Slovenian sosialistinen tasavalta
| Socialistična republika Slovenija Slovenian sosialistinen tasavalta |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | sosialistinen valtio | ||
| osa | Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta | ||
| Pääkaupunki | Ljubljana | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 20 246 km² | ||
| Väkiluku | 1 913 355 | ||
| – väestötiheys | 94,5 / km² | ||
| Historia | |||
| – Liitettiin Jugoslaviaan | 19. helmikuuta 1944 | ||
| – Itsenäistyi Jugoslaviasta | 25. kesäkuuta 1991 | ||
| Viralliset kielet | sloveeni | ||
| Valuutta |
dinaari = 100 paraa (YUD) |
||
| Aikavyöhyke | +1 | ||
| Kansallislaulu | Naprej zastava slave | ||
| Edeltäjä(t) | Jugoslavian kuningaskunta | ||
| Seuraaja(t) | Slovenia | ||
Slovenian sosialistinen tasavalta, lyhenteeltä Slovenian ST (sloveeniksi Socialistična republika Slovenija, SR Slovenija, SRS) eli Slovenian kansantasavalta, lyhenteeltä Slovenian KT (sloveeniksi Ljudska republika Slovenija, LR Slovenija, LRS), vuosina (1945–1963) oli sosialistinen tasavalta osana Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa vuodesta 1944 vuoteen 1991. Ennen vuotta 1963 alueen nimi ollut Slovenian kansantasavalta. Vuonna 1990, kun alue oli edelleen osa Jugoslaviaa, Slovenian kommunistit sallivat muiden poliittisten puolueiden perustamisen, mikä johti valtion muuttumiseen demokraattiseksi.[1] 8. maaliskuuta 1990 Slovenian sosialistinen tasavalta poisti sanan ”sosialistinen” nimestään, jolloin siitä tuli Slovenian tasavalta, joka itsenäistyi 25. kesäkuuta 1991.
Itsenäistyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaliskuussa 1990 Slovenian sosialistisen tasavallan hallitus hyväksyi alueen perustuslakiin joitakin muutoksia, jotka mahdollistivat demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen. Heti saman vuoden huhtikuussa pidettiinkin demokraattiset vaalit. Parlamenttivaalit voitti oppositio Jože Pučnikin johdolla. Samaan aikaan Milan Kučan, aiempi kommunistisen puolueen kansanedustaja, äänestettiin alueen presidentiksi. Kristillisdemokraattien Lojze Peterlesta tuli pääministeri, ja hän lopetti 45 vuotta kestäneen kommunistipuolueen hallinnon virallisesti. Tänä ajanjaksona Slovenia palautti vanhan lippunsa ja vaakunansa, mikä viittasi vahvasti alueen tulevaan itsenäistymiseen. Vanhan kansallislaulun, Naprej zastava slaven, tilalle oli tullut kappale nimeltä Zdravljica jo maaliskuussa 1990.
23. joulukuuta 1990 Sloveniassa pidettiin kansanäänestys itsenäisyydestä. Kansanäänestyksen äänistä 92,3 % kannatti Slovenian itsenäistymistä Jugoslaviasta. 25. kesäkuuta 1991 Slovenian parlamentti vahvisti alueen itsenäisyyden. Lyhyen 10 päivää kestäneen sodan jälkeen Slovenian armeija oli turvannut alueen itsenäisyyden. Pian tämän jälkeen muut valtiot alkoivat tunnustamaan Slovenian. Syntyi Slovenian tasavalta.
