Lemminkäisen äiti
| Lemminkäisen äiti | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Lemminkäisen äiti |
| Tekijä | Akseli Gallen-Kallela |
| Valmistumisvuosi | 1897 |
| Taiteenlaji | maalaus, tempera, symbolismi |
| Korkeus | 85 cm |
| Leveys | 108,5 cm |
| Sijainti | Ateneum Antellin kokoelma, 1898 alkaen |
| Paikkakunta | Helsinki |
.jpg)
Lemminkäisen äiti on Akseli Gallen-Kallelan maalaus. Tämä symbolistinen teos on vuodelta 1897, ja se on tehty temperalla kankaalle aikana, jolloin realismi ja kansallisromantiikka olivat vallalla taidemaailmassa. Maalaus kuuluu Ateneumin taidemuseon Antellin kokoelmiin, jonne se tallennettiin vuonna 1898.
Maalauksen kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalaus kuvaa kohtausta Kalevalasta. Lemminkäinen oli tapettu ja silvottu, ja ruumiin palat oli heitetty tummaan jokeen, Tuonelan virtaan. Lemminkäisen äiti on haravoinut poikansa ruumiinosat joesta ja ommellut hänet taas kokonaiseksi. Maalauksessa äiti odottaa katse ylös suunnattuna mehiläistä, joka toisi hunajaa Ukko ylijumalan halleista. Hunaja herättäisi Lemminkäisen taas henkiin.
Maalaus on sävyiltään tumma ja synkkä. Se on täynnä kuoleman ja epätoivon merkkejä: Tuonelan joutsen, äidin ilme, Lemminkäisen kalvakka iho ja osin liinalla peitetty ruumis, kalman kukat, virran veren punaamat kivet. Maalauksen kuvailmaisu korostaa aiheiden myyttisyyttä. Gallen-Kallela maalasi maalauksen himmeillä temperaväreillä öljyvärien sijaan.
Teos syntyi Gallen-Kallelan Ruoveden erämaa-ateljeessa vuoden aikana. Gallen-Kallela oli jo uudistanut kuvakieltään käyttäen tässä maalauksessa piirustusta ja isoja värikenttien korostusta syntetismin tapaan. Tätä hän oli tehnyt jo vuodesta 1893 lähtien Aino-tarun jälkeen.
Akseli Gallen-Kallelalle maalauksen ydin on äidinrakkauden kuvaaminen. Gallen-Kallela käytti Lemminkäisen äidin mallina omaa äitiään. Hän kertoi tälle surullisia ja kauheita tarinoita, jotka saivat äidin kasvoille aidon epätoivoisen ilmeen.
Serlachiuksen kokoelmien Lemminkäisen äiti -guassi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiteen keräilijä Gösta Serlachius osti vuonna 1930 kokoelmiinsa guassi- eli vesiväriversion Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äidistä. Se on rinnakkaisversio Ateneumin teoksesta. Maalauksen myi kapteeni Antti Pohjanheimo, joka oli perinyt teoksen sedältään, Virallisen lehden päätoimittajalta Werner Blomqvistilta.[1]
Samana vuonna Gösta Serlachius isännöi Akseli Gallen-Kallelaa esitellen teosta. Teoksen nähdessään Gallen-Kallela sanoi: Tuota taulua en ole maalannut! Gösta Serlachius ei ollut uskoa korviaan. Pian hämmentävän vierailun jälkeen Gösta Serlachius sai vaikean sydänkohtauksen. Sairasvuoteensa äärelle hän käski ripustaa Lemminkäisen äidin. Gallen-Kallelalle hän lähetti kirjeen, jossa hän aneli taiteilijaa tutkimaan vanhoja muistiinpanojaan, sillä hänen mielestään maalausta ei ole voinut kukaan muukaan maalata. Vastauskirjettä ei kuulunut, ja Gallen-Kallela kuoli seuraavana keväänä vuonna 1931. Serlachius sen sijaan toipui sydänkohtauksesta ja käynnisti tutkimukset teoksen alkuperän selvittämiseksi. Selvitykset kuitenkin ajautuivat umpikujaan.[1]
Teoksen alkuperä pysyi mysteerinä vuosikymmenestä toiseen. Osa maan parhaista taiteentuntijoista piti guassityötä aitona, osa julisti sen väärennökseksi. Välillä teos oli yleisön nähtävillä, välillä se oli lukittuna varastossa. Vuonna 2015 Serlachius-museossa päätettiin selvittää teoksen alkuperä. Teosta tutkimaan perustettiin tutkijaryhmä. Ryhmä kävi läpi arkistot perusteellisesti, sekä tutki teoksen kaikilla mahdollisilla nykyajan menetelmillä. Teoksen paperi ja värit analysoitiin, ja lisäksi siitä otettiin röntgen- ja infrapunakuvat. Neljä vuotta myöhemmin syksyllä 2019 tutkimus valmistui. Lopullista vastausta teoksen alkuperään ei kuitenkaan saatu. Osa todistusaineistosta viittasi aitouteen, osa väärennökseen. Teos pysyy mysteerinä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Timo Huusko: Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti. Teoksessa Ateneum-opas. Toim. Timo Huusko. 2007, s. 47.
- ↑ a b c Virkkula, Simopekka: Legendaarisen taiteilijan dramaattinen lausahdus synnytti arvoituksen, jota on epätoivoisesti yritetty ratkaista jo vuosikymmenten ajan – Kuka maalasi Mäntän mysteeritaulun? 1.1.2020. Aamulehti. Viitattu 20.1.2020.[vanhentunut linkki]
Ääniraidat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ateneumin suomenkielisessä äänioppaassa kuvataan maalausta ääniraidoilla.
- http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/files/audio/ATESELKO_gallen_lemminkaisen_aiti.mp3 (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/files/audio/ATEMURRE_gallen_lemminkaisen_aiti_riitta_uosukainen.mp3 (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Talvitie, Tarja & Turtiainen, Minna: Lemminkäisen arvoitus Erään taulun tarina. Parvs, 2019. ISBN 978-952-7226-32-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maalaus Suomen Kansallisgallerian sivuilla: Kokoelmat: Lemminkäisen äiti. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- Taideavain-sovelluksessa kerrotaan lisää Lemminkäisen äiti -maalauksesta http://www.gallen-kallela.fi/taideavain/lemminkaisenaiti/ (Arkistoitu – Internet Archive)
| Hahmot |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tapahtumia ja käsitteitä | |||||||
| Maantiede | |||||||
| Kulttuuri | |||||||
| Yhdistyksiä ja yhteisöjä | |||||||
| Muuta | |||||||
