Tämä on lupaava artikkeli.

Jaama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Kingisepp” ohjaa tänne. Viron kaupungin Kuressaaren aiempi nimi on Kingissepa.

Jaama/Kingisepp
Ки́нгисепп
Jaaman kaupunkikuvaa.
Jaaman kaupunkikuvaa.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Jaaman kaupunkikunta Jaaman piirin kartalla
Jaaman kaupunkikunta Jaaman piirin kartalla

Jaama/Kingisepp

Koordinaatit: 59°22′7.1″N, 28°36′3.9″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Perustettu 1384
Väkiluku (2010) 48 667
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 188485[1]
Suuntanumero(t) +7 81375[2]









Jaama eli Kingisepp[3] (ven. Ки́нгисепп, Kingisepp, vatja Kingiseppä[4]) on kaupunki Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laukaanjoen varrella 138 kilometriä Pietarista lounaaseen.[5] Asukkaita kaupungissa oli 48 700 henkeä vuonna 2010.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaaman linna 1600-luvun alussa.

Novgorodilaiset rakensivat vuonna 1384 Laukaanjoen rannalle kivisen linnoituksen, joka sai nimekseen Jam tai Jama (ven. Ям, Яма).[7] Vuosina 1395 ja 1444–1448 linnoitus torjui ruotsalaisten ja Liivinmaan saksalaisten hyökkäykset.[5]

Jaama oli 1400–1500-luvulla tärkeä kauppapaikka ja Novgorodin Vatjan viidenneksen Jaaman kihlakunnan keskus. Ruotsalaiset valtasivat kaupungin vuonna 1583, mutta Täyssinän rauhassa se palautui Venäjälle.[7]

Alue siirtyi uudelleen Ruotsille Stolbovan rauhassa vuonna 1617.[7] 1630-luvulla Jaamaan perustettiin luterilainen seurakunta, ja seuraavalla vuosikymmenellä siellä toimi myös lastenkoulu.[8]. Kirkkoherranvirka ja koulu lakkautettiin ilmeisesti jo vuonna 1654[9] Jaaman linna räjäytettiin vuonna 1681.[5]

Venäjä valtasi Jaaman suuressa Pohjan sodassa vuonna 1703, minkä jälkeen Pietari I antoi sille uuden nimen Jamburg (ven. Ямбург). Vuodesta 1708 lähtien alue kuului ruhtinas Aleksandr Menšikoville, jonka karkotuksen jälkeen se palautui valtiolle.[7] Vuosisadan alkupuolella seudulle syntyi lasiteollisuutta.[5] Vuonna 1784 Jaamasta tuli samannimisen kihlakunnan hallintokaupunki.[7] 1700–1800-lukujen vaihteessa kaupungin lähelle perustettiin saksalaisia siirtokuntia eli inkerinsuomeksi kalanistoja.

Jaama oli 1900-luvun alussa hiljainen maaseutukaupunki.[5] Vuonna 1922 se nimettiin Kingiseppiksi virolaisen kommunistijohtajan Viktor Kingissepän mukaan.[7] Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät kaupungin. 1960-luvun alusta lähtien Jaama kehittyi voimakkaasti laajojen fosforiittiesiintymien hyödyntämisen ansiosta.[5][10]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaama on Jaaman piirin alainen kaupunkikunta. Varsinaisen kaupungin lisäksi siihen kuuluu Porhovan kalaniston kylä (ven. Порхово, Porhovo).[7] Kunta rajoittuu koillisessa Opoljan, kaakossa Pustoperän ja lännessä Suuren-Lutskan maalaiskuntiin. Jaaman kaupunginosia ovat muun muassa Kaskolovka, Lesopirssa (Лесобиржа, Lesobirža) ja Lutskan kalanisto (Новый Луцк, Novyi Lutsk).[11]

Kaupunginhallinnon päämies on Jelena Antonova.[12]

Liikenne ja talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaaman läpi kulkee Pietarin ja Tallinnan välinen eurooppatie (M11, E20) ja rautatie. Kaupungista on kaukojunayhteys Tallinnaan ja Pietarin kautta Moskovaan. Linja-autoyhteydet esimerkiksi Pietariin ovat melko hyvät, mutta lähijunavuoroja ajetaan vain yksi edestakainen vuoro päivässä.[13][14][15]

Seudun tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat fosforilannoitteita ja rehufosfaattia valmistava[16] sekä lasipakkauksiin erikoistunut Veda-Pak. Kaupungissa on myös elintarviketeollisuutta.[17]

EuroChemin omistama Fosforit sijaitsee kaupungin länsipuolella Suuren-Lutskan maalaiskunnan alueella[18]. Lannoitetehtaan jätealueelta Laukaanjokeen valuva fosfori on yksi Suomenlahden pahimpia saastuttajia.[19]

Kulttuuria ja nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ortodoksinen pyhän Katariinan kirkko.
Jaaman kotiseutumuseo.

Jaaman kaupunkikuva edustaa etupäässä sodanjälkeistä teollista arkkitehtuuria. 1700-luvun lopulla puretusta linnoituksesta on säilynyt vallien ja muurien jäännöksiä. Kauppatorilla on kaksi 1800-luvun alun kauppahallirakennusta ja 1836 rakennettu maneesi.[5] Huomattavin nähtävyys on vuonna 1783 valmistunut Antonio Rinaldin suunnittelema barokkityylinen pyhän Katariinan kirkko, jonka alkuperäinen sisustus on tuhoutunut[20].

Kaupungissa on kulttuuritalo, lasten musiikki- ja taidekoulut sekä nuorisoteatteri.[21] Vuonna 1910 rakennetussa kauppaoppilaitoksen rakennuksessa toimii Jaaman piirin ja kaupungin historiaa esittelevä kotiseutumuseo.[22] Laukaanjoen toisella puolella sijainneen Romanovkan kartanon tiluksilla on viehättävä puistoalue.[23]

Vuonna 1995 Jaamaan perustettiin Inkerin kirkon seurakunta,[7] ja kaupungissa toimii myös Inkerin Liiton paikallisosasto[24].

Jaaman suomalainen ystävyyskaupunki on Raisio.[25][26] Jaamasta on kotoisin muun muassa 1900-luvun vaihteen merkittävänä julkisena vaikuttajana tunnettu Grigori Petrov ja sittemmin myös useita tunnettuja urheilijoita, kuten jalkapalloilija Aleksandr Keržakov.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Leningradskaja oblast: Potštovyje indeksy ruspostindex.ru. Arkistoitu 8.3.2012. Viitattu 28.2.2012. (venäjäksi)
  2. ↑ Leningradskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Arkistoitu 7.2.2012. Viitattu 28.2.2012. (venäjäksi)
  3. ↑ http://kaino.kotus.fi/eksonyymit/index.php?a=listaus&hakunimi=Kingisepp
  4. ↑ Ernits, Enn: Vadja asustusnimed. Emakeele Seltsi aastaraamat, 2019. Emakeele Selts. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.6.2024.
  5. ↑ a b c d e f g Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 188. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
  6. ↑ Tšislennost naselenija raionov i gorodskih naseljonnyh punktov subjektov Rossijskoi Federatsii (XLS) perepis-2010.ru. Arkistoitu 18.1.2012. Viitattu 19.1.2012. (venäjäksi)
  7. ↑ a b c d e f g h Kultura Leningradskoi oblasti: Kingisepp enclo.lenobl.ru. Viitattu 19.1.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Väänänen, Kyösti: Herdaminne för Ingermanland I: Lutherska stifsstyrelsen, församlingarnas prästerskap och skollärare i Ingermanland under svenska tiden, s. 113. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1987. ISBN 951-9018-28-X
  9. ↑ Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes (toim.): Inkeri: historia, kansa, kulttuuri, s. 95, 99. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991. ISBN 951-717-668-6
  10. ↑ Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Istorija kingisepp-mo.ru. Arkistoitu 3.3.2014. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  11. ↑ Shemy projekta Generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Kingiseppskoje gorodskoje poselenije Kingiseppskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti kingisepp-mo.ru. Viitattu 19.1.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Glava administratsii kingisepp-mo.ru. Viitattu 19.1.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Kak projehat do Kingiseppa kingisepp-mo.ru. Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)
  14. ↑ Ленинградская область. Санкт-Петербург. Большой автодорожный и справочный Атлас. Масштас 1:160 000, 1:240 000, 1: 90 000. ООО "Дискус Медиа", Санкт-Петербург, 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. Mukana mm. linja-autoreittien kartta. (venäjäksi)
  15. ↑ Табло вокзала Кингисепп. Отправление. - Kingisepp-aseman juna-aikataulut (venäjäksi)
  16. ↑ JevroHim: Fosforit eurochem.ru. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  17. ↑ Itogi sotsialno-ekomitšeskogo razvitija MO ”Kingiseppski munitsipalnyi raion” za 2010 god (doc) kingisepplo.ru. Arkistoitu 6.6.2013. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  18. ↑ Bolšelutskoje selskoje poselenije: Predprijatija na territorii poselenija bolshelutsk.ru. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  19. ↑ Venäläiseltä lannoitetehtaalta jättipäästöt Suomenlahteen Helsingin Sanomat. 18.1.2012. Viitattu 20.1.2012.
  20. ↑ Kultura Leningradskoi oblasti: Jekateriny Velokomutšenitsy sobor (g. Kingisepp) enclo.lenobl.ru. Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Kultura kingisepp-mo.ru. Arkistoitu 19.12.2011. Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)
  22. ↑ Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Muzei kingisepp-mo.ru. Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Romanovka kingisepp-mo.ru. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)
  24. ↑ Inkerin Liiton paikallisjärjestöt inkeri.spb.ru. Arkistoitu 11.6.2012. Viitattu 27.2.2012.
  25. ↑ Raision kaupunki: Ystävyyskaupungit Raision kaupunki. Arkistoitu 19.10.2015. Viitattu 27.2.2012.
  26. ↑ Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Meždunarodnyje svazi kingisepp-mo.ru. Viitattu 4.1.2010. (venäjäksi)


Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jaama&oldid=22781978”