Shakushainin sota
| Shakushainin sota | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
Matsumaeklaani ja heidän ainuliittolaisensa. |
Shakushainin johtamat ainut. | ||||||
Shakushainin sota oli nykyisin Japaniin kuuluvalla Hokkaidōn saarella vuonna 1669 käyty sota paikallista kauppaa hallinneiden japanilaisten ja Shakushainin johtamien ainujen välillä. Konflikti alkoi ainuklaanien välisinä yhteenottoina, mutta se muuttui ainujen ja japanilaisten väliseksi. Japanilaiset kukistivat lopulta ainut, ja Shakushain surmattiin rauhanneuvottelujen aikana.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japanilainen Matsumae-klaani oli saanut Hokkaidōn kaupan hallintaansa, kun saaresta liitettiin osia Tokugawa-shōgunaattiin 1500-luvun lopulla. Klaani sai vuonna 1604 oikeuden kieltää ainuja käymästä kauppaa muualla paitsi klaanin kauppapaikoissa.[1] Kaupan avulla Matsumae hallitsi tosiasiassa saarta shōgunaatin sijasta.[2]
Shakushainin sota alkoi ainuklaanien erimielisyyksistä. Hae- ja Shibuchari-klaanit olivat eri mieltä toistensa oikeudesta kalastaa ja metsästää tietyillä nautinta-alueilla. Haet murhauttivat shibucharien päällikön Kamokutainin kostoksi siitä, että hänen isänsä harjoitti salametsästystä heidän alueellaan. Uudeksi päälliköksi nousi Shakushain, joka jatkoi yhteenottoa Hae-klaanin kanssa. Konflikti alkoi huolestuttaa Matsumaeta, ja kaksi klaanin jäsentä suostutteli ainut rauhantekoon vuonna 1655.[3]
Ainujen välit säilyivät rauhanomaisina noin vuosikymmenen ajan, mutta kiistat johtivat lopulta uuteen yhteenottoon. Vuonna 1668 kymmenen Shakushainin johtamaa ainua tappoi ensin Hae-klaanin päällikön Onibishin kaksi nuorempaa veljeä ja myöhemmin Onibishin. Johtajansa menettäneet haet pystyivät enää vain sissisotaan, joten he kääntyivät Matsumaen puoleen ja pyysivät apua. Matsumae yritti saada rauhan ainujen välille, mutta se epäonnistui.[3]
Sota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Shakushain lupasi vapauttaa ainut japanilaisten vallasta ja sai ainuja liittymään puolelleen Matsumaeta vastaan. Ainut toivoivat, että he saisivat jälleen päättää itse kauppakumppaninsa ja tullit poistuisivat.[3] Shakushainin ainujoukot hyökkäsivät japanilaisia vastaan ensin Shiraoissa Hokkaidōn itärannikolla ja hieman alle kuukautta myöhemmin Yoichissa edelliseltä paikalta länteen.[4] Näissä kahdessa yhteenotossa ainut tappoivat 273 japanilaista myrkkynuolin ja osa aseistautuneina myös tuliasein. Matsumaet saivat pian myös tiedon heille uskollisilta ainuilta, että Shakushainin joukot lähestyivät Etomoa, joka oli vain kymmenen päivän marssimatkan päässä Matsumaeiden tukikohdasta Wajinchissa. Ainut uhkasivat näin karkottaa japanilaiset koko Etelä-Hokkaidōsta.[5] Matsumaen joukot marssivat Kunnuihin, missä Shakushainin joukot hyökkäsivät japanilaisia vastaan, mutta huono sää ja tulvat pysäyttivät hyökkäyksen. Joidenkin lähteiden mukaan taistelu kesti Kunnuissa parikymmentä päivää.[3]
Uutiset, joiden mukaan ainut "hävittivät japanilaisten alueita" levisivät pian Japaniin, jolloin Tokugawa-shōgunaatti lähetti tehtävään vapaaehtoiseksi ilmoittautuneen Matsumae Yasuhiron johtamaan Matsumae-joukkoja Hokkaidōlle. Joukkojen johto päätettiin antaa hänelle, koska tuolloinen Matsumae-klaanin johtaja Norihiro oli vasta nuori poika.[6] Samalla Honshun pohjoisosien päälliköitä pyydettiin pitämään armeijansa valmiudessa.[3] Yasuhiro saapui Kunnuihin elokuussa 1669 ja siirtyi sieltä Shibucharin alueelle noin 1 000:n miehen kanssa. Eri komentajien aikaisemmin saapuneet joukot olivat myös ottaneet asemia alueelta käytännössä piirittäen Shakushainin joukot. Shakushainin joukot antautuivat lokakuussa vuonna 1669, kun taistelut olivat jo aiheuttaneet raskaita tappioita molemmille osapuolille.[7]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ainujen mahdollisuudet voittaa sota olivat alun perinkin huonot, sillä he taistelivat lähinnä vain myrkytetyin nuolin tuliaseita vastaan. Sotaa ei lopulta käyty selvästi kahden kansan välillä, sillä sekä ainuja että japanilaisia taisteli kummallakin puolella.[8] Myös ainuilla oli käytössään japanilaisten aseita.[9] Sota oli enemmänkin taloudellinen kuin etninen konflikti.[8]
Antauduttuaan Shakushain antoi voittajilleen lahjoja perinteisen tavan mukaisesti. Kun japanilaiset ja ainut juhlivat rauhaa saken voimin, Matsumaen sotilaat tappoivat Shakushainin ja useita muita ainujen päälliköitä.[10] Tämän jälkeen Matsumaet polttivat Shakushainin tukikohtanaan pitämän linnoituksen.[8] Ainujen puolella olleet japanilaiset teloitettiin. Sodan jälkeen japanilaiset alistivat ainut.[9] Ainujen päälliköiden tuli vuosittain osallistua Hokkaidōlla Fukuyaman linnassa japanilaisten järjestämään seremoniaan, joka korosti monin tavoin ainujen alisteista suhdetta japanilaisiin.[11] Seuraava vakava ainujen kapina tapahtui vasta vuonna 1789.[9]
Sodan jälkeen japanilaiset pyrkivät erottamaan ”barbaariset” ainut ”sivistyneistä” japanilaisista monin eri tavoin kulttuurillisesti ja maantieteellisesti. Ainut määriteltiin ei-japanilaisiksi ja heille varattiin 95 % Hokkaidōsta. He eivät saaneet asettua heille määrättyjen alueiden ulkopuolelle eivätkä ainujen kanssa kauppaa käyneet japanilaiset pysyvästi ainujen alueelle. Kyseinen osa Hokkaidōa määriteltiin Japanin ulkopuoliseksi alueeksi. Korostaakseen ainujen erilaisuutta japanilaiset kielsivät ainuja puhumasta japania ja käyttämästä japanilaistyylisiä vaatteita tai sandaaleita. Ainujen tuli käyttää perinteisiä pitkiä hiuksia ja partaa, mikä sai heidät näyttämään selvästi erilaisilta kuin japanilaiset. Näillä toimilla japanilaiset erottivat etnisesti ainut japanilaisista, mutta samalla he liittivät ainut, ehkäpä vahingossa, osaksi japanilaisen yhteiskunnan hierarkiaa. Ainuista tuli japanilaisten silmissä yhteiskunnan alin osa. Heidän määränsä väheni 1600-luvulta 1800-luvulle dramaattisesti: taudit ja alkoholi tekivät heistä japanilaisten silmissä ”kuolevan rodun”.[12]
Nykypäivän ainuille Shakushain on merkittävä hahmo. Hänen patsaansa on Shizunain kaupungissa entisellä Shibuchariklaanin alueella. Sen luokse kerääntyy vuosittain ainuja muistamaan sodassa kuolleita.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Day, David: Conquest. How societies overwhelm others. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-923934-4 (englanniksi)
- Irish, Ann B.: Hokkaido : a history of ethnic transition and development on Japan’s northern island. McFarland & Company, 2009. ISBN 978-0-7864-4449-6 (englanniksi)
- Walker, Brett L.: The Conquest of Ainu Lands: Ecology and Culture in Japanese Expansion, 1590-1800. University of California Press, 2006. ISBN 978-0520248342 (englanniksi)