Matti Närhi
Juha Matti Närhi (s. 17. elokuuta 1975 Viitasaari) on suomalainen arvokisoissa kilpaillut keihäänheittäjä. Närhen urheiluseura oli Viitasaaren Viesti.
Nuorena Närhi oli yksi maailman lupaavimmista keihäänheittäjistä. Hän saavutti hopeaa alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa 1993, alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 1994 ja alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa 1997[1][2][3]. Vuonna 1998 Närhi pääsi mukaan ensimmäisiin aikuisten arvokisoihinsa EM-kilpailuihin Budapestiin, jossa hän selviytyi loppukilpailuun ja sijoittui kahdeksanneksi tuloksella 82,59[4]. Närhi oli yhdessä Aki Parviaisen kanssa syrjäyttänyt vanhat konkarit Kimmo Kinnusen ja Seppo Rädyn Suomen mieskeihäänheiton terävimmältä huipulta.
Närheltä odotettiin paljon vuodelle 1999, mutta epäonnekseen reiden lähentäjä kramppasi kuitenkin juuri ennen Sevillan MM-kilpailuja. Närhi kuitenkin heitti karsinnassa tuloksen 85,05 ja pääsi loppukilpailuun[5]. Lopulta Aki Parviaisen kultamitalijuhliin päättyneen loppukilpailun kolmannessa heitossa Närheltä kuitenkin katkesi akillesjänne ja hän sijoittui 12:nneksi tuloksella 79,47[5].
Sinnikkäästi Närhi kuitenkin kuntoutti itsensä seuraavalle kesälle, vaikka ei vielä täysin huippukuntoon kerennytkään. Olympiapaikka jäi lunastamatta ja katse oli suunnattu jo seuraavaan kauteen. Myös vuosi 2001 oli vaivoja täynnä, ja kaiken huipennus oli olkapään hajoaminen Edmontonin MM-kilpailujen karsinnan avausheitossa[6]. Närhi harkitsi uransa jatkoa, ja päätti yhdessä valmentajansa Kari Ihalaisen kanssa yrittää vielä kerran ja tavoitteeksi asetettiin Ateenan olympiakisoihin 2004 kaikki tai ei mitään -asenteella.
Vuosi 2002 menikin olkapäätä parannellessa, ja vielä 2003 heitot jäivät 77 metriin, mutta tärkeintä olikin pitää käsi ehjänä ja kokeilla sen kestävyyttä. Toipumisaikana Närhen nimi pudotettiin pois Suomen Olympiakomitean ja Urheiluliiton tukilistoilta pois. Hän myös valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2003[7]. Myös painoharjoittelua piti hieman soveltaa, koska kaksi kertaa leikattu selkä asetti sille omat rajoituksensa.
Talvikausi 2003–2004 meni harjoitellessa viisaasti, ja kevään ensimmäinen kisa Äänekosken sateessa sujui hyvin. Pihtiputaan Keihäskarnevaalit osoittivat Närhen olevan parhaiden vuosiensa vireessä. Keihäs lensi 86,61 metriä[8] ja paikat kestivät ehjinä. Keihäskarnevaalien voitto varmisti olympiapaikan saman tien. Olympialaisissa Närhi selvitti tiensä keihäsfinaaliin ja sijoittui kymmenenneksi tuloksella 80,28[9].
Saavutukset arvokisoissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1993 NEM hopeaa
- 1994 NMM hopeaa
- 1997 U23 EM hopeaa
- 1998 EM 8.
- 1999 MM 12.
- 2001 MM kars. (ei tulosta)
- 2004 OK 10.
- Ennätys: 88,24 (1997)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 15, s. 128. Sporttikustannus Oy, 1994. ISBN 951-8920-20-6
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 16, s. 158. Kustannus-Notariaatti Oy, 1995. ISSN 0358-9536
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 19, s. 129. Kustannus-Notariaatti Oy, 1998. ISBN 952-5106-07-1
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 20, s. 63. Kustannus-Notariaatti Oy, 1999. ISBN 952-5106-09-8
- ↑ a b Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 21, s. 32. Kustannus-Notariaatti Oy, 2000. ISBN 952-5106-12-8
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 23, s. 33. Kustannus-Notariaatti Oy, 2002. ISBN 952-5106-16-0
- ↑ Tuore diplomi-insinööri valmistautuu keihäskesään
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 26, s. 353. Minerva Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-5591-08-5
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 26, s. 70. Minerva Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-5591-08-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matti Närhi Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- Matti Närhi Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
