Oravisalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oravisalo
Sijainti
Vesialue
Pinta-ala
noin 49 km²
Väestö
Asukasluku
noin 250
Asutuskeskukset
Oravisalo, Hernevaara, Hypönniemi
Kartta

Oravisalo on saari Rääkkylän kunnassa, Itä-Suomessa. Lisäksi Oravisalo on myös tämän saaren keskiosissa oleva kylä, paremmin asutuskeskittymä.

Oravisalolla on pinta-alaa noin 49 km² ja se onkin Suomen 9. suurin sisävesisaari [1]. Saari sijaitsee Oriveden vesistössä. Oravisalon erottaa Varpasalosta Ihalansalmi, joka on noin puoli kilometriä leveä, pari kilometriä pitkä ja 13 metriä syvä. Mantereesta se eroaa Kivisalmen ja Arvinsalmen luona. Satelliittikuvissa saari muistuttaa numeroa 4. Oravisalon saari jakautuu Oravisaloon ja Hypönniemeen. Saaren kallioperä on liuskekiveä tai pegraatiittigraniittia.

Oravisalo ilmestyi ensi kerran kartalle, kun Täyssinän rauhassa yksi rajapaikka, Paskoluoto, sijaitsi Oravisalosta vähän länteen. Ensimmäisen asukkaansa kylä sai jo ennen vuotta 1618, vaikka kylää ei mainitakaan. Vielä vuoden 1618 maakirjassa Lassi Varoisen talo laskettiin Oravilahteen kuuluvaksi, vaikka talo oli Oravisalossa. Kylä näyttää toimineen 1600-luvulla porttina lännestä tuleville, sillä monet sinne saapuneista jatkoivat sitten itään. 1695 alkoi maakunnassa kapina. Rääkkylässä se alkoi 1697, kun oravisalolaiset vangitsivat, pahoinpitelivät ja ryöstivät kaksi veronottajaa. Yksi oravisalolainen teloitettiin kapinan jälkiselvittelyissä. 1700-luvulla saari jaettiin Liperin ja Kiteen kesken: saaren pohjois- ja länsiosa Liperille ja keski- ja eteläosa Kiteelle. 1717 rakennettiin tie Oravisalon läpi Kiteeltä Liperiin. 1800-luvun alun piirijaossa Oravisalon ja Hypönniemen kylät erotettiin lopullisesti toisistaan. 1850-luvulla koko saari liitettiin uuteen Rääkkylän kuntaan. Saarelle rakennettiin 1900-luvun alussa kaksi koulua, Keski-Oravisaloon ja Vannilaan, nuorisotalo ja työväentalo. Nuorisotalo purettiin myöhemmin. Jatkosodan aikana saaren itäpäähän rakennettiin Salpa-linjan varustuksia. Enimmillään asukkaita oli 1950-luvulla liki 400 henkeä. Sen jälkeen väkimäärä alkoi laskea. Arvinsalmeen tuli lossi sekä Kivisalmeen silta 1980-luvulle mennessä ja Vannilan koulu sekä saaren kauppa lakkautettiin 2000-luvun alussa.

Hernevaara, Oravisalo

Elinkeinoja ja toimintaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oravisalossa harjoitetaan maataloutta, metsätaloutta ja yrittäjyyttä. Moni käy töissä muualla.

Auli Partion silkkituoteyritys Silkkipartio on toiminut vuodesta 1992.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivisalmen kanavan rannalla Oravisalon puolella on kolme muistomerkkiä: kuvassa näkyvät kanavatyön muistomerkki ja malmin löytymisen muistomerkki sekä K. A. Wegeliuksen muistomerkki.

Oravisalon itäosissa on Salpapolku, jossa voi tutustua Salpa-linjaan ja sen historiaan. Myös Kivisalmen avokanava on nähtävyys. Kivisalmessa on levähdyspaikka ja toisella rannalla tanssilava.

Oravisalon saaren länsiosa on nimeltään Hypönniemi. Sen pinta-ala on noin kolmannes koko saaren pinta-alasta, ja se on suurimmalta osalta metsää. Asukkaita on kolmisenkymmentä, pääosin eläkeläisiä.

Hypönniemen kylä perustettiin 1600-luvun alussa. Ensimmäinen asukas, Paavali Iivananpoika Kirtsinen, mainitaan vuodelta 1618. Hän rakensi talonsa Ihalansalmen rannalle. Kylä pysyi yksitaloisena 1600-luvun puoliväliin saakka, jolloin sinne perustettiin viisi uutta taloa. Uudet asukkaat tulivat Oravisalon kylästä. 1700-luvulla Hypönniemi liitettiin Liperiin ja sai nimekseen Liperin Oravisalo. Samalla siihen liitettiin myös Hernevaaran kylä. 1850-luvulla Hypönniemi liitettiin uuteen Rääkkylän kuntaan ja sen nimi palasi Hypönniemeksi. Samalla siitä erotettiin Hernevaara. Hypönniemeen tehtiin oma kansakoulu 1800–1900-lukujen vaihteessa. Enimmillään asukkaita oli 1950-luvulla, lähes sata. Sitten väkimäärä kääntyi laskuun ja koulu lakkautettiin.

Hernevaara on asutuskeskittymä Oravisalon pohjoispäässä. Asukkaita on kymmenkunta.

Hernevaara ilmestyi alun perin Liperin kylien joukkoon vuonna 1651. Kylä on ilmeisesti perustettu samoihin aikoihin. Alussa kylässä oli kaksi taloa. 1750-luvulla talomäärä oli kasvanut neljään. 1700-luvulla Hernevaara liitettiin Liperiin ja osaksi Liperin Oravisaloa (Hypönniemeä). 1850-luvulla kylä liitettiin Rääkkylään ja erotettiin Hypönniemestä. Kylässä ei ole ollut asukkaita pariakymmentä enempää.

  • Maija-Liisa Tuomi: Suur-Liperin historia
  • Pekka Kauppinen: Pitäjä rajojen mailla
  • Suomen Kuvalehti: Näe ja koe Suomi
  1. Saaristoasiain neuvottelukunta: Sisävesien suurimmat saaret (pdf) (s. 6) Suomi, saarten ja vetten maa. 2009. Saaristoasian neuvottelukunta, työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 29.1.2011.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Anuleena Kimanen: Herätys kylässä ja tuvissa - Rääkkylän Oravisalon kylä ja renqvistiläinen herätys 1820-luvulla. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, ISSN 0356-0759 ; 204

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]