Opintotuki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Opintotuki on valtion opiskelijalle maksama tuki oppivelvollisuuden (peruskoulun) jälkeisien opintojen rahoittamiseen. Suomessa sen osia ovat opintoraha, asumislisä, opintolainan valtiontakaus sekä opiskelijaruokaloille maksettava ateriatuki. Opintolaina on markkinakorkoinen pankkilaina, johon valtio antaa takauksen.

Kela maksoi vuonna 2021 yhteensä 446,2 miljoonaa euroa opintorahaa, 12,5 miljoonaa euroa opiskelijan asumislisää ja 0,06 miljoonaa euroa opintolainan korkoavustusta. Edellä mainitut tuet muodostivat yhteensä 0,33 prosenttia suomen julkisen talouden 138 700 miljoonan suuruisista kokonaismenoista.[1][2]

Lukuvuonna 2015–2016 opintotukea sai 286 262 henkilöä, joista 162 364 opiskeli korkeakoulussa, 87 009 ammatillisissa oppilaitoksissa ja 28 505 yleissivistävissä oppilaitoksissa. Lisäksi opintotukea sai myös 8 380 ulkomailla opiskelevaa.[3]

Opintotuen saamisen edellytykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opintotuen saamisen yleiset edellytykset ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve.[4]

Opinnoissa edistyminen tarkoittaa, että opiskelijan on suoritettava tietty määrä opintoviikkoja, opintopisteitä tai kursseja saadakseen opintotukea. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden on lukuvuodesta 2014–2015 alkaen suoritettava lukuvuoden aikana vähintään 20 opintopistettä saadakseen opintotukea. Lisäksi jokaista opintotukikuukautta kohden on suoritettava vähintään viisi opintopistettä. Edistyminen tarkistetaan vuosittain lokakuussa. Jos ehdot eivät täyty, opiskelijalle lähetetään selvityspyyntö. Mikäli selvityspyyntöön ei vastaa tai opintojen hidastumiseen johtaneet syyt eivät ole hyväksyttäviä, opintotuki voidaan lakkauttaa.[5] Opintotukea voidaan myös periä takaisin, jos opintosuorituksia on alle yksi opintotukikuukautta kohden.[6]

Opintotuen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion takaamia lainoja on myönnetty vuodesta 1959 alkaen, tosin silloin sitä myönnettiin harkinnanvaraisesti. Korkotukilainat tulivat käyttöön vuonna 1969 ja vuonna 1972 astui voimaan uusi opintotukilaki, josta sai alkunsa nykymuotoinen opintotuki.[7] Korkojen noustessa ja pankkien osittain jopa kieltäytyessä myöntämästä lainaa opintotukeen lisättiin asumislisä vuonna 1977. Opintotuki säilyi pitkään opintolainapainotteisena, kunnes vuonna 1992 opintorahaa korotettiin tuntuvasti. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei nostettu vuoden 1992 jälkeen ennen vuotta 2008, ja vuonna 1995 sitä laskettiin. Toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa korotettiin vuonna 1994 ja laskettiin seuraavana vuonna. Vuonna 1992 korkotukilainat poistuivat.[8] Opintolainan valtiontakauksen määrää korotettiin 100 eurolla ja opintorahan määrä sidottiin kansaneläkeindeksiin 1.8.2014.[9]

Opintotuen eri etuuksien reaaliarvo oli vuonna 2015 vain 50 prosenttia suurempi kuin vuonna 1969[10], vaikka Suomen bruttokansantuote yli 12-kertaistui samana ajanjaksona[11].

Opintotuki muuttui entistä lainapainotteisemmaksi vuonna 2017, ja opintotuen oma asumislisä korvattiin yleisellä asumistuella. Opintolainakanta on uudistuksen jälkeen kaksinkertaistunut 5,5 miljardiin maaliskuussa 2022.[12]

Opintotuen osat ennen vuoden 2017 muutosta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kelan maksama opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuki on tukea opiskelujen ajaksi. Sitä saa myös ulkomailla suoritettavia opintoja varten. Jos opiskelija ei opiskele kesällä, hän ei saa opintotukea eikä siten myöskään asumislisää.

Elokuun 2014 jälkeen opintonsa aloittanut itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt korkeakouluopiskelija saa opintorahaa 336,76 euroa kuussa (ennen 1.8.2014 aloittaneet 303,19 euroa kuussa) ja toisen asteen opiskelija 250,28 euroa kuussa. Itsenäisesti asuvilla alle 18-vuotiailla ja vanhempansa luona asuvilla opintoraha on pienempi.[13] Korkeakoulututkinnon enimmäistukiaika riippuu tutkinnon laajuudesta ja siitä, milloin ensimmäiset korkeakouluopinnot on aloitettu.[14]

Opintolainan valtiontakauksen kuukausimäärät 1. elokuuta 2014 alkaen:[15]

  • Alle 18-vuotias muu kuin korkeakouluopiskelija 260 €/kk
  • 18 vuotta täyttänyt muu kuin korkeakouluopiskelija 400 €/kk
  • Korkeakouluopiskelija 400 €/kk
  • Aikuiskoulutustukea saava (kotimaassa opiskeleva) 400 €/kk
  • Ulkomailla opiskeleva 700 €/kk

Opintotuen tulovalvonta on toteutettu siten, että kalenterivuoden jokaista opintokuukautta kohden saa ansaita 660 euroa ja muina kuukausina 1 970 euroa. Jos tulot ylittävät tulorajan, opiskelijan on maksettava takaisin niin monta tukikuukautta, että tuloraja nousee yli veronalaisen tulon. Tulorajan voi kuitenkin ylittää 220 eurolla ennen kuin tukia peritään takaisin.[16]

Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 % hyväksyttävistä asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon 252 euroa ylittävältä osalta. Jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, asumislisää ei makseta. Asumislisän määrä on näiden ehtojen mukaan 26,90–201,60 euroa kuukaudessa. Ulkomailla opiskeleva voi saada asumislisää enintään 210 euroa.[17]

Verotuksessa saa 2 500 euron ylittävästä lainasta 30 % vähennystä opintolainavähennyksenä valmistumisvuoden jälkeen. Maksimimäärään vaikuttaa opintojen laajuus, esimerkiksi 300 opintopisteen opinnoista vähennystä saa korkeintaan 4 650 euroa. [18] Lisäksi jos on aloittanut korkeakoulututkinnon 1.8.2014 jälkeen, ja suorittaa opinnot määräajassa, saa 2 500 euron ylittävästä opintolainasta 40 % hyvityksen. Maksimimäärään vaikuttaa opintojen laajuus, esimerkiksi 300 opintopisteen opinnoista hyvitystä saa korkeintaan 6 200 euroa.[19]

Syksyn 2017 muutokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksystä 2017 alkaen opintotuki muuttui lainapainotteisemmaksi ja opintotuen oma asumislisä korvattiin yleisellä asumistuella.[20] Yksityiskohtaisemmin muutoksia ovat:

  • Korkeakouluopiskelijan opintotuki laskee 336,76 eurosta 250,28 euroon, samaan kuin toisenasteenopiskelijoilla.[20]
  • Opintolainan valtiontakaus nousee 400 eurosta 650 euroon kuussa.[20]
  • Opintotuen asumislisän sijaan opiskelijat saavat jatkossa yleistä asumistukea. Aiemmin asumislisää sai enintään 201 euroa, yleistä asumistukea voi saada jopa 400 euroa.[20]
  • Maksuhäiriö ei enää välttämättä estä opintolainan valtiontakauksen saamista.[20]

Opintotuen uudistamisesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa (Liite 6, s. 23) esitetään osana "julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia", että opintotukeen kohdistuva säästötavoite on "70 milj. euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 milj. euroa" ja että opintorahan, asumislisän ja lainan tason on oltava vähintään 1 100 euroa. Lisäksi opintotukikuukausien määrää rajataan ja esitetään, että opintotuki voi olla yksi- tai useampiportainen.[21]

Lokakuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen pyysi professori Roope Uusitaloa selvittämään korkeakouluopiskelijoiden opintotuen uudistamisen vaihtoehtoja.[22] Uusitalon esityksessä asumislisä säilyisi, opintoraha olisi 250,28 euroa, opintolainaa saisi nostaa 400 euron sijaan 650 euroa ja tukea saisi 64 kuukauden sijaan 54 kuukautta. Opintolainahyvitys olisi 30 % eikä enää 40 %.[10] Taloustieteilijät Hannu Karhunen, Niku Määttänen ja Roope Uusitalo arvioivat Sipilän hallituksen opintotukijärjestelmän uudistusten vaikutuksia. Heidän rakenteellisen mallinsa mukaansa uudistus pienentää opintotukimenoja pitkällä aikavälillä noin 20 prosenttia mutta pidentää hieman opiskeluaikoja.[23]

1. elokuuta 2017 astui voimaan lakimuutos, jonka mukaan korkeakouluopintoja varten voi saada opintotukea 54 kuukautta tai 57 kuukautta, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä.[24] Opintorahan taso yhtenäistetään toisen asteen opiskelijoiden kanssa (max. 250,28 e/kk) ja opintolainan valtiontakaus kasvaa. Opiskelijat myös siirretään yleisen asumistuen piiriin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.[25] Huhtikuussa 2017 hallitus antoi eduskunnalle opintotukilain muuttamiseksi esityksen, jonka mukaan opintotukeen liittyvät lakisääteiset tehtävät siirtyisivät korkeakouluilta Kelalle ja opintotukilautakunnat lakkautettaisiin 1. tammikuuta 2018 alkaen.[26]

Professorit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola tekivät hallituksen Talousneuvostolle esityksen keinoista kasvun vauhdittamiseksi vuonna 2014. Sen mukaan opintotuki pitäisi maksaa takaisin, tosin tuensaajan tulojen mukaan, ja putki kandidaatin tutkinnosta maisteriohjelmiin pitää katkaista.[27]

Opintotuen koostumus ja koulutuksen periytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhetaustan vaikutus opiskeluun ei vähentynyt, kun 1990-luvun alussa siirryttiin lainapainotteisesta opintorahapainotteiseen malliin. Suomessa vanhempien opinnot ennustavat lasten opiskelua voimakkaammin kuin Ruotsissa ja Norjassa, vaikka näissä on lainapainotteisempi opintotukimalli. Perhetaustan vaikutus ei siis näytä johtuvan opintolainoista vaan muusta, ehkä asenteista tai peruskoulusta.[28] Plos Onessa julkaistun tutkimuksen mukaan perimä selittää suurimman osan koulumenestyksestä, perhetausta, koulut ja muu ympäristö yhteensä vain kolmanneksen.[29]

1990-luvun tukimuutokset eivät vaikuttaneet sosiaaliseen liikkuvuuteen tai siihen, mihin opintoihin nuoret hakeutuivat. Vuonna 2017 opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Tuen määrän nousu sai opiskelijat vähentämään työtuntejaan hieman muttei nopeuttanut opintoja eikä parantanut arvosanoja.[30]

Opiskelijajärjestöjen näkemys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijajärjestöt katsovat, että nykyisellään opintoraha ja asumislisä ovat riittämätön toimeentulon lähde opiskeluaikana. Opiskeluaikojen venyminen normiaikoja pidemmiksi johtuu opiskelijoiden työssäkäynnistä opintojen ohessa sekä halusta välttää velkaantumista.

Tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaan mukaan tutkijat osoittivat työssäkäyvien opiskelijoiden päinvastoin opiskelevan nopeammin, heidänhän pitää optimoida ajankäyttönsä. Opintojen venymistä selitetäänkin opiskeluajan antoisuudella, uusien elämänpiirien tarjoamilla elämänsisällöillä.[31]

Järjestöt ovat halunneet korottaa opintotukea niin, ettei lainatakauksen osuutta kasvateta. Erityisiä kritiikin kohteita ovat olleet:

  • Opintorahan ja tulorajojen jälkeenjääneisyys tulokehityksestä, opintorahaa ei ole korkeakouluopiskelijoilla nostettu vuoden 1992 ja toisen asteen opiskelijoilla vuoden 1994 jälkeen[32]
  • Vanhempien tulojen vaikutus yli 18-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen sekä näiden tulorajojen jälkeenjääneisyys[33]
  • Asumislisän katkeaminen kesän ajaksi[34]
  • Opintotuen asumislisässä ei ole otettu huomioon alueellisia eroja. Helsingin vuokramarkkinoita ei voi verrata Rovaniemen markkinoihin.milloin?

Opintotuen kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nouse Jo! -opintorahamielenosoitus Tampereella opintorahan korottamisen puolesta.

Opintotukea ovat kritisoineet julkisuudessa muutamat ns. suurten ikäluokkien edustajat: Raimo Sailas,[35] Lasse Lehtinen ja Aarno Laitinen. He ovat katsoneet opintorahan olevan kallis ja huono ratkaisu Suomen opiskelijoille.milloin?

Opintotukea on kritisoitu myös siitä, että se pakottaa suomalaiset nuoret ottamaan markkinakorkoista pankkilainaa, vaikka ei ole varmaa, että he kykenevät suoriutumaan takaisinmaksusta. Opintolainan ottaminen voi johtaa taloudelliseen konkurssiin, mikäli velallinen ei onnistu hankkimaan riittävää toimeentuloa valmistumisen jälkeen. Opintolainan korot ja lyhennykset eivät kuulu toimeentulotuen piiriin, koska ne eivät ole korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ”toimeentulon turvaamista” eikä henkilön voida olettaa hoitavan velkojaan, mikäli tämä vaarantaisi hänen toimeentulonsa.[36] Opintolainan korkojen maksamatta jättäminen voi johtaa siihen, että pankki irtisanoo lainan ja Kela joutuu maksamaan lainan pankille ja perii lainan velalliselta seitsemän prosentin korolla tarvittaessa ulosoton kautta. Koron suuruudesta säädetään opintotukilaissa ja -asetuksessa. Opintolainan takaisinmaksusta voi saada työkyvyttömyyden vuoksi täysimääräisen maksuvapautuksen.[37]

  1. Kelan opintoetuustilasto 2021/22. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/79e63405-aeef-43f0-b865-1571c97ed639/content
  2. Julkinen talous Suhdanne. Viitattu 2.10.2023.
  3. Kelan opintoetuustilasto 2015/16 Kela. Viitattu 16.4.2017.
  4. Opintotuki 16.6.2016. Kela. Viitattu 1.7.2016.
  5. Korkeakouluopintojen edistyminen 29.4.2016. Kela. Viitattu 1.7.2016.
  6. Opintotuen takaisinperintä 28.4.2016. Kela. Viitattu 1.7.2016.
  7. Jorma Sipilä ja Anneli Anttonen: Miten hyvinvointivaltio muutti elämäämme?, s. 45 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. Suomalaisen arjen suuri tarina. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.
  8. Reijo Raivola, Minna Zechner & Jukka Vehviläinen: Opintotuki - opiskelijapalkka vai koulutusinvestointi. (Helsinki) Opetusministeriö, 2000. ISBN 952-442-114-3 (pdf ) Viitattu 3. tammikuuta 2006.
  9. Kelan tilastollinen vuosikirja 2014, s. 460. Kela, 2015. Teoksen verkkoversio.
  10. a b Kohta 50-vuotias opintotuki on palaamassa juurilleen – ”Historiasta ei opita mitään” Helsingin Sanomat. 9.3.2016.
  11. Bruttokansantuote ja -tulo sekä tarjonta ja kysyntä, vuosittain muuttujina Taloustoimi, Vuosi ja Tiedot PxWeb. Viitattu 2.10.2023.
  12. 24-vuotias Tiina Pajukari oppi vaikeuksien kautta miten opinnot ja toimeentulo yhdistetään – tammikuussa opintolainan nostoissa tehtiin ennätys Yle. 2022.
  13. Opintorahan määrä 28.6.2016. Kela. Viitattu 1.7.2016.
  14. Enimmäistukiaika korkeakouluopinnoissa 28.4.2016. Kela. Viitattu 1.7.2016.
  15. Opintolainan määrä 2.6.2016. Kela. Viitattu 1.7.2016.
  16. Opiskelijan omat tulot 9.6.2016. Kela. Viitattu 1.7.2016.
  17. Asumislisän määrä ja maksaminen 28.6.2016. Kela. Viitattu 1.7.2016.
  18. Opintolainavähennyksen määrä ja maksaminen kela.fi. Viitattu 20.10.2017.
  19. Opintolainahyvitys kela.fi. Viitattu 20.10.2017.
  20. a b c d e Opiskelijan tuet muuttuvat elokuusta alkaen – Nämä asiat siitä on tiedettävä Yle Uutiset. Viitattu 16.7.2017.
  21. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Viitattu 24.2.2016
  22. Professori Roope Uusitalosta opintotuen uudistamisen selvityshenkilö 9.10.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 16.2.2017.
  23. Karhunen, Hannu, Määttänen, Niku & Uusitalo, Roope: Opintotukijärjestelmän uudistaminen – rakenteelliseen malliin perustuvia vaikutuslaskelmia. ETLA Raportit, 10.10.2016, nro 59. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.10.2016.
  24. Opintotukilaki Finlex. Viitattu 16.4.2017.
  25. Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2017 19.12.2016. Kela. Viitattu 16.4.2017.
  26. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta (HE 37/2017 vp) 12.4.2017. Eduskunta. Viitattu 16.4.2017.
  27. "Suomen vientituotteet vähissä" ja "Reippaita linjauksia", Suomen Kuvalehti 10/2014, sivut 12-13.
  28. Opintoja kannattaa tehdä ja tukea Helsingin Sanomat. 2.3.2016.
  29. Strong Genetic Influence on a UK Nationwide Test of Educational Achievement at the End of Compulsory Education at Age 16 Plos One. December 11, 2013.
  30. Huipulta alas Suomen Kuvalehti. 13.6.2024.
  31. Pirjo Hiidenmaa: Mikä viivyttää opiskelijaa (27/2021, sivu 50) Suomen Kuvalehti. 8.7.2021.
  32. Anna Syrjänen: Opiskelijajärjestöt: Opintorahaa korotettava 15 prosenttia 2. maaliskuuta 2006. Suomen Ylioppilaskuntien liitto. Viitattu 3. tammikuuta 2006. (suomeksi)
  33. Yhteiskannanotto 17.6.2005: Nuoret vaativat pikaista parannusta toisen asteen opintotukeen 17. kesäkuuta 2005. Suomen Ylioppilaskuntien liitto. Viitattu 4. huhtikuuta 2006. (suomeksi)
  34. SAMOKin sosiaalipoliittinen ohjelma vuodelle 2005 SAMOK. Viitattu 3. tammikuuta 2006. (suomeksi) Huom. linkki ei toimi.
  35. Hirveä mörkö. Ylioppilaslehti, 2003, nro 7. Artikkelin verkkoversio.
  36. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 5.5.2006/1041 Finlex. Viitattu 24.2.2015.
  37. Opintolaina 29.10.2012. Kela. Viitattu 24.2.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]