Jenni Haukio
| Jenni Haukio | |
|---|---|
 Jenni Haukio vuonna 2017. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. huhtikuuta 1977 Pori |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | Johtaja, runoilija |
| Vanhemmat | Teuvo Haukio ja Ritva Haukio[1] |
| Puoliso | Sauli Niinistö (vuodesta 2009) |
| Lapset | Aaro Niinistö (s. 2018) |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Aikakausi | 1999– |
| Tyylilajit | runous |
| Esikoisteos | Paitasi on pujahtanut ylleni (1999) |
| Palkinnot | |
|
Runo-Kaarina 1999 |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jenni Elina Haukio (s. 7. huhtikuuta 1977 Pori)[2] on suomalainen runoilija ja valtiotieteiden tohtori. Hän on kustannusosakeyhtiö WSOY:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja[3]. Hänen puolisonsa on presidentti Sauli Niinistö.
Ennen Niinistön presidentiksi valintaa Haukio työskenteli muun muassa kokoomuksen viestintäpäällikkönä. Hän on julkaissut kolme runokokoelmaa.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukio valmistui ylioppilaaksi Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta vuonna 1996 ja opiskeli sen jälkeen Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Haukio opiskeli Turun yliopistossa yleistä valtio-oppia, kansainvälisiä suhteita, poliittista historiaa ja taloustiedettä ja valmistui valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2001.[4] Hän aloitti jatko-opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 2010.[5] Hän jäi työtehtävistään vuoden opintovapaalle vuonna 2017[6] ja hänen väitöstilaisuutensa oli Helsingin yliopistossa joulukuussa 2022.[7] Haukio valmistui valtiotieteen tohtoriksi joulukuussa 2022. Hänen väitöskirjansa aihe oli puolueiden strateginen digitaalinen vaalikampanjointi eduskuntavaaleissa.[8]
Työura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukio on työskennellyt muun muassa kansanedustaja Anne Holmlundin avustajana 2003–2005 ja kokoomuksen Satakunnan piirin toiminnanjohtajana 2005–2007. Vuosina 2007–2012 Haukio työskenteli kokoomuksen viestintäpäällikkönä.[2] Haukio on toiminut myös muun muassa luovan kirjoittamisen tuntiopettajana.[2] Haukio työskenteli Turun kirjamessujen ohjelmajohtajana vuodesta 2012 vuoteen 2022.[9] Elokuusta 2024 Haukio on työskennellyt kustannusosakeyhtiö WSOY:n yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana.[10] Marraskuussa 2024 Haukio nimitettiin Väinö Linnan seuran hallituksen asiantuntijajäseneksi.[11]
Runoilijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskeluaikanaan Haukio oli mukana perustamassa Grupo Kapustarinta -nimistä runoryhmää, joka esiintyi pienissä kulttuuritapahtumissa.[12] Hän on kirjoittajayhdistys Kapustarinta ry:n ja kirjallisuuslehti Lumoojan perustajajäsen.[2] Haukio sai esikoisrunokokoelmastaan Paitasi on pujahtanut ylleni (1999) valtakunnallisen Runo-Kaarina-palkinnon. Hänen toinen runokokoelmansa Siellä minne kuuluisi vihreää ja maata ilmestyi vuonna 2003 ja kolmas Sinä kuulet sen soiton vuonna 2009. Haukion runoissa on keskeisellä sijalla luonto.[13] Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Haukio toimitti suomalaisen runouden antologian Katso pohjoista taivasta.[14]
Tasavallan presidentin puolisona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].JPG)
Haukion puoliso Sauli Niinistö valittiin Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 2012. Haukio on suorittanut edustustehtäviä puolisonsa rinnalla ja yksin. Haukio on vihkinyt muun muassa Turun Kirjastosillan 2013[15] ja toimii Runo-Kaarina -kilpailun suojelijana[16][17].
Haukio kirjoittaa luontoaiheisia kolumneja Seura-lehteen. Voimakkaasti eläinten hyvinvoinnin puolesta kantaa ottaneiden kirjoitusten johdosta eläinsuojelujärjestö Animalia myönsi hänelle vuonna 2014 Pro Animalia -tunnustuspalkinnon.[18] Esimerkiksi susien suojelua puolustanut kolumni herätti ilmestyessään myös voimakasta kritiikkiä.[19]
Haukio sai marraskuun 2019 Eläinsuojelugaalassa "Kiitos eläimiltä" -palkinnon. Kiitospuheessaan Haukio sanoi, että Suomessa vuosittain kuolevista yli 70 miljoonasta tuotantoeläimestä "jokainen [--] olisi halunnut elää". Puhe herätti kritiikkiä, ja esimerkiksi keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen ilmoitti kieltäytyvänsä kutsusta Linnan juhliin Haukion kommenttien vuoksi.[20][21]
Tasavallan presidentin puolisona Haukiota puhuteltiin "rouva Jenni Haukioksi" tohtoriväitökseen saakka, ja joulukuusta 2022 lähtien presidentin kanslia on puhutellut häntä "tohtori Jenni Haukioksi".[22]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukio meni naimisiin Sauli Niinistön kanssa vuonna 2009.[23] Heille syntyi poika 2. helmikuuta 2018 Naistenklinikalla.[24][25] Poika kastettiin Haukion 41-vuotispäivänä lauantaina 7. huhtikuuta 2018 ja sai nimekseen Aaro Veli Väinämö Niinistö.[26] Perheellä on kodit sekä Espoossa että Helsingissä.[27]
Haukion isoisä oli porilainen kunnallispoliitikko ja kokoomusvaikuttaja Toivo Haukio, joka oli Matti Virkkusen valitsijamiehenä vuoden 1968 presidentinvaaleissa.[28]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runokokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paitasi on pujahtanut ylleni. Runoja. (Kaarinan kaupungin runokirjat 7) Kaarina: Kaarinan kaupunki, 1999. ISBN 951-97062-8-3
- Siellä minne kuuluisi vihreää ja maata. Turku: Savukeidas, 2003. ISBN 952-5500-00-4
- Sinä kuulet sen soiton. Turku: Savukeidas, 2009. ISBN 978-952-5500-56-1
- We are not stone. Bilingual poetry pamphlet. (Yhdessä Kate Foxin kanssa) Middlesbrough: Ek Zuban, 2006. ISBN 978-0-9553930-1-3 (englanniksi) (suomeksi)
Antologiajulkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Willoughby, Andy ym.: The Flesh of the Bear. Poems from North East England & South West Finland. Bilingual anthology. Middlesbrough: Ek Zuban, 2004. ISBN 0-9547487-0-0 (englanniksi) (suomeksi)
- Haukio, Jenni (toim.): Katso pohjoista taivasta. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-130773-0
Tieteelliset julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haukio, Jenni: Avoimen vuorovaikutteisuuden ideaalista sisäisen mobilisaation realiteettiin? : Puolueiden digitaalisen vaalikampanjoinnin strategiset ulottuvuudet ja dilemmat. Helsingin yliopisto, 2022.
Muistelmateos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haukio, Jenni: Sinun tähtesi täällä – vuodet tasavallan presidentin puolisona. Helsinki: WSOY, 2023. ISBN 978-951-049012-9
Kunnianosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarikunnat ja ansiomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi 2012[4]
Ruotsin Pohjantähden suurristi 2012[4]
Norjan Kuninkaallisen ansioritarikunnan suurristi 2012
Tanskan Dannebrogin suurristi 2013[4]
Islannin Haukan ritarikunnan suurristi 2013[29]
Viron Marianmaan ristin ritarikunnan suurristi 2014
Aadolf Nassaulaisen ritarikunnan suurristi 2016[30]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Runo-Kaarina-palkinto 1999[13]
- Rintamaveteraaniliiton kunniaristi 2016[31]
- Pallas Athene -palkinto luovan osaamisen edistämisestä 2019[32]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Häikiö, Martti: Niinistö, Sauli (1948–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 12.10.2018. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ a b c d e Jenni Haukio, Tasavallan presidentin puoliso 23.5.2013 (päivitetty). Suomen tasavallan presidentin kanslia. Arkistoitu 22.9.2015. Viitattu 6.12.2013.
- ↑ Jenni Haukiolle uusi työ: ”Upea mahdollisuus” www.iltalehti.fi. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ a b c d Niemi, Mari K.: Haukio, Jenni (1977–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 19.11.2013. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ Kivinen, Lasse: Jenni Haukio valmistui valtiotieteen tohtoriksi Helsingin Sanomat. 16.12.2022. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ Kirjailijat Tommi Kinnunen ja Salla Simukka luotsaavat Turun Kirjamessuja vuoden 2017 ajan – Turun Messukeskus Turun Messukeskus. 10.10.2016. Arkistoitu 21.12.2016. Viitattu 21.12.2016.
- ↑ Lepänrinne, Jenni: Ensimmäinen nainen Jenni Haukio perehtyi väitöksessään digitaaliseen vaalikampanjointiin – Jätti poliittisen kotinsa kokoomuksen pois tutkimuksesta Kaleva. 2.12.2022. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 2.12.2022.
- ↑ Kivinen, Lasse: Jenni Haukio valmistui valtiotieteen tohtoriksi Helsingin Sanomat. 16.12.2022. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ Miikka Hujanen: Jenni Haukio jättää työnsä, jota piti unelma-ammattinaan Ilta-Sanomat. 28.1.2022. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ Jenni Haukiolle uusi työ: ”Upea mahdollisuus” www.iltalehti.fi. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ Jenni Haukio uuteen tehtävään www.iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2024.
- ↑ Ukkola, Sanna: Tällainen on Jenni Haukio. Ilta-Sanomat, 10.1.2009, s. 10.
- ↑ a b Dahl, Rita: Lapsellisen kokemuksen puolestapuhuja Kiiltomato.net. 28.2.2002. Viitattu 6.12.2013.
- ↑ Puttonen, Seppo: Rakkaus runoihin syttyi lapsena – Jenni Haukion toimittama runoantologia on myyntimenestys Yle uutiset. 5.5.2017. Viitattu 11.6.2017.
- ↑ Kirjastosilta kesti koeponnistuksen 3.12.2013. Turun Sanomat. Viitattu 10.1.2015.
- ↑ Jenni Haukio lähetti terveiset juhlavuottaan viettävälle Runo-Kaarinalle 5.2.2013. Kaarinan Uutiset. Viitattu 10.1.2015.
- ↑ Runo-Kaarina 8.10.2014. Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 20.3.2015. Viitattu 10.1.2015.
- ↑ Vuoden 2014 Pro Animalia -tunnustuspalkinto Jenni Haukiolle 3.10.2014. Animalia. Arkistoitu 23.12.2014. Viitattu 22.12.2014.
- ↑ Haukion kirjoitus nostatti susiraivon 2.3.2015. Iltalehti. Viitattu 2.3.2015.
- ↑ Väärin kiitetty – Jenni Haukion eläinsuojelugaalan kiitospuhe sai lihantuottajat tuohtumaan ja mediamyräkkä oli valmis Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2019.
- ↑ Keskustan Hannakaisa Heikkinen kieltäytyy kutsusta Linnaan Jenni Haukion eläinpuheiden vuoksi Helsingin Sanomat. 4.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
- ↑ Tittelit | Jenni Haukion titteli muuttui: ei ole enää rouva Helsingin Sanomat. 7.2.2023. Viitattu 7.2.2023.
- ↑ Sauli Niinistö ja Jenni Haukio vihittiin Iltasanomat.fi. 3.1.2009 (päivitetty 4.1.2009). Arkistoitu 31.10.2014. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ Presidenttiparin vauva on syntynyt 2.2.2018. Tasavallan presidentin kanslia. Arkistoitu 3.2.2018. Viitattu 2.2.2018.
- ↑ Sauli Niinistölle ja rouva Jenni Haukiolle syntyy vauva Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2017.
- ↑ Virtanen, Jarno: Presidentti Niinistön pojan nimeksi Aaro Veli Väinämö Yle Uutiset. Viitattu 7.4.2018.
- ↑ Tällainen on Sauli Niinistön ja Jenni Haukion uusi elämä: Iso unelma sekä uusi työ ja koti www.iltalehti.fi. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ Isoviita, Kikka: Nyt puhuvat porilaiset: Tällainen on Jenni Haukion menneisyys MTV Uutiset. 24.1.2012. Arkistoitu 10.12.2014. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ Forseti (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Luxemburgin suurherttuan valtiovierailu Tasavallan presidentin kanslia. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 14.5.2016.
- ↑ Jenni Haukiolle kunniaristi veteraaneilta – ”Hyvin suuri kunnia” Iltalehti. Viitattu 21.4.2016.
- ↑ Jenni Haukio palkittiin arvostetulla Pallas Athene -palkinnolla - asuvalinnoista kehuja www.iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jenni Haukio Wikimedia Commonsissa
- Jenni Haukio – tasavallan presidentin puoliso (Arkistoitu – Internet Archive). Tasavallan presidentin kanslia.
- Haukio Savukeitaan sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive).
- Jenni Haukio Ylen Elävässä arkistossa.
- Jenni Haukio, 2.12.2022, Avoimen vuorovaikutteisuuden ideaalista sisäisen mobilisaation realiteettiin? : Puolueiden digitaalisen vaalikampanjoinnin strategiset ulottuvuudet ja dilemmat (väitöskirja)
| Edeltäjä: Pentti Arajärvi |
Suomen tasavallan presidentin puoliso 2012–2024 |
Seuraaja: Suzanne Innes-Stubb |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
