Läntinen Jin-dynastia
Läntinen Jin-dynastia (myös Tsin tai Chin, 西晉 (yksinkertaistetuilla merkeillä 西晋) [xī jìn]) hallitsi Kiinassa 265–316. Sen perusti Sima-perhe (司馬). Pääkaupunkina toimi vuoteen 311 saakka Luoyang, kunnes Han Zhaon joukot vangitsivat keisari Huain. Tällöin pääkaupunki siirrettiin Chang’aniin, kunnes sekin vallattiin vuonna 316.
Kun dynastia valloitti Wu-kuningaskunnan vuonna 280, koko maa oli jonkin aikaa taas yhdistettynä Jin-dynastian alaisuudessa. Kahdeksan prinssin sodan jälkeen Jin-dynastia ei kuitenkaan pystynyt estämään paimentolaisten hyökkäyksiä ja kansannousuja. Chang’anin valtauksen jälkeen hovi pakeni etelään Jiankangiin (lähellä Nanjingia) Longya:n prinssin suojiin. Tämä prinssi nimettiin sitten Jin-keisariksi ja Itäinen Jin-dynastia sai alkunsa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edeltäjä: Kolme kuningaskuntaa |
Kiinan dynastiat | Seuraaja: Itäinen Jin-dynastia |