Kaaliperhonen
Kaaliperhonen | |
---|---|
Naaras |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Kaaliperhoset Pieridae |
Suku: | Pieris |
Laji: | brassicae |
Kaksiosainen nimi | |
Pieris brassicae |
|
Katso myös | |
Kaaliperhonen (Pieris brassicae) on kookas kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaaliperhosen siipien yläpinnan pääväri on valkoinen. Koiraalla etusiiven yläpinnan yläreuna ja siiven kärjet ovat mustat. Kärkitäplä ulottuu siiven ulkoreunan puolivälin yli. Takasiiven etureunassa on molemmilla sukupuolilla musta täplä. Naaraalla on lisäksi etusiiven yläpinnalla kaksi täplää ja alareunassa musta juova. Siipien kärkiväli on 49–65 millimetriä. Toukka on väriltään keltaisenvihertävä ja siinä on mustia pisteitä.
-
Pieris brassicae ♂
-
Pieris brassicae ♂ △
-
Pieris brassicae ♀
-
Pieris brassicae ♀ △
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levinneisyysalue käsittää Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Länsi-Aasian Himalajalle saakka. Esiintymisalue vaihtelee vaellusten myötä, pohjoisosissa sitä tavataan vain satunnaisena vaeltajana. Suomessa kaaliperhosella ei ole vakituista kantaa, ainoastaan lauhoina talvina sen on todettu pystyneen talvehtimaan. Vaeltavia yksilöitä tavataan vuosittain Etelä-Suomessa, Keski-Suomessa harvemmin ja Pohjois-Suomessa vain voimakkaimpien vaellusten yhteydessä. Kaaliperhosella on kaksi sukupolvea. Ensimmäisen sukupolven lentoaika on huhtikuusta heinäkuuhun ja toisen heinäkuusta syyskuuhun. Ensimmäiset vaeltavat yksilöt on tavattu Suomessa yleensä toukokuun jälkipuoliskolla, satunnaisesti aikaisemminkin. Suomessa kehittyneiden yksilöiden lentoaika on yleensä heinäkuun lopulta syyskuun puoliväliin. Suomessa on havaittu myös takaisin etelään vaeltamista.
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaaliperhosen elinympäristöä ovat niityt, peltoaukeat ja puutarhat, myös merenrannikot. Kaaliperhonen talvehtii kotelona.
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan eli kaalimadon ravintokasveja ovat monet ristikukkaiskasvit, varsinkin kaalit (Brassicae) sekä morsingot (Isatis tinctoria) ja harmiot (Berteroa incana).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6
- Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kaaliperhonen – Pieris brassicae Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pertti Pakkanen: Kaaliperhonen. Suomen Perhostutkijain Seura.
- Laji.fi: Kaaliperhonen (Pieris brassicae)
- LuontoPortti: Kaaliperhonen (Pieris brassicae)
- Suomen Perhoset: Kaaliperhonen
- Iltalehti: Kaaliperhonen (Pieris brassicae) (Arkistoitu – Internet Archive)
- UniProt, Taxonomy: Pieris brassicae (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pieris brassicae (Large cabbage white) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Pieris brassicae, the Large white butterfly (englanniksi)