Saksan liittopäivävaalit 2021
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
_cropped.jpg)
_by_Sandro_Halank%E2%80%932.jpg)
Saksan liittopäivävaalit 2021 järjestettiin 26. syyskuuta 2021. Samana päivänä pidettiin myös kahdet osavaltion vaalit: Berliini ja Mecklenburg-Etu-Pommeri valitsivat osavaltion parlamenttinsa.[1] Vaaleissa sekä SPD että vihreät nostivat selvästi kannatustaan, kun taas CDU/CSU-koalitio koki historiansa huonoimman tuloksen.[2]
Vaalijärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liittopäivävaaleissa äänioikeus on kaikilla Saksan kansalaisilla, jotka ovat täyttäneet 18. Rekisteröitymistä ei vaadita. Äänestää voi paikan päällä tai kirjeitse.[3]
Äänioikeutetuilla on kaksi ääntä, joista toinen annetaan oman vaalipiirin ehdokkaalle (ensimmäinen ääni) ja toinen puolueelle (toinen ääni). Annettujen äänten ei tarvitse osua yksi yhteen puolueen ja ehdokkaan kanssa. Eniten ehdokkaille annettuja ääniä saaneet nousevat suoraan liittopäiville. Puolueelle annetut äänet vaikuttavat osavaltion listavaaleihin, joista nousee sen verran ehdokkaita liittopäiville kuin mitä puolue saa ääniä. Molemmat äänet annetaan samalla vaalilipukkeella.[4]
Saksassa noudatetaan 5 % äänikynnystä eli puolueen tulee saada vähintään 5 % annetuista äänistä, jotta se saa ensimmäisen ehdokkaan läpi. Tästä kynnyksestä tehdään poikkeus etnisiä vähemmistöjä (tanskalaiset, friisit, romanit ja sorbit) edustavien puolueiden kohdalla.[5]
Kannatuskyselyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaaliväittelyitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pvm | Järjestäjä | Osallistujat | Huom. | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| 16.6. | Deutsche Welle News | Armin Lachet (CDU), Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihr.) | dubattu englanniksi | [6] |
| 26.6. | Tagesschau24 | Armin Lachet (CDU), Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihr.) | keskittyi ulkopolitiikkaan | [7] |
| 29.8. | RTL Television, n-tv | Armin Lachet (CDU), Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihr.) | [8] | |
| 30.8. | ZDF | Jens Spahn (CDU), Franziska Giffey (SPD), Katrin Göring-Eckardt (Vihr.), Alice Weidel (AfD), Christian Lindner (FDP), Dietmar Bartsch (Vas.), Alexander Dobrindt (CSU) | [9] |
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Puolue | Äänet | Osuus (%) | Paikkoja | ||
|---|---|---|---|---|---|
| ensimmäinen ääni | toinen ääni | ensimmäinen ääni | toinen ääni | ||
| CDU | 10 451 524 | 22,5 | 8 775 471 | 18,9 | 152 |
| CSU | 2 788 048 | 6,0 | 2 402 827 | 5,2 | 45 |
| SPD | 12 234 690 | 26,4 | 11 955 434 | 25,7 | 206 |
| Vihreät | 6 469 081 | 14,0 | 6 852 206 | 14,8 | 118 |
| FDP | 4 042 951 | 8,7 | 5 319 952 | 11,5 | 92 |
| AfD | 4 695 611 | 10,1 | 4 803 902 | 10,3 | 83 |
| Vasemmisto | 2 307 536 | 5,0 | 2 270 906 | 4,9 | 39 |
| SSW | 35 027 | 0,1 | 55 578 | 0,1 | 1 |
| Ääniä yhteensä | 46 854 508 | ||||
| Äänioikeutettuja | 61 181 072 | ||||
| Tyhjiä/ hylättyjä | 492 495 | ||||
| Lähde:[10] | |||||
Schleswig-Holsteinin friisejä ja tanskalaisia edustava Südschleswigscher Wählerverband saikin vaaleissa yhden paikan liittopäiville, vaikka puolue sai vain 0,1 % kaikista äänistä.[11]
Hallitustunnustelut ja hallituksen muodostaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]FDP:n virallisesti äänestettyä asian puolesta 18. lokakuuta puolue päätti aloittaa virallisesti hallitusneuvottelut sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa. Alustavasti ns. liikennevalokoalitio on jo päättänyt mm. nostaa minimipalkkaa 12 €/h ja luopua Autobahn-teille suunnitelluista nopeusrajoituksista.[12] Puolueet ovat myös tähdänneet siihen, että uudesta liittokanslerista äänestetään vuoden 2021 loppuun mennessä.[13]
Scholz vannoi virkavalansa 8. joulukuuta 2021 ja hänen hallituksensa aloitti toimintansa samana päivänä.[14]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Äänestysaktiivisuus vaalipiireittäin -
Ääntenlaskentaa Berliinissä -
Esimerkki vaaleissa käytetystä vaalilipukkeesta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bundestag election 2021 - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 18.3.2021.
- ↑ Saksan demarien liittokansleriehdokas Olaf Scholz HS:lle: Pohjoismaat voivat olla huoleti EU:n velkaunionista Helsingin Sanomat. 26.9.2021. Viitattu 28.9.2021.
- ↑ Why the German election is so complicated | DW News 29.8.2021. Deutsche Welle. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Electoral system - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 9.9.2021.
- ↑ Wahlsystem der Bundestagswahl 2017 in Deutschland – Wahlrecht und Besonderheiten Wahlrecht.de. Viitattu 9.9.2021. (saksa)
- ↑ Germany's chancellor candidates debate international security and foreign affairs | DW News 16.6.2021. Deutsche Welle. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Kanzlerkandidaten zur Außenpolitik: Zwischen Dialog und Härte tagesschau.de. 26.6.2021. Viitattu 9.9.2021. (saksa)
- ↑ RTL kommt Öffentlich-Rechtlichen mit Wahl-Triell zuvor 29.8.2021. DWDL.de. Viitattu 9.9.2021. (saksa)
- ↑ Wie geht's, Deutschland? www.zdf.de. Viitattu 9.9.2021. (saksa)
- ↑ Results Germany - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ BBC: German election: Seven things we learned
- ↑ Germany: Free Democrats vote to join formal coalition talks Deutsche Welle. 18.10.2021. Viitattu 31.10.2021. (englanniksi)
- ↑ German parties aim to have new chancellor in early December AP NEWS. 21.10.2021. Viitattu 30.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Olaf Scholz formally sworn in as German chancellor 8.12.2021. Deutsche Welle. Viitattu 10.1.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan liittopäivävaalit 2021 Wikimedia Commonsissa
