Paalin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paali
Paalinkielistä tekstiä burmalaisilla aakkosilla
Paalinkielistä tekstiä burmalaisilla aakkosilla
Oma nimi Pāli / पाळि
Muu nimi pali, pāli
Tiedot
Alue Intia, Myanmar, Sri Lanka
Puhujia ei äidinkielenä
Sija ei äidinkielenä
Kirjaimisto devanāgarī
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä indoiranilaiset kielet
indoarjalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 pi
ISO 639-2 pli
ISO 639-3 pli

Paali on indoeurooppalaisen kielikunnan indoarjalaiseen kieliryhmään kuuluva kieli[1], jota käytetään buddhalaisuuden koulukunnan theravadalaisuuden liturgisena kielenä ja prakrit-kielien kirjallisena muotonaselvennä.

Paalia on tuhansien vuosien aikana kirjoitettu useilla kirjoitusjärjestelmillä, kuten brahmilla, devanagarilla tai latinalaisella aakkostolla, mutta myös sinhalilaista, burmalaista, khmeriläistä ja thailaista kirjaimistoa on käytetty.[2][3]

"Paali" tarkoittaa yksinkertaisesti 'kirjoitusta'[4], ja varhaiset buddhalaisuuden oppineet viittasivat kieleen nimellä magadha, sillä he uskoivat paalin olleen yleisessä käytössä Magadhan kuningaskunnassa.

Vaikka paali on läheistä sukua sanskritille, on se kehittynyt kansanmurteista, joita Gautama Buddha suosi opetuksissaan kirjanoppineiden käyttämän sanskritin sijasta. On kuitenkin kiisteltyä, onko paalia milloinkaan puhuttu sellaisenaan äidinkielenä, sillä sen käyttö on aina rajoittunut kirjalliseen uskonnolliseen aihepiiriin. Tällaisena sitä voidaan pitää keinotekoisena kielenä, jonka juuret ovat kuitenkin Intian pohjoisosissa ammoin puhutuissa murteissa.

Paalia tutkitaan ja opiskellaan edelleen, koska se avaa tien alkuperäisiin buddhalaisiin kirjoituksiin, joista tärkein, theravada-koulukunnan pyhä kaanon Tipitaka, on kirjoitettu paalin kielellä.

Kielioppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paalin kieli käyttää taivutusta muoto-opillisten seikkojen ilmaisemiseen. Kielessä on havaittavissa flekteeraavia ja agglutinoivia piirteitä. Taivutuksessa sanavartaloon liitetään affikseja.

Muoto-oppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paalin kielen nominit taipuvat suvussa, luvussa ja sijassa. Sijamuotoja on kahdeksan: nominatiivi, vokatiivi, akkusatiivi, instrumentaali, ablatiivi, datiivi, genetiivi ja lokatiivi. Sukuja on kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. [5]

Verbeillä on kuusi aikamuotoa: preesens, imperfekti, aoristi, perfekti, futuuri ja temporaalinen konditionaali[6].

Äänneoppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaalit

väljyys etisyys
etuvokaali keskivokaali takavokaali
suppea i [i]

ī [iː]

u [u]

ū [uː]

välinen e [e], [eː] a [ɐ] o [o], [oː]
väljä ā [aː]

Pitkät ja lyhyet vokaalit erotetaan toisistaan ainoastaan avotavuissa; umpitavuissa kaikki vokaalit ovat aina lyhyitä. Lyhyen ja pitkän e:n ja o:n välillä vallitsee täydennysjakauma eli komplementaarinen distribuutio: lyhyet muunnokset esiintyvät ainoastaan umpitavuissa ja pitkät avotavuissa. Siten pitkä ja lyhyt e ja o eivät ole erillisiä foneemeja.

Konsonantit

artikulaatiopaikka artikulaatiotapa
klusiili puolivokaali sibilantti
soinniton soinnillinen ei-lateraali lateraali
aspiroimaton aspiroitu aspiroimaton aspiroitu nasaali aspiroimaton aspiroitu aspiroimaton aspiroitu
velaarinen k kh g gh ṅ h
palataalinen c ch j jh ñ y
retrofleksinen ṭ ṭh ḍ ḍh ṇ r ḷ ḷh
alveolaarinen t th d dh n l s
labiaalinen p ph b bh m v

Ylle listatut äänteet, paitsi ṅ, ḷ ja ḷh ovat paalin kielessä erillisiä foneemeja. ṅ esiintyy ainoastaan velaarisia klusiileja edeltävänä. ḷ ja ḷh ovat ḍ:n ja ḍh:n allofoneja esiintyessään yksinään vokaalien välissä.

Esimerkkejä

Dhammapada, III:33

Phandanaṃ capalaṃ cittaṃ ~ durakkhaṃ dunnivārayaṃ,
Ujuṃ karoti medhāvī ~ usukāro va tejanaṃ.

Karkea käännös sanasta sanaan:

Phandanaṃ capalaṃ cittaṃ
Vapisevan, ailahtelevan mielen,
durakkhaṃ dunnivārayaṃ,
vaikean vartioida, vaikean hallita,
Ujuṃ karoti medhāvī
suoristaa viisas
usukāro va tejanaṃ.
kuin jousiseppä nuolen.

Runollisempi käännös (Sangharakhsitan englanninnoksesta suom. Lauri Porceddu)

Kuten jousiseppä suoristaa nuolen
niin kirkkaasti ymmärtävä ihminen
suoristaa vapisevan ja ailahtelevan mielen,
jota on vaikea pitää paikallaan ja hillitä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Glottolog 4.3 - Pali glottolog.org. Viitattu 21.2.2021.
  2. ↑ Resources for Learning Pali (Eisel Mazard) (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.12.2009
  3. ↑ ScriptSource - Pali scriptsource.org. Viitattu 21.2.2021.
  4. ↑ Know Buddhism: The Pali language (Maurice Walsh, 23.1.2009) (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.12.2009
  5. ↑ A Practical Grammar of the Pali Language: Chapter5 - Declension Viitattu 9.12.2009
  6. ↑ A Practical Grammar of the Pali Language: Chapter 10 - Verbs Viitattu 9.12.2009

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Indoarjalaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paalin_kieli&oldid=22678813”