Kuninkaiden kumarrus
-_The_Adoration_of_the_Magi_-_Kuninkaitten_kumarrus_-_Konungarnas_tillbedjan_(29433092976).jpg)
Kuninkaiden kumarrus (myös Tietäjien kumarrus) on raamatullinen kuvataiteen aihe, joka perustuu Matteuksen evankeliumin kertomukseen itämaan tietäjien vierailusta Jeesus-lapsen seimen äärellä. Etenkin länsi-Euroopassa tietäjät on usein esitetty kuninkaina. Tietäjät ovat seuranneet Betlehemin tähteä, ja löydettyään Jeesus-lapsen seimestä, he antavat hänelle kallisarvoisia lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.[1]
Kristillinen perinne laajensi Matteuksen evankeliumin yksinkertaista kertomusta huomattavasti, käyttäen ei-kanonisia lähteitä kuten Jacobus de Voraginen Kultaista legendaa. Keskiajalla tietäjien määräksi vakiintui kolme, ja heidän katsottiin edustavan maailman kolmea osaa, eli Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Euroopassa tietäjien nimiksi vakiintuivat Kaspar, Melkior ja Balthasar.[2]
Kuninkaiden kumarrus oli teologisesti merkittävä aihe, ja tarjosi tietäjien eksoottisen ulkoasun sekä heidän kallisarvoisten lahjojensa muodossa taiteilijoille paljon mahdollisuuksia. Se oli erityisen suosittu maalaustaiteessa.
"Kuninkaiden kumarrus" Suomen kansallisgalleriassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Kansallisgallerian Sinebrychoffin taidemuseossa on kolme kuninkaiden kumarrusta esittävää teosta: Giovanni Boccatin maalaus n. vuodelta 1440-1445.[3], Giovanni Battista Tiepolon etsaus noin vuodelta 1745[4], sekä tuntemattoman tekijän kuparipiirros Tietäjien kumarrus.[5]
Vastaavasti Ateneumissa on kaksi teosta: Robert Wilhelm Ekmanin piirros Paimenten ja kuninkaiden kumarrus[6] ja Erik Granfeltin maalaus Kuninkaiden kumarrus vuodelta 1960.[7]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Tietäjien kumarrusta esittävä kaiverrus 300-luvulta olevasta sarkofagista. -
-
Giotto di Bondone, 1320–1325. -
Giotto, Scrovegnin kappelin seinämaalaus. -
Kuva keskiaikaisesta Tuntien kirjasta joka tehtiin englantilaiselle Greyn suvulle, n. vuonna 1390. -
Jean Fouquet'n Kuninkaiden kumarrus; polvistunut tietäjä on Ranskan kuningas Kaarle VII. -
Hans Memlingin Kuninkaiden kumarrus vuodelta 1470. -
Sandro Botticellin Kuninkaiden kumarrus vuodelta 1475. -
Domenico Ghirlandaion Tietäjien kumarrus, n. 1485-1488 -
Kreetalaisen koulukunnan ikoni 1600-luvun alusta. -
Rubensin Tietäjien kumarrus vuodelta 1624. -
Rembrandtin Tietäjien kumarrus vuodelta 1632. -
Murillon Tietäjien kumarrus noin vuodelta 1660. -
Keskiaikaisen freskon kappale Kremikovtsin Pyhän Yrjön luostarista Bulgariassa. -
Edward Burne-Jonesin kuvakudos, 1887. -
Lasimaalaus, St. Michael's Cathedral Basilica, Toronto.
_-_Uffizi.jpg)
,_Koninklijk_Museum_voor_Schone_Kunsten_Antwerpen,_298.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Matt. 2:1–12
- ↑ Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 77–78. (5. uudistettu painos) Helsinki: Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-682-1
- ↑ Kuninkaitten kumarrus Kansallisgalleria.fi. Kansallisgalleria. Viitattu 16.8.2024.
- ↑ Kuninkaiden kumarrus Kansallisgalleria.fi. Kansallisgalleria. Viitattu 16.8.2024.
- ↑ Tietäjien kumarrus Kansallisgalleria.fi. Kansallisgalleria. Viitattu 16.8.2024.
- ↑ Paimenten ja kuninkaiden kumarrus Kansallisgalleria.fi. Kansallisgalleria. Viitattu 16.8.2024.
- ↑ Kuninkaitten kumarrus Kansallisgalleria.fi. Kansallisgalleria. Viitattu 16.8.2024.