Saksan jalkapallon 1. Bundesliiga 1976–1977

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bundesliiga
Mestari

Borussia Mönchengladbach
5. Bundesliigan mestaruus

5. Saksan mestaruus
Pudonneet joukkueet

Karlsruher SC
Tennis Borussia Berlin

Rot-Weiss Essen
Maalit 1061 (3.47 per ottelu)
Paras maalintekijä Dieter Müller (34)
Suurin kotivoitto Bayern München 9–0 TeBe Berlin (10. syyskuuta 1976)
Suurin vierasvoitto

Essen 1–8 Frankfurt (7. toukokuuta 1977)

Bayern München 0–7 Schalke (9. lokakuuta 1976)
Eniten maaleja ottelussa Köln 8–4 TeBe Berlin (12 maalia) (26. helmikuuta 1977)

 ← 1975–1976

1977–1978 → 

Saksan Bundesliigan kausi 1976–1977 oli järjestyksessään 14. Bundesliigan, Länsi-Saksan pääsarjan, kausi. Se alkoi 14. elokuuta 1976[1] ja päättyi 21. Toukokuuta 1977.[2][3] Hallitsevana mestarina kauteen lähti Borussia Mönchengladbach.[4]

Sarjajärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen joukkue pelasi kaksi peliä toisiaan vastaan joukkue, yhden kotona ja yhden vieraissa. Joukkueet saivat kaksi pistettä voitosta ja yhden pisteen tasapelistä. Jos kaksi tai useampi joukkueista oli tasapisteisst, sijoitus määräytyi maalierolla ja jos vielä tasoissa, niin tehdyt maalit ratkaisivat. Joukkue, jolla oli eniten pisteitä, kruunattiin mestariksi ja kolme vähiten pisteitä kerännyttä joukkuetta putosi seuraavaksi kaudeksi 2. Bundesliigaan.

Joukkuemuutokset kaudesta 1975–1976

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannover 96, Kickers Offenbach ja Bayer 05 Uerdingen putosivat 2. Bundesliigaan edellisen kauden päätteeksi.[4] Heidän tilalleen nousivat Tennis Borussia Berlin, 1. FC Saarbrücken ja Borussia Dortmund.

Kauden yhteenveto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestaruuden voitti kolmannen kerran peräkkäin Borussia Mönchengladbach. [5] Kausi oli 9. peräkkäinen, jolloin mestari oli joko Mönchengladbach tai Bayern München. [6][7] Mestaruus ratkesi vasta viimeisellä kierroksella, jolloin Mönchengladbach pelasi tasan Bayern Münchenin vieraana. Toiseksi sijoittunut Schalke voitti viimeisellä kierroksella kotonaan Dortmundin 4–2.[8] Jos Bayern olisi voittanut viimeisen kierroksen ottelussa Mönchengladbachin, olisi Schalke voittanut historiansa ensimmäisen Bundesliigan mestaruutensa maalieron turvin.

Myös putoajan paikoilla oli tiukkaa. Kuiville selvisivät lopulta 29 pisteeseen yltäneet Kaiserslautern, Saarbrücken ja VfL Bochum. Karlsruher jäi kolmikosta pisteen päähän ja putosi seuraavaksi kaudeksi 2. Bundesliigaan. Muut putoajat olivat nousijajoukkue Tennis Borussia Berlin sekä Rot-Weiss Essen.[5]

Maalipörssin voiton vei nimiinsä Kölnin Dieter Müller 34 osumallaan.[9]

Joukkueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Sijainti Stadion[10] Kapasiteetti[10]
Hertha BSC Berlin Berlin Olympiastadion 100,000
Tennis Borussia Berlin Berlin Olympiastadion 100,000
VfL Bochum Bochum Ruhrstadion 40,000
Eintracht Braunschweig Braunschweig Eintracht-Stadion 38,000
SV Werder Bremen Bremen Weserstadion 32,000
Borussia Dortmund Dortmund Westfalenstadion 54,000
MSV Duisburg Duisburg Wedaustadion 38,500
Fortuna Düsseldorf Düsseldorf Rheinstadion 59,600
Rot-Weiß Essen Essen Georg-Melches-Stadion 40,000
Eintracht Frankfurt Frankfurt Waldstadion 62,000
Hamburger SV Hamburg Volksparkstadion 80,000
1. FC Kaiserslautern Kaiserslautern Stadion Betzenberg 42,000
Karlsruher SC Karlsruhe Wildparkstadion 50,000
1. FC Köln Cologne Müngersdorfer Stadion 61,000
Borussia Mönchengladbach Mönchengladbach Bökelbergstadion 34,500
FC Bayern München Munich Olympiastadion 70,000
1. FC Saarbrücken Saarbrücken Ludwigspark 40,000
FC Schalke 04 Gelsenkirchen Parkstadion 70,000

Sarjataulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
# Joukkue O V T H TM PM ME Pst Karsinta tai putoaminen
1. Borussia Mönchengladbach 34 17 10 7 58 34 +24 44 Osallistumisoikeus Euroopan Cupin ensimmäiselle kierrokselle
2. FC Schalke 04 34 17 9 8 77 52 +25 43 Osallistumisoikeus UEFA cupin ensimmäiselle kierrokselle
3. Eintracht Braunschweig 34 15 13 6 56 38 +18 43 Osallistumisoikeus Euroopan Cupin ensimmäiselle kierrokselle
4. Eintracht Frankfurt 34 17 8 9 86 57 +29 42 Osallistumisoikeus UEFA cupin ensimmäiselle kierrokselle
5. FC Köln 34 17 6 11 83 61 +22 40 Osallistumisoikeus Cup-voittajien cupin ensimmäiselle kierrokselle
6. Hamburger SV 34 14 10 10 67 56 +11 38 Osallistumisoikeus Cup-voittajien cupin ensimmäiselle kierrokselle
7. Bayern München 34 14 9 11 74 65 +9 37 Osallistumisoikeus UEFA cupin ensimmäiselle kierrokselle
8. Borussia Dortmund 34 12 10 12 73 64 +9 34
9. MSV Duisburg 34 11 12 11 60 51 +9 34
10. Hertha Berlin 34 13 8 13 55 54 +1 34
11. Werder Bremen 34 13 7 14 51 59 -8 33
12. Fortuna Düsseldorf 34 11 9 14 52 54 -2 31
13. Kaiserslautern 34 12 5 17 53 59 -6 29
14. Saarbrücken 34 9 11 14 43 55 -12 29
15. VfL Bochum 34 11 7 16 47 62 -15 29
16. Karlsruher SC 34 9 10 15 53 75 -22 28 Putoaminen 2. Bundesliigaan
17. Tennis Borussia Berlin 34 6 10 18 47 85 -38 22 Putoaminen 2. Bundesliigaan
18. Rot-Weiss Essen 34 7 8 19 49 103 -54 22 Putoaminen 2. Bundesliigaan

[5]

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koti \ Vieras1 Hertha BSC Tennis Borussia Berlin Bochum Braunschweig Werder Bremen Dortmund Duisburg Düsseldorf Essen Frankfurt Hamburg Kaiserslautern Karlsruhe Köln Mönchengladbach Bayern Munich Saarbrücken Schalke 04
Hertha BSC 2–0 2–0 2–1 2–1 3–2 2–4 4–0 2–1 2–3 2–1 2–0 1–1 2–4 0–1 1–1 1–1 2–1
Tennis Borussia Berlin 2–0 1–1 0–0 2–4 2–3 1–5 4–2 2–2 1–1 1–1 4–2 4–2 3–2 0–1 3–1 1–1 1–3
Bochum 4–2 2–1 1–1 0–2 2–1 2–1 1–2 2–1 3–1 4–2 1–0 1–0 1–2 0–0 5–6 1–2 1–2
Braunschweig 2–2 3–1 2–0 0–1 3–1 1–1 0–0 6–0 3–1 0–1 2–1 3–3 4–2 1–1 1–0 1–0 1–0
Werder Bremen 1–0 0–0 2–0 2–2 3–0 2–2 0–2 3–1 2–1 2–2 2–0 1–1 2–1 1–0 2–3 1–0 1–1
Dortmund 2–1 4–0 0–2 0–0 2–4 2–1 1–2 4–2 2–2 4–4 5–2 7–2 1–2 0–0 3–3 2–1 2–2
Duisburg 1–1 1–1 0–0 1–1 3–0 0–0 1–0 4–0 4–3 0–0 1–0 3–1 1–1 3–2 5–2 2–3 2–2
Düsseldorf 2–3 0–0 1–0 1–3 3–2 3–2 2–0 4–4 1–2 2–0 2–3 3–0 1–3 0–1 0–0 5–1 1–2
Essen 2–2 1–0 3–3 2–1 0–0 1–5 1–5 5–3 1–8 1–2 3–2 3–2 0–3 1–0 1–4 1–0 2–2
Frankfurt 3–3 7–1 2–2 3–0 7–1 1–4 3–1 1–1 3–1 2–1 2–0 3–2 4–0 1–3 2–1 2–1 6–3
Hamburg 2–0 2–1 5–1 0–2 5–3 3–4 2–0 1–1 5–3 3–1 1–0 2–1 2–1 4–1 5–0 0–0 2–2
Kaiserslautern 0–2 3–1 2–0 1–3 4–2 2–1 2–0 0–22 7–1 2–2 2–0 3–1 4–2 1–2 1–1 1–0 2–0
Karlsruhe 0–3 4–1 2–1 1–1 3–1 2–1 2–1 1–1 1–1 2–0 2–2 1–1 2–1 4–0 1–2 3–0 1–7
Köln 3–2 8–4 6–1 3–0 3–0 1–1 5–2 2–2 2–2 2–0 3–3 3–1 4–1 0–3 3–0 5–1 2–0
Mönchengladbach 2–1 3–0 4–2 1–1 3–1 1–1 1–1 3–1 6–0 1–3 0–0 0–0 5–1 3–1 1–0 3–0 2–0
Bayern Munich 1–0 9–0 1–1 2–2 1–0 1–2 2–2 2–1 5–1 0–3 6–2 3–0 5–0 4–1 2–2 5–1 0–7
Saarbrücken 1–1 0–0 0–1 1–2 2–0 2–2 1–0 0–0 2–1 2–2 3–2 2–2 1–1 3–1 2–2 6–1 2–3
Schalke 4–0 5–4 3–1 2–3 3–2 4–2 3–2 2–1 3–0 1–1 1–0 5–2 2–2 1–1 1–0 0–0 0–1

Lähde: www.dfb.de
1 Kotijoukkue vasemmanpuoleisessa sarakkeessa.
2 Kaiserslauternin ja Düsseldorfin vähinen ottelu keskeytettiin 0–1 tilanteessa 76 minuutin jälkeen, kun kentälle heitettiin pulloja.[11] DFB tuomitsi pelin voittajaksi Düsseldorfin lukemin 0–2.
Värit: Sininen = kotivoitto; Keltainen = tasapeli; Punainen = vierasvoitto.

Parhaat maalintekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
34 maalia
28 maalia
26 maalia
24 maalia
21 maalia
20 maalia
19 maalia

[9]

Mestarijoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Borussia Mönchengladbach
Maalivahti: Wolfgang Kneib (34).

Puolustajat: Rainer Bonhof (33 / 6); Hans-Jürgen Wittkamp (33 / 5); Hans Klinkhammer (29); Horst Wohlers (27 / 2); Berti Vogts (kapteeni; 27 / 1); Frank Schäffer (27); Norbert Ringels (7). Keskikenttäpelaajat: Herbert Wimmer (31 / 2); Uli Stielike (24 / 4); Horst Köppel (22 / 3); Wilfried Hannes (21 / 3); Christian Kulik (18 / 1); Dietmar Danner (3). Hyökkääjät: Allan Simonsen Tanska (34 / 12); Jupp Heynckes (20 / 15); Herbert Heidenreich (20 / 2); Karl Del'Haye (16 / 1); Carsten Nielsen Tanska(1).

(suluissa liigaottelut ja maalit)

Manageri: Udo Lattek.

Joukkueessa, mutta ei pelattuja liigapelejä: Wolfgang Kleff; Hans-Jakob Klingen; Ulrich Sude; Gerd Engels; Hans-Jürgen Offermanns; Rudolf Gores.

[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Schedule Round 1 DFB. Arkistoitu 8 June 2011. (saksaksi)
  2. ↑ Archive 1976/1977 Round 34 DFB. Arkistoitu 8 June 2011. (saksaksi)
  3. ↑ https://www.fussballdaten.de/bundesliga/1977/spielplan/ (saksaksi)
  4. ↑ a b https://www.fussballdaten.de/bundesliga/1976/tabelle/ (saksaksi)
  5. ↑ a b c https://www.fussballdaten.de/bundesliga/1977/tabelle/ (saksaksi)
  6. ↑ Deutsche Meister der Männer DFB. Arkistoitu 29.3.2014. Viitattu 6.3.2018. (saksaksi)
  7. ↑ (West) Germany - List of Champions rsssf.com. (saksaksi)
  8. ↑ https://www.fussballdaten.de/bundesliga/1977/34/
  9. ↑ a b https://www.fussballdaten.de/bundesliga/1977/statistik/ (saksaksi)
  10. ↑ a b Grüne, Hardy: Enzyklopädie des deutschen Ligafußballs, Band 7: Vereinslexikon. Kassel: AGON Sportverlag, 2001. ISBN 3-89784-147-9 (saksa)
  11. ↑ 1. FC Kaiserslautern – Fortuna Düsseldorf fussballdaten.de. Viitattu 7 November 2011. (saksa) (saksaksi)
  12. ↑ https://www.fussballdaten.de/vereine/borussia-moenchengladbach/1977/ (saksaksi)
Saksan jalkapallon 1. Bundesliigan kaudet
1960-luku 1963–1964 1964–1965 1965–1966 1966–1967 1967–1968 1968–1969 1969–1970
1970-luku 1970–1971 1971–1972 1972–1973 1973–1974 1974–1975 1975–1976 1976–1977 1977–1978 1978–1979 1979–1980
1980-luku 1980–1981 1981–1982 1982–1983 1983–1984 1984–1985 1985–1986 1986–1987 1987–1988 1988–1989 1989–1990
1990-luku 1990–1991 1991–1992 1992–1993 1993–1994 1994–1995 1995–1996 1996–1997 1997–1998 1998–1999 1999–2000
2000-luku 2000–2001 2001–2002 2002–2003 2003–2004 2004–2005 2005–2006 2006–2007 2007–2008 2008–2009 2009–2010
2010-luku 2010–2011 2011–2012 2012–2013 2013–2014 2014–2015 2015–2016 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020
2020-luku 2020–2021 2021–2022
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saksan_jalkapallon_1._Bundesliiga_1976–1977&oldid=20941692”