Lama (talous)
| Osa artikkelisarjaa |
| Talous |
|---|
 |
Lama (sanasta lamautua) tarkoittaa taloustieteessä tavallista pidempää ja syvempää talouden matalasuhdannetta. Koska lamalle ei ole täsmällistä määritelmää, se on käytännössä nimitys tavallista vakavammalle taantumalle, joka ei kuulu normaaliin suhdannevaihteluun.
Erään määritelmän mukaan talouden taantumasta voi käyttää lama-nimitystä kun bruttokansantuote (BKT) laskee 10 prosenttia tai kun yhtäjaksoinen taantuma kestää kolme vuotta tai pitempään.[1]
1930-luvun lama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: 1930-luvun lama
1930-luvun lama (engl. Great Depression) oli Yhdysvalloista 1920-luvun lopulla alkanut taloudellinen taantuma. Lama johti tuotannon ja bruttokansantulon romahdukseen Yhdysvalloissa. Teollisuustuotanto väheni 47 % ja bruttokansantuote 33 %. Työttömyys nousi pahimmillaan yli 20 %:n. Talous elpyi entiselle tasolleen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään 24. lokakuuta 1929, jolloin New Yorkin pörssi romahti ("musta torstai"). Se ei kuitenkaan ollut laman varsinainen syy.
1930-luvun laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin. Latinalaisessa Amerikassa lama alkoi hiukan Yhdysvaltoja ennen. Saksassa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. Britanniassa ja Ranskassa lama alkoi vasta 1930-luvun puolella. Suomessa lama oli melko lyhyt.
1970-luvun lama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Vuoden 1973 öljykriisi
Vuonna 1973 Jom kippur -sodan aikana ja jälkeen OPEC:in Arabi-jäsenistä sekä Egyptistä ja Syyriasta koostuva OAPEC (Organization of Arab Petroleum Exporting Countries) yritti öljyn tuotannon leikkauksilla kiristää Yhdysvallat liittolaisineen lopettamaan tukensa Israelille, joka oli nöyryyttänyt arabimaita useissa sodissa. Öljykriisin lopettamiseksi Yhdysvallat uhkasi arabimaita ja niitä usein avustanutta Neuvostoliittoa viljatoimitusten lopettamisella. Samoihin aikoihin OPEC päätti rajuista öljynhinnan nostoista.
Öljykriisi hidasti talouskasvua, kiihdytti inflaatiota, laukaisi taloustaantumaa, aiheutti joissakin maissa lamaa. Euroopan maista kriisi koetteli pahasti mm. Britanniaa, Alankomaita ja Tanskaa. Sen sijaan mm. Suomi ja Ruotsi selvisivät vähemmällä; Suomi neuvostokaupan, Ruotsi malmivarojensa ansiosta. Suomen teollisuustuotannossa lama näkyi vasta 1975[2]. Myös Yhdysvaltojen talous oli tuolloin monessa mielessä paremmassa kunnossa kuin Euroopan maiden johtuen maan roolista kylmässä sodassa ja sen tuottamasta teknologisesta osaamisesta (mm. ase- ja avaruusteknologia).
Suomen 1990-luvun alun lama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomen 1990-luvun alun lama
Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jopa pahempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen. Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana BKT laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.[3]
Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:
- 1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikkaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
- Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
- Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
- Kireästä rahapolitiikasta seurannut korkotason nousu kotimaassa ja Saksan yhdistymisestä seurannut korkotason nousu Euroopassa. Etenkin ulkomaille velkaantuneet toimijat kärsivät vahvasta markasta ja korkeista koroista.
Bruttokansantuote ja elintaso lähtivät vuoden 1993 loppupuolella 15 vuotta kestäneeseen yhtäjaksoiseen nopeaan kasvuun. Sen sijaan työttömyys ei vähentynyt odotettua vauhtia. Tähän pidetään yhtenä syynä jäykkää työmarkkinalainsäädäntöä, ja suhdannetyöttömien hyviä mahdollisuuksia jäädä varhaiseläkkeelle. Lisäksi suuri osa Suomen 1990-luvun kasvualoista oli pikemminkin pääoma- kuin työntekijävaltaisia. Jotkut ovat väittäneet myös, että valtion olisi pitänyt enemmän painottaa lama-ajan talouspolitiikassaan elvytystä leikkausten ja pankkitukien sijaan.
IT-kupla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: IT-kupla
IT-kupla oli vuosituhannen vaiheessa tapahtunut uuden teknologian alan yritysten romahduksesta johtunut taantuma. Suomessa sen vaikutukset kansalaisten arkeen jäivät suhteellisen vähäisiksi, vaikka pörssikurssit romahtivat ja monet uuden teknologian alan yritykset kaatuivat tai joutuivat sulautumaan toisiin yrityksiin. IT-kuplan puhkeamisen seurauksena esimerkiksi Sonera yhdistyi ruotsalaisen Telian kanssa (TeliaSoneraksi).
Suomen 2000-vuosikymmenen lopun finanssikriisi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkelit: Finanssikriisi (2007–2009) ja Taantuma (2008–2009)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Suomi ajautui vuonna 2008 taantumaan maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena, mutta kyseessä ei ollut lama. Finanssikriisin syitä olivat muun muassa Yhdysvaltain keskuspankin pitkään ylläpitämä matala korkotaso, joka paisutti asuntohintoja, maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton asuntoluototus liittovaltion painostuksesta ja asuntolainoille vuonna 1997 säädetyt veroedut[4] ja näiden huonojen asuntoluottojen monimutkainen arvopaperistus sekä riskinotto, jonka erääksi syyksi on arveltu valtion pelastuspakettien tuottamaa moraalikatoa.
Tämä johti maailmanlaajuisen pankkikriisiin ja yritysten lainansaannin voimakkaaseen heikentymiseen. Kriisin arvioitiin laskevan Suomen v. 2009-2010 talouskasvun negatiiviseksi (-5 % / 0 %) tai lähelle nollakasvua.
Positiivisempien talousennusteiden perusteella Suomen kansantalous ja maailmantalous lähtevät kasvuun ja palautuvat ns. pitkän aikavälin kasvu-uralle v.2011 lähtien. Pitkällä aikavälillä talouskasvun keskeiset tekijät ovat: teknologinen kehitys, työpanoksen kasvu ja kiinteän pääomakannan kasvu. Tärkein edellä mainituista on teknologinen kehitys, johon vaikutetaan panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Tulevaisuuden uhkakuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Öljyhuipun on pelätty aiheuttavan tulevaisuudessa jopa maailmanlaajuisen laman tai taantuman, jos se tapahtuu ennen kuin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on siirrytty riittävän laajassa mittakaavassa. 1970-luvulla öljykriisin väitettiin johtaneen stagflaatioon, mutta talouskasvun on sanottu olevan länsimaissa nykyisin vähemmän riippuvaista öljyn hinnasta. Nykyisin tämä uhkakuva on heikkenemään päin, koska bruttokansantuotteen ns. öljykorrelaatio on vähentynyt ja yhä enenevässä määrin on siirrytty uusiutuviin (tuulivoima, aurinkovoima, hakevoima, biomassavoima ym.) ja ei-hiilipohjaisiin energiamuotoihin (ydinvoima).
Myös uhkia talouskasvulle Suomessa ja maailmalla ovat väestön nopea ikääntyminen (ikärakenteen muutos, vanhusväestön voimakas kasvu) ja luonnonvarojen riittävyys. Myös ilmastonmuutoksella saattaa olla arvaamattomia seurauksia.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.economist.com/finance/displaystory.cfm?story_id=12852043
- ↑ Suomen teollisuustuotannon kasvun vuodet Tilastokeskuksen sivusto. 15.5.2007.
- ↑ http://www.aka.fi/lama/tyomarkkinoidentoimintamuutosten.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ How Government Stoked the Mania WSJ 3.10.2008