämä oli yksi syy siihen, miksi olemassa olevat raitiovaunut peruskorjattiin sen sijaan, että ne olisi korvattu uudella kalustolla, mikä olisi ollut myös kalliimpaa.

Peruskorjaus eli uudistus sisältää usein:

  • vaunun korin entisöinnin
  • sähköisten linjakilpien asennuksen
  • ääni-informaatiojärjestelmän
  • uusien ajomoottoreiden asennuksen
  • tyristoreilla toteutetun tehonsäädön
  • matkustamon kunnostuksen (riippuen kaupungista ja liikennöitsijästä)
  • virroittimen vaihdon (riippuen liikennöitsijästä)

Laajemmassa peruskorjauksessa lisätään matalalattiainen väliosa (esim. Tatra K3R-NT).

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T3-raitiovaunuja valmistettiin ja toimitettiin 14 113 kappaletta.[4]

Maa Kaupunki Tyyppi Toimitusvuodet Määrä Kalustonumerot Muuta Lähteet
 Tšekkoslovakia Bratislava T3 1964–1966 42 267–308   [5][6]
T3SU 1982 20 717–736   [5][6]
T3SUCS 1985–1989 110 7737–7846   [5][6]
kori 1976 16 taulukon alapuolella   [6][7]
Brno T3 1963–1972 109 495–580, 1581–1603   [5][8][9]
T3SUCS 1985–1989 49 1604–1652   [5][7][9]
kori 1971 1 1497   [8][9]
Košice T3 1963–1967 93 243–335   [5][10]
T3SU 1982 20 336–355   [5][10]
T3SUCS 1983–1989 69 356–424   [5][10]
kori 1970–1979 11 taulukon alapuolella   [7][10][11]
Liberec T3 1965–1973 20 29–48   [5][12]
T3SU 1982–1983 10 49–58   [5][13]
T3SUCS 1986–1987 23 59–81   [5][13]
Most ja Litvínov T3 1967–1972 9 290–298   [5][14]
T3SU 1982 26 taulukon alapuolella   [14][5]
T3SUCS 1983–1987 43 taulukon alapuolella   [14][5]
kori 1968–1976 28 taulukon alapuolella   [14][15]
Olomouc T3 1966–1970 30 116–145   [5][16]
T3SUCS 1983–1987 39 146–184   [5][16]
Ostrava T3 1965–1975 97 701–797   [5][17]
T3SU 1982 5 901–905   [5][17]
T3SUCS 1983–1987 122 906–1027   [5][17]
kori 1976–1997 23 732, 777, 798, 1028–1047   [7][17]
Plzeň T3 1964–1976 48 160–207   [5][18]
T3SU 1982 25 208–232   [5][18]
T3SUCS 1983–1987 55 233–287   [5][18]
Praha T3 1960–1976 892 6101–6992 Nro 6101 on koekappale [5][19][20]
T3SU 1982 20 7001–7020   [5][21][22]
T3SUCS 1983–1989 272 7021–7292   [5][23][24]
T3M 1992 1 8071 Alun perin ČKD Tatran koeraitiovaunu nro 8003. [25]
kori 1966–1996 43 taulukon alapuolella   [7][26][27][28]
 Jugoslavia Osijek T3YU 1968–1982 26 6839–6848, 7211–7222, 8223–8226   [5][29]
Sarajevo T3YU 1967–1969 20 120–139   [5][30]
 Itä-Saksa Chemnitz T3D 1968–1988 132 401–532   [5]
Schwerin T3D 1973–1988 115 201–297, 401–418   [5]
 Romania Galați T3R 1971–1974 50 1–50   [31]
Neuvostoliitto Barnaul T3SU 1967–1985 444     [32]
Dniprodzeržynsk T3SU 1972–1986 183     [32]
Dnipropetrovsk T3SU 1968–1987 370     [32]
Donetsk T3SU 1967–1987 251     [32]
Groznyi T3SU 1981–1986 70     [32]
Irkutsk T3SU 1967–1968 30     [32]
Iževsk T3SU 1966–1986 270     [32]
Jekaterinburg T3SU 1964–1986 530     [32]
Kiova T3SU 1964–1987 923 5052–5688, 5701–5858, 5901–5994, 6000–6032   [32]
kori 1981 2     [7]
Kramatorsk T3SU 1967 2 22, 23   [32][33]
Krasnodar T3SU 1980–1986 115     [32]
Kryvyi Rih T3SU 1986–1987 50 001–050   [32][34]
Kursk T3SU 1966–1987 278     [32]
Mariupol T3SU 1967–1975 32 1001–1005, 1008–1034   [32][35]
Moskova T3SU 1963–1987 2069     [32]
kori 1970–1971 6     [7]
Nižni Novgorod T3SU 1978–1986 220     [32]
Novokuznetsk T3SU 1967–1986 215     [32]
Odessa T3SU 1966–1987 484 2945–3339, 4001–4089   [32][36][37]
Orjol T3SU 1979–1985 85 001–085   [32][38]
Pjatigorsk T3SU 1967–1987 117     [32]
Rostov-na-Donu T3SU 1967–1985 405     [32]
Riika T3SU 1974–1987 243     [32]
Samara T3SU 1964–1986 619     [32]
Taškent T3SU 1983–1985 18 2501–2518   [32][39]
Tula T3SU 1965–1986 401     [32]
kori 1971 1     [7]
Tver T3SU 1967–1986 306     [32]
Ufa T3SU 1966–1987 360     [32]
Uljanovsk T3SU 1966–1986 401     [32]
Vladikavkaz T3SU 1972–1987 114     [32]
Volgograd T3SU 1967–1987 425     [32]
Volžski T3SU 1967–1980 75 52–126   [32][40][41]
Voronež T3SU 1977–1986 209     [32]
Zaporižžja T3SU 1966–1987 304     [32]
Kalustonumerot
  • Most-Litvínov (T3SU) : 204, 205, 210, 211, 214, 222–225, 227–234, 236, 238, 246, 247, 249, 250, 259, 261, 266
  • Most-Litvínov (T3SUCS) : 235, 237, 240–245, 248, 251–254, 257, 260, 264, 269, 271, 274–284, 300–313
  • Most-Litvínov (korit): 201-203, 206-209, 212, 213, 215-221, 226, 239, 255, 256, 258, 262, 263, 265, 267, 268, 270, 280
  • Praha (korit) : 6009, 6012–6025, 6092, 6138, 6163, 6164, 6289, 6457, 6736, 6779, 6795, 6798, 8009, 8015, 8051, 8053, 8063, 8067, 8068, 8072, 8074, 8076, 8077, 8079, 8080, 8082, 8083, 8087–8089
  • Bratislava (korit) : 202–204, 207, 209–211, 213, 215, 218, 221–224, 228, 229
  • Košice (korit) : 229, 229, 238, 239, 261, 266–268, 298, 301, 302

Huomaa: Tässä luettelossa on vaunujen ensimmäiset omistajat. Kalustoa on voitu jälleenmyydä luettelon ulkopuolisiin kaupunkeihin.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Roman Šitner: Nový model tramvají Porsche je nejporuchovější ze všech. Každá sedmá stojí Hospodářské noviny (HN.cz). 24.2.2011. Viitattu 15.11.2024. (tšekiksi)
  2. ↑ V pražských ulicích dojezdila po padesáti letech poslední tramvaj T3 iDNES.cz. 19.12.2011. Viitattu 3.11.2019. (tšekiksi)
  3. ↑ Bukarest, Tram depots, Tatra T4R — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.
  4. ↑ Tatra T3 deliveries Strassenbahnen-Online. Viitattu 9.12.2007.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac Mara, Robert, 1980-: Tatra T3 1960-2000 : 40 let tramvají Tatra T3. Praha: K-report, 2001. 53263225 Teoksen verkkoversio (viitattu 3.11.2019).
  6. ↑ a b c d Tatra - ČKD T3 Imhd.zoznam.sk. Viitattu 30.12.2011. (slovakiksi)
  7. ↑ a b c d e f g h Mara, s. 125.
  8. ↑ a b Evidence vozů DPMB, typ: T3 Bmhd.cz. Viitattu 28.12.2011. (tšekiksi)
  9. ↑ a b c Alan Butschek: 100 let elektrické pouliční dráhy v Brně 1900–2000, s. 72-76. Vojtěch Wolf – vydavatelství WOLF & Tramvajklub Brno, 2000.
  10. ↑ a b c d Tatra - ČKD T3 Imhd.zoznam.sk. Viitattu 30.12.2011. (slovakiksi)
  11. ↑ Adam Tatranský: Košické koľaje 1891–2004, s. 79-80. Vlastním Nákladem, 2004. ISBN 80-239-3979-3
  12. ↑ Petr Dvorský: Úzkorozchodné tramvajové provozy. Liberec, s. 353–358. Nakladatelství Corona, 2007. ISBN 80-86116-49-2
  13. ↑ a b Dvorský, s. 358–363.
  14. ↑ a b c d Evidenční čísla - vozy rychlodráhy Mosteckamhd.cz. Arkistoitu 22.9.2008. Viitattu 28.12.2011.
  15. ↑ Vehicles List, Most and Litvinov. Tatra T3 Transphoto.ru. Viitattu 28.12.2011. (englanniksi)
  16. ↑ a b Tramvaje T3 Mhd-olomouc.cz. Arkistoitu 21.11.2015. Viitattu 28.12.2011.
  17. ↑ a b c d DP Ostrava - vozový park, typ: T3, trakce: tramvaj Seznam-autobusu.cz. Viitattu 28.12.2011.
  18. ↑ a b c PMDP - vozový park, typ: T3, trakce: tramvaj Seznam-autobusu.cz. Viitattu 28.12.2011.
  19. ↑ T3 Prag-straba.de. Arkistoitu 11.4.2012. Viitattu 28.12.2011. (saksaksi)
  20. ↑ T3 Prazsketramvaje.cz. Viitattu 28.12.2011. (tšekiksi)
  21. ↑ T3SU Prag-straba.de. Arkistoitu 10.4.2012. Viitattu 28.12.2011. (saksaksi)
  22. ↑ T3SU Prazsketramvaje.cz. Viitattu 28.12.2011. (tšekiksi)
  23. ↑ T3SUCS Prag-straba.de. Arkistoitu 10.4.2012. Viitattu 28.12.2011. (saksaksi)
  24. ↑ T3SUCS Prazsketramvaje.cz. Viitattu 28.12.2011. (tšekiksi)
  25. ↑ Mara, s. 84.
  26. ↑ T3 (6009-6092) Prag-straba.de. Arkistoitu 5.6.2009. Viitattu 28.12.2011. (saksaksi)
  27. ↑ T3M2-DVC Prag-straba.de. Arkistoitu 10.4.2012. Viitattu 28.12.2011. (saksaksi)
  28. ↑ T3M2-DVC Prazsketramvaje.cz. Viitattu 28.12.2011. (tšekiksi)
  29. ↑ Vehicles List, Osijek. Tatra T3YU Transphoto.ru. Viitattu 29.12.2011. (englanniksi)
  30. ↑ Vehicles List, Sarajevo. Tatra T3YU Transphoto.ru. Viitattu 28.12.2011. (englanniksi)
  31. ↑ T3R Tatrawagen.de. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 29.12.2011. (saksaksi)
  32. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag Mara, s. 124.
  33. ↑ Kramatorsk, Tramway, Tatra T3SU (2-door) — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.
  34. ↑ Kryvyi Rih, Tatra T3SU — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.
  35. ↑ Mariupol, Tatra T3SU (2-door) — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.
  36. ↑ Odessa, Tatra T3SU (2-door) — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.
  37. ↑ Odessa, Tatra T3SU — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.
  38. ↑ Orjol, Tatra T3SU — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.
  39. ↑ Taškent, Tatra T3SU — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.
  40. ↑ Volžski, Tatra T3SU (2-door) — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.
  41. ↑ Volžski, Tatra T3SU — Kalustoluettelo transphoto.org. Viitattu 15.11.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tatra T3.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Tatra T3
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tatra_T3&oldid=22827268”