Pikkujoulu
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Pikkujoulu, josta käytetään yleensä monikollista muotoa pikkujoulut, on ennen varsinaisia joulunpyhiä järjestettävä vapaamuotoinen, usein jouluteemainen juhla, joita järjestävät tyypillisesti erilaiset yhteisöt, yritykset, yhdistykset ja organisaatiot. Pikkujoulun vietto poikkeaa varsinaisesta joulunvietosta usein vapaamuotoisuudellaan ja varsinaista joulua vähäisemmällä hartaudellaan. Suomalaiseen pikkujouluun yhdistetään usein muun muassa runsas alkoholinkäyttö. Perinteisesti pikkujouluissa on tarjottu ensimmäisen kerran jouluruokia, erityisesti riisipuuroa ja glögiä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkujoululla on juuret adventin vietossa: adventista alkoi Kristuksen odotus ja paasto, joka päättyi jouluna. 1800-luvulla adventtia kutsuttiin toisinaan pikkujouluksi. Varsinaisen pikkujoulun vietto alkoi vakiintua Helsingissä ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Lähtökohtana olivat koulujen kuusijuhlat. Adventin aikaan vietetyistä ylioppilasosakuntien syyskauden viimeisistä iltamista vähitellen muotoutui nykyinen pikkujoulu. Opiskelijoiden viettämiä pikkujoulujuhlia alettiin juhlia 1930-luvulla myös muissa yhteisöissä. Ennen toista maailmansotaa käytettiin myös termiä puurojuhla[1].
Ensimmäinen lehtimaininta pikkujouluista on sanomalehti Aurassa vuodelta 1890. Vuosisadan vaihteen tienoilla pikkujouluja juhlittiin kodeissa. Pikkujoulut sijoittuivat ensimmäisen adventin aikaan. Kaupalliset ilmoitukset, joissa mainitaan sana pikkujoulu, alkoivat 1920-luvulla, Stockmanin ilmoitus 1926 Uudessa Suomessa. 1920-luvulta tunnetaan esim. nuorisoseurojen iltamia, joita juhlittiin pikkujouluina. Varhaisimmat kuvaukset ovat 1910-luvulta, 1 maininta vuosisadan vaihteesta. Tapoja on seurattu vuosikymmeniä eteenpäin. Viettoja on ollut kodeissa, kouluissa, työpaikoilla, kerhoissa ja seuroissa. Aineistossa aina omatekoista ohjelmaa, ei palkattuja esiintyjiä. Puuro tavallisin seurojen ja yhdistysten tarjottava kahvien ja joululeivonnaisten lisäksi. Joulupukki 1920-luvulla nuorisoseuran juhlissa. Aineistossa, Kansanrunousarkiston sidos E 284, kotien juhlista mainintoja 1900-luvun alusta saakka.[2]
Kotien pikkujoulu juontunee tavasta, jonka mukaan Tuomaan päivänä, 21. joulukuuta, saa alkaa maistella itse pantua olutta. Ruotsissa Tuomaan päivän iltaa kutsuttiin pikkujouluksi. Ajan saatossa perinne muuttui Lucia-juhlaksi, joka edelleen muistuttaa suomalaista pikkujoulua.
Suomenruotsalaiset pikkujoulut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomenruotsalaisen vakiintuneen tradition mukaan ”lilla jul” (kirjoitetaan joskus myös ”lillajul”) vietetään ennen ensimmäistä adventtia olevana lauantaina. Sama pätee myös Ahvenanmaalla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Avoimen museon vuotuisjuhlat - Kuusijuhlat ja pikkujoulut www.avoinmuseo.fi. Arkistoitu 9.4.2013. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ [https://helka.helsinki.fi/discovery/fulldisplay?docid=alma9915110213506253&context=L&vid=358UOH_INST:VU1&lang=fi&search_scope=MyInstitution&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=DefaultSlotOrder&query=any,contains,pikkujoulut&offset=0 Pikkujoulu : rinnakkaisten tapojen juhla / Iris Haikonen. Haikonen, Iris, kirjoittaja. 1992] helka.helsinki.fi. Viitattu 13.11.2024. (englanniksi)