Kenkäheinä

Nutukkaat, joissa on sisällä kenkäheiniä

Kenkäheinä (pohjoissaameksi gámasuoidni) on kengän sisään lämmikkeeksi ja kuivikkeeksi laitettavaa saraheinää. Historiallisesti sitä käyttivät ainakin saamelaiset, mutta nykyään kenkäheinää käytetään harvemmin. Aikanaan kenkäheiniä saatettiin kuitenkin pitää parempana vaihtoehtona villasukille, koska ne oli helpompi kuivattaa eivätkä ne hiertäneet. Kenkäheinä eristää lämpöä hyvin silloinkin, kun se on kosteaa. Yksi syy kenkäheinän suosion vähenemiseen on niiden aiheuttama sotku, sillä heinien käsittelyn yhteydessä osa siitä varisee lattialle. Ennen vanhaan kouluissa saatoi siitä syystä olla jopa erillinen huone kenkien pukemista varten.

Valmistus

Heinät kerätään elokuun puolivälistä lähtien rannoilta ja luhtasoilta. Käytetty saralaji riippui siitä, mitä kullakin alueella kasvoi. Lapissa yleisimpiä lajeja olivat vesi- ja pullosara. Parasta kenkäheinää saadaan kuitenkin lapinsarasta. Keräämisessä käytetään sirppiä tai leukua. Keräämisen jälkeen heinät sidotaan latvoistaan yhteen kimpuiksi eli sormaisiksi. Yhtä kimppua varten valitaan nyrkkiin mahtuva määrä heinää. Kimput pehmitetään hakkaamalla niitä puunuijalla kiveä vasten tai lyömällä heiniä pieksälaudaksi kutsuttuun piikikkääseen lautaan. Pehmittäminen jatkuu kimppujen hieromisella. Samalla kovat heinänkorret poimitaan kimpuista pois. Kovin tarkasti kimppuja ei kuitenkaan välttämättä puhdisteta, sillä pieni epätasaisuus ei ole haitaksi kenkäheinissä. Mitä kovemmaksi heinät jätetään, sitä pidempään ne kestävät käyttöä. Pehmeät kenkäheinät tuntuvat kuitenkin jalassa mukavilta.

Pehmittämisen jälkeen heinät kuivatetaan ja niistä poistetaan latvat. Varastointia varten ne kiedotaan eräänlaisiksi kransseiksi (pohjoissaameksi vierra). Kranssi tehdään palmikoimalla heinäkimpun päät, kiertämällä kimppu sitten köydeksi ja kiepauttamalla pyöreään muotoon. Kimpun kuuluu olla noin ranteen paksuinen. Valmis kranssi on noin puoli metriä leveä ja 30 cm korkea.

• 
  Kenkäheinien leikkuuseen käytetty sirppi.
• 
  Heinäkimppuja
• 
  Lapsia kenkäheinää pehmittämässä.
• 
  Valmiita kenkäheinäkransseja.

Käyttö

Kenkien täyttämistä heinillä kutsutaan heinittämiseksi. Heinät asetellaan kenkään linnunpesän muotoon. Nutukkaiden kippurakärki kuitenkin täytetään tiiviisti. Varsi täytetään heinillä vasta pukemisen yhteydessä.

Saamelaiset ovat perinteisesti käyttäneet kenkäheiniä niin kesällä kuin talvellakin. Käytetyt kenkäheinät heitetään tavallisesti yhden käyttökerran jälkeen pois ja vaihdetaan uusiin. Aikoinaan yksi perhe valmisti ainakin 15 kenkäheinäkranssia vuodessa, ja valmistuksen katsotaan vielä nykyäänkin kuuluvan pohjoisiin perustaitoihin. Kenkäheinän valmistaminen ja käyttö kuuluu ekologisen perinnetiedon piiriin.