Savon Voima
| Savon Voima Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Perustettu | 1947 |
| Toimitusjohtaja | Juha Räsänen |
| Kotipaikka | Siilinjärvi, Suomi [1] |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | sähköverkkopalvelut, sähköntuotanto, kaukolämpö |
| Liikevaihto | 238,7 milj. € (2023) |
| Henkilöstö | 214 (2023) |
| Emoyhtiö | Savon Voima Oyj |
| Omistaja | Savon Energiaholding Oy (20 kuntaa) |
| Kotisivu | www.savonvoima.fi |
Savon Voima Oyj on suomalainen energiayhtiö ja Savon Voima -konsernin emoyhtiö. Yhtiö perustettiin 14. helmikuuta 1947 nimellä Pohjois-Savon Voima Oy. Savon Voima on monipuolisia energiapalveluita tarjoava energiakonserni ja Itä-Suomen tunnetuin energia-alan brändi. Savon Voima -konsernin muodostavat emoyhtiö Savon Voima Oyj ja sen tytäryhtiöt Savon Voima Verkko Oy ja Itä-Suomen Biomassa Oy. Savon Voima Joensuu Oy sulautui 31.12.2022 kokonaisuudessaan osaksi emoyhtiötään. Konsernin omistaa kokonaan Savon Energiaholding Oy, jonka omistajia ovat 20 toimialueen kuntaa. Konsernin liiketoimintaa ovat sähkönsiirto, sähköntuotanto ja kaukolämpö. Yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli 238,7 miljoonaa euroa ja henkilöstöä keskimäärin oli 214.[2] Savon Voiman toimitusjohtajana toimii Juha Räsänen.
Omistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savon Voima Oyj on 20 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostavat emoyhtiö Savon Voima Oyj ja sen tytäryhtiöt Savon Voima Verkko Oy ja Itä-Suomen Biomassa Oy. Savon Voima Oyj:n tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy ja Väre Oy.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savon Voima aloitti toimintansa 14.2.1947, jolloin Savoon tarvittiin jälleenrakennuksen käynnistämiseksi valon lisäksi voimaa. Ensimmäiset vuosikymmenet olivat kiivasta maakunnan sähköistämisen aikaa. Samaan aikaan yrityksiin ja kotitalouksiin hankittiin arkea helpottavia sähkölaitteita ja myös Savon Voiman toimintaan liittyi vahvasti kotitalouslaitteiden käytön opastus. Sähköä tarvittiin elämiseen ja elinkeinon harjoittamiseen entistä enemmän, mikä siivitti omien voimalaitosten rakentamiseen ja maakunnallisten vesivoimavarojen hyödyntämiseen. Savon Voima tuottaa tänäkin päivänä sähköä 11 omistamassaan vesivoimalaitoksessa ja säännöstelee Vuoksen vesistöön kuuluvaa Nilsiän reittiä, jossa laitoksista kahdeksan sijaitsee.[3]
Vuonna 1975 yhtiö laajensi liiketoimintansa kaukolämpöön öljykriisin ja sitä seuranneen energiansäästökeskustelun jälkimainingeissa. Pyrkimyksenä oli päästä mahdollisimman säästeliääseen ja järkevään energian kokonaiskäyttöön. Sama tavoite on ajankohtainen tänäkin päivänä ja siksi kaukolämpö on edelleen viisas valinta.
2000-luvulla keskusteltiin energiayhteistyöstä Savon Voiman ja Kuopion Energian välillä. Neuvoteltu yhteistyösopimus ei kuitenkaan saanut hyväksyntää Kuopion kaupunginvaltuustossa, jonka enemmistö halusi pitää energiahuollon omissa käsissä. Aihe on noussut sittemmin tasaisin väliajoin uudelleen keskusteluun.
Yleisesti pidetään sähkömarkkinoiden vapautumisen merkkipaaluna vuotta 1995, jolloin ensimmäinen sähkömarkkinlaki tuli voimaan. Tämä mahdollisti asiakkaille kilpailutuksen. Lain mukaan sähkön siirto tuli erottaa myyntitoiminnasta, koska sähkönjakelu on alueellisesti toimivaa monopolitoimintaa. Savon Voimassakin tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy perustettiin vuonna 2006.
Suurimpien yritysasiakkaiden energiamarkkinariskien hallitsemiseksi perustettiin Savon Voima Salkunhallinta Oy (nyk. Väre Salkunhallinta Oy) vuonna 2007 ja yhtiöllä oli ainoana energiayhtiönä Suomessa Finanssivalvonnan myöntämä MiFID-toimilupa.
Konserni osti yli sadan vuoden perinteet omaavan Joroisten Energialaitoksen koko liiketoiminnan vuoden 2015 alussa. Kaupan myötä Savon Voiman omistukseen siirtyi myös kaksi vesivoimalaitosta, Liuna ja Maavesi.
Vuonna 2018 Savon Voima, Kuopion Energia, Jyväskylän Energia ja Lappeenrannan Energia allekirjoittivat perustamissopimuksen yhteisestä sähkönmyynti- ja energiapalveluyhtiöstä. Sähkön myyntiliiketoiminta, salkunhallintapalveluliiketoiminta sekä uudet energiaratkaisut -liiketoiminta siirtyivät 1.1.2019[4] Savon Voiman osittain omistamaan (46,2 %) Väre osakeyhtiöön, kun Savon Voima, Kuopion Energia, Jyväskylän Energia ja Lappeenrannan Energia yhdistivät voimansa.
Vuonna 2020 Savon Voima laajensi kaukolämpö- ja sähköntuotantoliiketoimintaa Joensuuhun Fortumin kanssa tehdyllä kaupalla[5], joka kattoi sähkön- ja lämmöntuotannon CHP-voimalaitoksen sekä kaukolämpöverkon varalämpökeskuksineen.
Vuonna 2021 Kymppivoiman, Kuopion Energian ja Oulun Energian muodostama yhteenliittymä allekirjoitti OX2:n kanssa sopimuksen[6] 455,4 MW:n tuulivoimapuiston toteuttamisesta Lestijärvelle. Savon Voiman osuus Kymppivoiman kautta on n. 15 %, joka lisää sähkön tuotantoa 32 %.
Savon Voima Oyj ja Joensuu Biocoal Oy perustivat vuonna 2022 yhteisen biomassan hankintayhtiön, Itä-Suomen Biomassa Oy:n.[7] Savon Voima omistaa perustettavasta yhtiöstä 70 prosenttia ja Joensuu Biocoal Oy 30 prosenttia. Itä-Suomen Biomassa Oy aloitti toimintansa 1.7.2022.[8]
Savon Voima Joensuu Oy sulautui 31.12.2022[9] kokonaisuudessaan osaksi emoyhtiötään Savon Voima Oyj:tä.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savon Voima omistaa yhteistuotantovoimalaitokset (CHP) Joensuussa, Iisalmessa ja Pieksämäellä ja 11 vesivoimalaitosta Savon alueella (Kiltua, Sälevä, Atro, Juankoski, Karjalankoski, Yläsorsa, Alasorsa, Vianta, Salahmi, Liuna ja Maavesi)[10]. Savon Voimalla on osakkuusyhtiö Kymppivoima Oy:n kautta seuraavia tuotanto-osuuksia: Olkiluodoto 1, 2 ja 3 (ydinvoima), PVO (vesivoima), Santavuori (tuulivoima), Torkkola (tuulivoima), Tornion Voima (CHP), Vaskiluoto 2 (CHP). Savon Voimalla on tavoitteena olla vuoteen 2030 mennessä kokonaan hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuottaja[11].
Pääkonttori
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savon Voiman pääkonttori siirtyi vuoden 2011 alussa Kuopiosta Siilinjärven puolelle, Rissalassa lentoaseman yhteydessä olevan yrityspuiston KPY Novapolis Lentokapteeniin. Kiinteistön rakensi YIT Rakennus Oy ja omistaja on Osuuskunta KPY.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lisätietoa Savon Voimasta konsernin nettisivuilla Savon Voima. Viitattu 1.9.2022.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Savon Voima Oyj YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus. Arkistoitu 3.5.2014. Viitattu 15.3.2010.
- ↑ Raportit Savon Voima. Viitattu 1.9.2022.
- ↑ Tuttua savolaista voimaa jo vuodesta 1947 - Lue lisää Savon Voimasta Savon Voima. Viitattu 1.9.2022.
- ↑ Uusi sähkönmyyntiyhtiö Väre Energia aloittaa vuoden vaihteessa Yle Uutiset. Viitattu 31.1.2019.
- ↑ Savon Voima ja Fortum ovat saattaneet päätökseen Joensuun kaukolämpötoiminnan ja sähköntuotannon liiketoimintakaupan Savon Voima. 10.1.2020. Viitattu 1.9.2022.
- ↑ Savon Voima ja Kuopion Energia mukaan Suomen suurimpaan tuulivoimapuistoon – rakentaminen alkaa heti Savon Voima. 19.11.2021. Viitattu 1.9.2022.
- ↑ Savon Voima pääomistajaksi uuteen biomassan hankintayhtiöön Itä-Suomen Biomassa Oy. 25.1.2022. Viitattu 2.9.2022.
- ↑ Itä-Suomen Biomassa aloittaa toimintansa – Savon Voiman polttoaineiden hankinta siirtyy uuteen yritykseen Itä-Suomen Biomassa Oy. 15.6.2022. Viitattu 2.9.2022.
- ↑ Savon Voima Joensuu siirtyy osaksi Savon Voimaa savonvoima.fi. 29.12.2022. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Savolaista vesivoimaa Savon Voima. Arkistoitu 1.9.2022. Viitattu 1.9.2022.
- ↑ https://savonvoima.fi/tietoa/savonvoima/kestavakehitys/hiilineutraalisuus-ja-biodiversiteettivaikutukset/