Prut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prut
Alkulähde Hoverla, Karpaatit
Laskupaikka Tonava
Maat Ukraina, Romania, Moldova
Pituus 967 [1] km
Alkulähteen korkeus 1580 metriä [2] m
Virtaama 110 /s
Valuma-alue 27 540 [1] km²
Sijainti
Prut Stănileștin kohdalla.

Prut (ukr. Прут) on 953 km pitkä joki, joka saa alkunsa Karpaattien vuoristosta Ukrainassa ja joka virtaa kaakkoon ja yhtyy Tonavaan Giurgiuleștin kohdalla Galațista itään.[3] Ennen vuoden 1940 Bessarabian miehitystä joki kuului lähes kokonaan Romaniaan, mutta nykyisin se muodostaa Romanian ja Moldovan rajan 711 km:n matkalta. Sen valuma-alue on 27 000 km².

Prut saa alkunsa Ukrainan puolella Karpaattien vuoristoa, tarkemmin Tšornohoran vuoristoon kuuluvan Hoverlan huipun kaakkoispuolen metsäisestä rinteestä noin 15 kilometriä Voroh’tan kylästä.[1] Lähtökohta sijaitsee 1580 metrin korkeudessa. Se jatkaa matkaansa itään kulkien Moldovan-Bessarabian tasankoalueen halki. Suurin kaupunki sen reitillä on vuoriston laaksossa sijaitseva Tšernivtsi, jossa Prutin rannat ovat matalat ja jossa se saattaa tulvia. Tšernivtsistä se jatkaa kaakkoon muuttuen Lunkan kohdalla mutkittelevaksi. Pian Lunkan jälkeen se toimii Ukrainan ja Romanian välisenä rajana Ukrainan Mamalyhan ja Romanian Darabanin väliselle alueelle asti, jossa joki kohtaa Moldovan rajan ja siirtyy Romanian ja Moldovan rajajoeksi. Tästä kohdasta on 900 kilometriä Tonavaan ja joki kulkee kaakkoon kääntyen Unghenin kohdalla jyrkemmin etelänsuuntaiseksi. Prut yhtyy Tonavaan Giurgiuleștin kohdalla Galațista itään. Yhtymäkohta sijaitsee 164 kilometriä Tonavan suulta, ja Prut on viimeinen siihen yhtyvä suuri joki.[1][2]

Antiikin aikaan Prut tunnettiin muun muassa nimillä Pyretus (muinaiskreikaksi Πυρετός), Poras tai Porata,[4] Hierasus[5] ja mahdollisesti myös Gerasus.[6]

Heinäkuussa 1711 Stănileștin kohdalla käytiin Venäjän–Turkin sodan 1710–1711 ratkaissut Prutjoen taistelu, jossa Baltacı Mehmet paššan johtama Osmanien valtakunnan armeija piiritti keisari Pietari Suuren venäläisarmeijan.[7]

Myytti Hoverlasta ja Prutista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainalaisen tarinan mukaan Prut-niminen nuorimies nukahti kerran puun alle. Hänet herätti kaunis tyttö nimeltään Hoverla, ja he rakastuivat toisiinsa. Hoverlan isä oli kuitenkin vuoren tsaari, ja saatuaan tietää parin romanssista isä kirosi tyttärensä. Koska Hoverla ei voinut elää rakkaansa kanssa, hän hyppäsi alas vuorenkielekkeeltä. Hänen niin tehdessään nousi raivokas tuuli, joka runteli puita ja maastoa. Sen nostattaman pölyn viimein laskeuduttua laakson paikalle oli noussut vuori. Prut kuuli Hoverlan äänen kutsuvan häntä vuorelta, ja hän juoksi pois liittyäkseen Hoverlaan, palaamatta koskaan takaisin. Tarinan mukaan vuorta on siitä lähtien kutsuttu Hoverlaksi, ja jokea puolestaan Prutiksi.[8]

  • Aksan, Virginia H.: Ottoman Wars 1700–1870. Pearson Education, 2007. ISBN 0582308070
  • Arrowsmith, Aaron: A Compendium of Ancient and Modern Geography: For the Use of Eton School. E.P. Williams, 1856.
  • Duca, Gheorghe: Management of Water Quality in Moldova. Springer, 2014. ISBN 3319027085
  • Gheorghe, Adrian V. & Muresan, Liviu: Energy Security: International and Local Issues, Theoretical Perspectives. Springer Science & Business Media, 2011. ISBN 9400707185
  • Heather, Peter: The Fall of the Roman Empire: A New History of Rome and the Barbarians. Oxford University Press, 2005. ISBN 0199741182
  • Herodotus (toim. Laurent, Edmund): The Nine Books of the History of Herodotus. Henry Slatter, 1846.
  • Laurent, Edmund: An Introduction to the Study of Ancient Geography. Henry Slatter, 1830.
  1. a b c d Duca 2014, s. 97
  2. a b Gheorghe & Muresan 2011, s. 126-128
  3. Prut river Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.7.2013.
  4. Laurent 1830, s. 162; Herodotus (Laurent) 1846, s. 100
  5. Arrowsmith 1856, s. 276
  6. Heather 2005, s. 561
  7. Aksan: s. 75, 90–98
  8. Kirstie Shepherd: Highlighting the stories of the Prut International Commission for the Protection of the Danube River. Viitattu 9.5.2017

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]