Pihvi

Tyypillinen pihviannos, Porsaan ulkofilepihvin lisukkeina lohkoperunoita ja kasviksia

Pihvi on ruokalaji, joka valmistetaan useimmiten palasta lihaa, tyypillisesti naudanlihasta. Pihvi voidaan valmistaa myös jauhetusta lihasta tai kasviksista. Usein punainen liha, kala ja joskus myös broileri viipaloidaan pihveiksi. Kasvispihvit tulivat ravintoloihin 1980-luvulla. Pihveihin erikoistunutta ravintolaa kutsutaan pihviravintolaksi.

Valmistus

Pihvi tarjoillaan usein grillattuna, mutta se voidaan myös paistaa pannulla kypsäksi. Poikkeuksena kypsentämiseen on täysin raakana tarjottava tartarpihvi.

Leikepihvit nuijitaan litteiksi ja leivitetään eli kieritellään ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa. Kuuluisin leikepihvi lienee Wieninleike, eli Wienerschnitzel.^lähde? Aitoon Wienerschnitzeliin käytetään vasikanlihaa, mutta sitä valmistetaan usein myös sianlihasta. Italialainen versio leikkeestä on cotoletta alla Milanese.

Pihveihin käytetään usein mureinta lihaa, jota eläimestä saadaan, ja täten se on usein kallista. Pihvin syöntiä pidettiin vuosikymmeniä sitten vaurauden merkkinä, mutta nykyään se on suosittu viikonloppuruoka.

Pihvien kypsyysaste

Monissa ravintoloissa pihvin voi tilata eri kypsyysasteisena. Grillatun tai paistetun pihvin kypsyysaste voi olla esimerkiksi:

• Bleu — Ennen raakaa, pannulla todella nopeasti.
• Raaka (engl. rare) — Pinta ruskistunut, sisältä raaka.
• Medium- —Pinta ruskistunut, sisältä punertava, keskellä hieman raakaa.
• Medium — Pinta ruskistunut, sisältä kiinteytynyt, väri vielä hieman punertava.
• Medium+ — Pinta ruskistunut, sisältä kiinteytynyt, väri hyvin vähän punaruskea.
• Kypsä (engl. well done) — Pinta ruskistunut, sisältä kypsä, mutta ei kuitenkaan liian kuiva.
• Ylikypsä — Kypsää selvästi kuivempi.
• Hiiltynyt — Pinta palanut, sisältä todella kuiva.

Tarjoilu

Suomessa tyypillinen pihviannos tarjoillaan perunoiden kanssa, mutta lisukkeena voidaan käyttää myös riisiä, papuja, salaattia tai vaikka pastaa. Tyypilliseen pihviannokseen kuuluu myös lajitelma vihanneksia. Pihvejä varten on kehitetty erityinen pihviveitsi, joka on normaalia veistä terävämpi ja hammastettu.

Pihvityyppejä

• Pippuripihvi
• T-luupihvi
• Fileepihvi
• Lehtipihvi
• Kasvispihvi

Naudan sisäfileestä valmistettuja pihvejä:

1. Tournedos
2. Chateaubriand
3. Filet mignon
4. Porterhouse (Eli T-luupihvi, sisältää ulko- ja sisäfileen)

Pihvilihat

• Naudan sisäfilee
• Naudan ulkofilee
• Naudan paistit
• Naudan välikyljys (entrecote)
• Porsaan sisäfile
• Porsaan ulkofile
• Porsaan kyljys
• Hevosen sisäfile
• Hevosen ulkofile
• Lampaan sisäfile
• Lampaan ulkofile

Jotkut pitävät kobelaista nautaa laadukkaimpana pihvilihana. Hevosen sisäfilee on joidenkin mielestä erittäin herkullista ja laadukasta, toisissa maissa hevosenliha on ruokatabu. Hevosenliha on vähärasvaista ja siinä on paljon rautaa. Etenkin Ranskassa käytetään hevosenlihaa,^lähde? tosin siellä on ilmennyt että koe-eläiminä käytettyjä hevosia on myyty elintarvikekäyttöön. Myös Suomessa hevosenlihaa on ryhdytty vähitellen käyttämään pihvilihana.

Suurimpia pihvilihan tuottajamaita ovat Brasilia ja Argentiina.^lähde?

Jauhelihapihvejä voidaan tehdä joko pelkästä paistijauhelihasta tai lihapullataikinasta, jossa on lihan lisäksi esimerkiksi munaa, sipulia ja viljatuotteita, kuten korppujauhoja. Rakenteeltaan jauhelihapihviä muistuttavat punajuurta ja lihaa sisältävä lindströminpihvit, kalamureketaikinasta tehdyt kalapihvit ja juureksista tehtävät kasvispihvit. Merimiespihvi puolestaan on pieniä pihvejä ja perunaa sisältävä pataruoka.

Kirjallisuutta

• Jokinen, Juha Veli & Schulze, Tomi: Pihvikirja – Stefan Richterin parhaat reseptit. Helsinki: Minerva, 2012. ISBN 978-952-492-609-6