Luettelo Suomen liputuspäivistä
Tämä on luettelo Suomen liputuspäivistä. Suomessa liputuspäivät jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin päiviin. Suomen lipulla, Ahvenanmaan lipulla ja Saamen lipulla on omat viralliset liputuspäivänsä.
Liputuspäivät Suomen lipulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viralliset liputuspäivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viralliset liputuspäivät luetellaan liputuksesta annetussa asetuksessa[1]. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan. Virallisia liputuspäiviä ovat seitsemän kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä.
Viralliset liputuspäivät ovat:
- suomalaisen kulttuurin päivä, Kalevalan päivänä 28. helmikuuta (virallinen vuodesta 1978, vakiintunut 1920-luvulla)
- suomalaisen työn päivä, vappuna 1. toukokuuta (vuodesta 1979)
- äitienpäivä, toukokuun toisena sunnuntaina (vuodesta 1947)
- puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Gustaf Mannerheimin päivänä 4. kesäkuuta (vuodesta 1942)
- Suomen lipun päivä, juhannuksena lauantaina 20. – 26. kesäkuuta (vuodesta 1934)
- isänpäivä, marraskuun toisena sunnuntaina[2] (virallinen vuodesta 2019, vakiintunut vuodesta 1987)
- itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta (vuodesta 1919)
- vaalipäivä, jolloin toimitetaan
- kuntavaalit (viimeksi 13. kesäkuuta 2021)
- eduskuntavaalit (viimeksi 2. huhtikuuta 2023)
- presidentinvaali (viimeksi 11. helmikuuta 2024)
- Euroopan parlamenttivaalit (viimeksi 9. kesäkuuta 2024)
- aluevaalit (viimeksi 23. tammikuuta 2022)
- kansanäänestys (viimeksi EU-kansanäänestys 16. lokakuuta 1994)
- tasavallan presidentin toimeenastumispäivä (viimeksi 1. maaliskuuta 2024)
Vakiintuneet liputuspäivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Helsingin yliopisto ylläpitää listaa vakiintuneista liputuspäivistä ja julkaisee sen vuosittain Valtiokalenterissa. Sisäasiainministeriön ohjeistuksessa "hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä". Vakiintuneita liputuspäiviä on 15 ja ne ovat kaikki kalenterijuhlapäiviä. Sekä viralliset että vakiintuneet liputuspäivät merkitään yleensä almanakkoihin pienellä Suomen lipun kuvalla.
Vakiintuneita liputuspäiviä ovat:
- J. L. Runebergin päivä, 5. helmikuuta
- tasa-arvon päivä, Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta
- suomen kielen päivä, Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin päivänä 9. huhtikuuta
- kansallinen veteraanipäivä, 27. huhtikuuta
- Eurooppa-päivä, 9. toukokuuta
- suomalaisuuden päivä, J. V. Snellmanin päivänä 12. toukokuuta
- kaatuneiden muistopäivä, toukokuun kolmantena sunnuntaina
- runon ja suven päivä, Eino Leinon päivänä 6. heinäkuuta
- Suomen luonnon päivä, elokuun viimeisenä lauantaina[3]
- Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä 1. lokakuuta[3]
- Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10. lokakuuta
- Yhdistyneiden kansakuntien päivä, 24. lokakuuta
- ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivänä 6. marraskuuta
- lapsen oikeuksien päivä[4], 20. marraskuuta
- suomalaisen musiikin päivä, Jean Sibeliuksen päivänä 8. joulukuuta
Suositellut liputuspäivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liputuspäivän vakiintuminen alkaa sisäministeriölle tehdystä ehdotuksesta ja ministeriön suosituksesta liputtaa kyseisenä päivänä. Toistuvan suosituksen jälkeen sisäministeriö voi tehdä esityksen Helsingin yliopiston Almanakkatoimistolle siitä, että päivä listään almanakkaan vakiintuneena liputuspäivänä.[5] Suositeltuja liputuspäiviä 2024 ovat[6]:
- 3.2. Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä
- 6.2. Saamelaisten kansallispäivä
- 8.4. Kansainvälinen romanipäivä
- 9.8. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä
Muut liputuspäivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi.
Virallisten valtiovierailujen vuoksi voidaan suosittaa vierailupaikkakunnalla yleistä liputusta. Myös muiden merkittävien tapahtumien vuoksi voidaan suosittaa yleistä liputusta; esimerkiksi 13. maaliskuuta 2010 liputettiin yleisesti talvisodan päättymisen 70-vuotismuistopäivän vuoksi ja 1. lokakuuta 2016 ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään kunniaksi[7].
Vuodesta 1998 sisäministeriö on suosittanut yleistä liputusta 9. toukokuuta Eurooppa-päivän kunniaksi.
Uudenvuodenpäivänä liputettiin ensi kertaa vuonna 2000 Suomalaisuuden liiton ja Helsingin yliopiston aloitteesta. Ruotsissa ja Virossa uudenvuodenpäivä on liputuspäivä.[8]
Liputuspäivät Ahvenanmaan lipulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahvenanmaalla on kolme virallista liputuspäivää, jotka määrätään Ahvenanmaan lipusta annetussa maakuntalaissa:
- Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin muistopäivä, 30. maaliskuuta
- Ahvenanmaan lipun päivä, huhtikuun viimeisenä sunnuntaina
- Ahvenanmaan itsehallintopäivä, 9. kesäkuuta
Liputuspäivät Saamen lipulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saamelaisilla on yksitoista omaa virallista liputuspäivää Suomessa, jolloin liputetaan Saamen lipulla:
- saamelaisten kansallispäivä, 6. helmikuuta
- Marian ilmestyspäivä, sunnuntaina 22.–28. maaliskuuta
- juhannus, lauantaina 20.–26. kesäkuuta
- kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä, 9. elokuuta
- Saamen lipun päivä, 15. elokuuta
- Isak Saban päivä, 15. marraskuuta
- toimielimen päivä, liittyen perustamisajankohtaan
- Suomen saamelaiskäräjien päivä, 2. maaliskuuta
- saamelaisvaltuuskunnan päivä, 9. marraskuuta (saamelaisten ensimmäinen itsehallintoelin toimi 1973–1996)
- Ruotsin saamelaiskäräjien päivä, 26. elokuuta
- Norjan saamelaiskäräjien päivä, 9. lokakuuta
- Suomen saamelaiskäräjien päivä, 2. maaliskuuta
- Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaisneuvoston päivä, 18. elokuuta
Liputuspäivät muilla lipuilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2021 sisäministeriö on ohjeisti valtion virastoja ja laitoksia liputtamaan kansainvälisenä romanipäivänä Suomen lipulla 8. huhtikuuta, ja jos lipputankoja on useampia, niin romanien lipulla Suomen lipun rinnalla.[9] Meänmaan lipun päivä 15. heinäkuuta on almanakkaan merkitty liputuspäivä Ruotsissa ja tällöin liputetaan Meänmaan lipulla myös Tornionjokilaakson alueella Suomessa.[10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Liputuspäivät Liputus, Sisäasiainministeriö
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asetus liputuksesta Suomen lipulla 26.5.1978/383 Finlex
- ↑ [1]. Sisäministeriö. Viitattu 14.03.2019.
- ↑ a b Hilkka, Ilmo: Kalenteriin kaksi uutta liputuspäivää: Suomen luontoa ja Miina Sillanpäätä juhlitaan vuodesta 2023 alkaen. Helsingin Sanomat, 19.3.2021. Sanoma company. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.3.2021.
- ↑ Liputuspäivät 2020 - Yliopiston almanakkatoimisto almanakka.helsinki.fi. Arkistoitu 26.3.2019. Viitattu 20.11.2020.
- ↑ Liputuspäivät ja liputusajat Sisäministeriö. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Liputuspäivät vuonna 2024 Sisäministeriö. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Lokakuun 1. päivän juhlaliputus Miina Sillanpäälle (Arkistoitu – Internet Archive). Sisäministeriö. Viitattu 2.10.2016.
- ↑ Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä, s. 12. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28965-5
- ↑ Sisäministeriö suosittelee tänään yleistä liputusta Ilta-Sanomat. 8.4.2021. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Meänmaalle juhlapäivä ja lipulle mallisuoja Yle Uutiset. 8.10.2013. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Meänmaa juhlii yhteisen lipun merkeissä – ”Taivasta, ilmaa ja vettä ei saata jakkaa” Lapin Kansa. Viitattu 6.4.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 206-207. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)