Riigikogun vaalit 2023

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riigikogun vaalit 2023
Viro
2019 ←
 5. maaliskuuta 2023
Kaikki 101 paikkaa Riigikoguun
51 paikkaa tarvitaan enemmistöön
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
 
Johtaja Kaja Kallas Martin Helme Jüri Ratas
Puolue Reformi EKRE Keskusta
Saadut paikat 37 17 16
Paikkojen muutos Nousua 3 Laskua 2 Laskua 10
Äänet 190 646 97 972 93 251
Kannatus 31,2 % 16,1 % 15,3 %
Muutos Nousua 2,3 %-yks. Laskua 1,7 %-yks. Laskua 7,8 %-yks.
  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
 
Johtaja Lauri Hussar Lauri Läänemets Helir-Valdor Seeder
Puolue Viro 200 Sosiaalidemokraatit Isänmaa
Saadut paikat 14 9 8
Paikkojen muutos Nousua 14 Laskua 1 Laskua 4
Äänet 81 331 56 579 50 114
Kannatus 13,3 % 9,3 % 8,2 %
Muutos Nousua 8,9 %-yks. Laskua 0,5 %-yks. Laskua 3,2 %-yks.

Pääministeri ennen vaaleja

Kaja Kallas
Reformi

Uusi pääministeri

Kaja Kallas
Reformi

Riigikogun vaalit 2023 järjestettiin 5. maaliskuuta 2023 ja niissä valittiin 101 jäsentä Riigikoguun vaalikaudeksi 2023–2027.[1] Vaalit voitti ylivoimaisesti Kaja Kallaksen johtama Reformipuolue, joka nousi suurimmaksi puolueeksi 37 voitetulla paikalla. Kaja Kallas oli taas Viron kaikkien aikojen ääniharava noin 32 000 äänellä.[2]

Ehdokasasettelu ja vaalijärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron vaaleissa sovelletaan viiden prosentin äänikynnystä.[3] Ehdokkaiden tulee olla vähintään 21-vuotiaita Viron kansalaisia, jotka eivät toimi missään muissa luottamustoimissa.[4] Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä Viron kansalaisilla.[4]

Maa on jaettu 12 vaalipiiriin, joista valitaan alueen väkilukuun suhteessa oleva määrä edustajia. Kun edustajien määrää päivitettiin vuonna 2022, Itä-Virumaa menetti yhden paikan kun taas Harju- ja Raplamaan vaalipiiri sai yhden paikan lisää.[5]

Yhteensä yhdeksän puoluetta asetti ehdokkaita, minkä lisäksi vaaleissa oli ehdolla kymmenen sitoutumatonta ehdokasta. Kaiken kaikkiaan ehdokkaita on yhteensä 968. Ehdokkaita asettaneet puolueet olivat reformipuolue, keskusta, EKRE, isänmaa, sosiaalidemokraatit, oikeistolaiset, Viro 200, vihreät ja yhdistynyt vasemmisto.[6]

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolueet Äänet Paikat
Ääniä % +/– Paikat +/–
Reformipuolue 190 641 31,2 2,3 37 +3
Konservatiivinen kansanpuolue 97 974 16,1 –1,7 17 –2
Keskustapuolue 93 247 15,3 –7,8 16 –10
Viro 200 81 332 13,3 +8,9 14 +14
Sosiaalidemokraattinen puolue 56 580 9,3 –0,5 9 –1
Isänmaa 50 115 8,2 –3,2 8 –4
Yhdistynyt vasemmistopuolue 14 604 2,4 +2,3 0 0
Oikeistolaiset 14 036 2,3 Uusi 0 Uusi
Vihreät 5 889 1,0 –0,8 0 0
Sitoutumattomat ehdokkaat 5 887 1,0 – 0 –
Yhteensä 610 305 100 % 101
Lähde: Valimised (viroksi)

Vaalien seuraukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EKRE ilmoitti heti vaalituloksen selvittyä, ettei se hyväksy tulosta ja aikoo kyseenalaistaa sen oikeusteitse. Puolueen mielestä erityisesti sähköisessä äänestyksessä oli epäselvyyksiä. Vaali-iltana EKRE johti ääntenlaskennassa, mutta sähköisesti annettujen äänten laskun jälkeen reformipuolue kiilasi EKRE:n ohi ja lopulta voitti vaalit. Reformipuolueen puheenjohtaja ja pääministeri Kaja Kallas sanoi EKRE:n väitteiden olevan julkisuushakuinen tempaus ja yritys selitellä huonoa vaalimenestystä.[7] EKRE uhkasi haastaa sähköisen äänestämisen perustuslaillisuuden, mutta Viron korkein oikeus hylkäsi tapauksen 13. maaliskuuta.[8]

Kallas aloitti hallitustunnustelut sosiaalidemokraattien ja Viro 200:n kanssa 8. maaliskuuta.[9] Tältä pohjalta muodostettu Kaja Kallaksen III hallitus astui virkaansa 17. huhtikuuta.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Riigikogun_vaalit_2023&oldid=21575173”