Käytettävyys

Perustason esimerkki käyttöliittymän suunnittelemisesta käytettävyydeltään paremmaksi.

Käytettävyys (engl. usability) on apuvälineen tai muun valmistetun esineen, palvelun tai ympäristön helppokäyttöisyyttä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Käytettävyydellä voidaan myös viitata helppokäyttöisyyttä mittaaviin menetelmiin sekä oppiin niistä periaatteista joita soveltamalla tuotteesta, palvelusta tai ympäristöstä saadaan helppokäyttöisempi.

Ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa käytettävyydellä viitataan yleensä tietokoneohjelmiston tai verkkosivun helppokäyttöisyyteen.

Käytettävyydellä (engl. availability) voidaan myös viitata aikaan, jonka laitteet kuten palvelimet ja paperikoneet ovat käytössä.

Käytettävyys (usability)

ISO 9241-11 -standardi määrittelee käytettävyyden seuraavalla tavalla: "Se vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä".

• Vaikuttavuudella tarkoitetaan miten tarkoin ja täydellisesti käyttäjä saavuttaa tavoitteensa.
• Tehokkuus tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista suhteutettuna käytettyihin resursseihin.
• Tyytyväisyydellä tarkoitetaan käyttäjän tyytyväisyyttä laitteen tai järjestelmän käyttöön, tyytyväisyyttä vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tulokseen.

Tietotekniikan saralla Jakob Nielsen on tunnetuin käytettävyyden uranuurtaja. Hän on laajentanut ISO-määritelmää opittavuuden, muistettavuuden ja virheiden vähyyden kriteereillä:

• Opittavuudella tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja helposti uusi vuorovaikutteisen laitteen tai järjestelmän käyttäjä oppii laitteen toimintalogiikan ja käyttämisen.
• Muistettavuudella tarkoitetaan sitä, miten helppoa jo aiemmin laitteen käytön oppineen henkilön on palauttaa mieleen laitteen käyttö ja sen toiminnallisuus.
• Virheiden määrällä (vähyydellä) tarkoitetaan nimenomaan käyttäjän suorittamissa toimenpiteissä tapahtuvien virheiden määrää.

Näillä tekijöillä voidaan osaltaan luoda puitteita käytettävyyden mittaamiselle ja luoda epämääräiseksi ja mielipiteenomaiseksi koetusta asiasta konkreettinen ja hallittava.

Nielsen on saattanut käytettävyysnäkökulman suuremman yleisön tietoisuuteen. Hänen teoksiinsa viitataan suurimmassa osassa käytettävyyteen liittyvissä artikkelissa.

Käytettävyydessä voidaan soveltaa myös Claude Shannonin informaatioteoriaa, tavoitteena kasvattaa tieto–häly-suhdetta. Tämä onnistuu kasvattamalla tiedon osuutta ja vähentämällä hälyn osuutta. Paul Fitts puolestaan on esittänyt Fittsin lain, jonka mukaan

»Mitä suurempi ja mitä lähempänä kohde on, sitä helpommin käyttäjä osuu siihen.»

Fittsin lain mukaan tietokoneen näytöllä helpoimmin osoitettavat alueet ovat näytön kulmat, reunat ja osoittimen kunkin hetkinen sijainti.

MacKenzie on esittänyt, että Fittsin laki on johdettavissa Shannonin informaatioteoriasta.

Käyttäjäkeskeisiä suunnittelumenetelmiä pidetään lähtökohtana sille, että tuotteista saadaan suunniteltua mahdollisimman käytettäviä. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa on usein konkreettisena kohteena nimenomaan käyttöliittymäsuunnittelu, mutta yhä useammin käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa otetaan kantaa laajemminkin käyttötilanteiden ja käyttökokemuksen suunnitteluun. Tällöin käyttöliittymäsuunnittelua usein edeltää käyttäjätutkimus, jossa on tarkoituksena ymmärtää paremmin käyttäjän tavoitteet, toimintaympäristö ja kartoittaa tarkasti mahdolliset nykyiset työvälineet ja -tavat. Käyttäjäkeskeisiä menetelmistöjä on paljon ja ne painottuvat eri tavoin. Esimerkkejä menetelmistä ovat muun muassa Soren Lauesenin Virtual Windows -menetelmä, John M. Carroll:n Scenario-based design, Alan Cooperin Goal-Directed Design sekä Karen Holzblattin ja Hugh Beyerin esittelemä Contextual Design -menetelmäpaketti.

Käytettävyys liitetään usein tietotekniikkaan, jolloin siihen kuuluvat paitsi käyttöliittymät ja verkkosivut, myös laitteiden (esimerkiksi matkapuhelimet) ja ohjainten muotoilu. Käytettävyyteen liittyvät myös esteettömyys ja käyttäjäkokemus. Käytettävyyteen ja sen suunnitteluun liittyykin läheisesti useita tieteenaloja kuten tietotekniikka, psykologia, kognitiivinen psykologia ja kognitiotiede sekä myös teollinen muotoilu. On väärin rajoittaa käytettävyys koskemaan vain ohjelmistoja, koska lopulta käytettävyys on määritelmänsä mukaisesti sitä, että tuote tai palvelu on sopiva käyttötarkoitukseensa. Käytettävyyteen panostetaan myös teollisuusyrityksissä. Käytettävyys tieteenalana on erittäin poikkitieteellinen ja usein parhaat käytettävyyteen erikoistuneet tiimit syntyvät eri koulutustaustan omaavista käytettävyyteen erikoistuneista osaajista.

Käytettävyys ei ole vain maali, jolla tuote projektin lopussa päällystetään vaan teräskehikko, jonka varaan yksityiskohdat kiinnitetään (Ben Schneiderman). Käytettävyys liittyy vahvasti tuotteen toiminnallisuuteen ja usein käyttäjätutkimuksia voidaan tehdä myös markkinatutkimuksien lisäksi tukemaan ja syventämään niistä saatuja tietoja. Uusimpien viime aikoina virinneiden ajatusten myötä on alettu puhua myös käytettävyyden nostamisesta strategiselle tasolle päätöksentekoon. Puhutaan käytettävyysstrategiasta. Määrittelemällä tavoite käytettävyystyölle organisaatiossa ja askeleet miten tavoitteeseen päästään lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä saadaan käytettävyyden tavoitteet laajemmin tunnetuksi organisaatiossa. Se, missä laajuudessa käytettävyyttä otetaan osaksi tuotesuunnittelua yrityksissä vaihtelee. Osa yrityksistä nostaa käytettävyyden hyvin tärkeäksi osaksi tuotekehitystään, toisissa yrityksissä on ehkä tunnistettu tarve työlle, mutta rakenteita ei ole vielä olemassa.

Käytettävyyden opetusta annetaan useissa yliopistoissa ja keskiasteen oppilaitoksissa.

Käytettävyys (availability)

Tuotantoympäristöissä käytettävyydellä tarkoitetaan yleensä järjestelmien teknistä toimivuutta ja toimivuusastetta. Toinen tästä yleisesti käytetty termi on saatavuus. Monissa organisaatioissa käytettävyys-termin käyttöä saatavuudesta on alettu välttää, jottei se sekoittuisi käyttäjäkokemuksen yhteydessä käytettyyn termiin, ks. artikkelin alku.

Saatavuudella viitataan siihen, kuinka suuren osan vuorokaudesta järjestelmä on toiminnassa ja käyttäjien saatavilla. Esimerkiksi jonkun järjestelmän saatavuus voi olla 99%, jolla tarkoitetaan sitä, että järjestelmä on ollut toimintakykyinen 99% ajasta. ITIL-sanaston suomenkielinen versio liittää saatavuuteen myös luotettavuuden, ylläpidettävyyden, huoltovarmuuden, suorituskyvyn ja turvallisuuden.

Teknisissä standardeissa (esimerkiksi PSK 6201) käytettävyydellä (availability) tarkoitetaan vain käytettävyyttä ajan suhteen. Saatavuus-termin käyttäminen esimerkiksi paperikoneen tai robottijärjestelmän toiminta-asteen suhteen johtaa väärinkäsityksiin, koska robottijärjestelmän saatavuus käsitetään kuvaamaan kyseisen järjestelmän hankinnan vaikeutta. Käytettävyys-termi käsitettynä toimintakuntona ajan suhteen on tuhansissa tuotantokapasiteetin kauppasopimuksissa määritelty laskukaavojen tarkkuudella, koska monet sopimussakot ovat perustuneet siihen.

Käytettävyyden toisen merkityksen (usability), tullessa yhä merkittävämmäksi on ehdotettu otettavaksi käyttöön myös termi aikakäytettävyys kuvaamaan käytettävyyttä ajan suhteen. Olennaista tässä terminologiaviidakossa olisikin olla sekoittamatta merkityksiä keskenään. Jos sekoittumisen vaara on ilmeinen, kannattaa englanninkieliset vastineet liittää mukaan kuvaukseen tai käyttää termiselityksiä.

Katso myös

• Käyttöönottokokemus
• Käyttäjäkokemus
• Käytettävyyden arviointi etämenetelmin
• Saavutettavuus

Kirjallisuutta

• Sinkkonen, Irmeli ym.: Käytettävyyden psykologia. (3. uudistettu painos) Helsinki: Edita, IT Press, 2006. ISBN 951-37-4643-7

Aiheesta muualla

• Open Directory on listannut suomenkielisiä käytettävyyslinkkejä (Arkistoitu – Internet Archive).
• Käytettävyysosaamisyhteisö (Arkistoitu – Internet Archive)