Infodemia

Koronavirusta koskevaa informaatiografiikkaa animaationa.

Animaatio sosiaalisen eristäytymisen vaikutuksista. Animaation tekivät Siouxsie Wiles ja Toby Morris Uudessa Seelannissa ja tekstien käännökset Yupik.

Juliste espanjantautia vastaan, Alberta, Kanada, noin 1918.

Infodemia, joka on lyhennelmä sanasta informaatioepidemia, on epidemian tai pandemian ohessa julkaistavaa ylenmääräistä informaatiota. Tämä informaatio voi olla tarkkaa tai väärää.

Sanaa käytti The Washington Postissa amerikkalainen journalisti David J. Rothkopf sars-epidemian yhteydessä vuonna 2003. Infodemia on valtavaa oikean ja väärän tiedon paljoutta, informaation massaa, joka ympäröi pandemiaa kuin savuverho. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan se estää meitä näkemästä asian ytimeen.

Pääministeri Sanna Marinin mukaan infodemia ”tarkoittaa tilannetta, jossa väärä tieto ja epävarmuus leviävät itse epidemiaa nopeammin”. Puhuessaan eduskunnan täysistunnossa hän sanoi, että epäselvä tilanne jättää paljon tilaa spekulaatioille ja epävarmuudelle, mikä heikentää kansalaisten ja yritysten luottamusta markkinoihin ja on epäedullista talouden kehitykselle. Tämä voi näkyä esimerkiksi hankintojen ja investointien lykkäämisenä ja toisaalta esimerkiksi päivittäistavaroiden liiallisena hankkimisena, vaikka tuotteiden saatavuuden suhteen ei olisikaan mitään ongelmia tiedossa. Tämän ehkäisemiseksi on tärkeää käydä keskustelua faktapohjaisesti, avoimesti ja liioittelematta.

Esiintyminen

Helmikuussa 2020 Maailman terveysjärjestö WHO kuvasi ”massiivista infodemiaa” viitatessaan kirjoitettuun informaatioon sars-CoV-2sta. Olipa informaatio viruksesta tarkkaa tai väärää, sen takia ihmisten on vaikea löytää luotettavia lähteitä ja varmaa opastusta silloin, kun he sitä tarvitsevat. WHO:n lausunnon mukaan ajankohtaisen ja luotettavan informaation tarve on kannustanut luomaan suoran WHO 24/7 kuuman linjan, jossa sen viestintä- ja sosiaalisen median osastot tarkkailevat ja reagoivat misinformaatioon sen verkkosivulla ja sosiaalisessa mediassa.

WHO kutsui Googlen, Facebookin ja Twitterin edustajat neuvottelemaan infodemian eli epidemian tiedonkulkua koskevan informaation hallinnasta. Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen mukaan 7.3.2020 esimerkiksi suomenkielisessä Twitterissä sanahaku ”koronavirus” tuotti ensimmäisenä ilmoituksen THL:n verkkosivusta ja Twitter-tilistä ja kuvaa THL:n luotettavien tietojen lähteeksi.

Facebook ja sen omistama Instagram ovat luvanneet rajoittaa aihetunnisteita ja sisältöjä. Facebook kertoi keskittyvänsä erityisesti sisältöön, joka voi kannustaa terveydelle haitalliseen toimintaan, jota voi olla esimerkiksi sisältö, joka ehdottaa valkaisuaineen nauttimista auttamaan koronavirukseen. Misinformaatiota poistetaan ja harhaanjohtavat mainokset kielletään.

Vaikka sosiaalisen median julkaisuyhtiöt ovat pyrkineet välittämään tietoa koronaviruksesta vastuullisista ja luotettavista tietolähteistä, väärien tietojen levittäminen jatkuu edelleen. Oxfordin Reuters Instituten tutkimuksessa tarkasteltiin 225:n väärän tai harhaanjohtavan koronavirusta koskevan väitteen leviämistä. Sen mukaan 88 prosenttia väitteistä ilmestyi sosiaalisen median julkaisuissa verrattuna yhdeksään prosenttiin televisiossa ja uutistoimistojen välittämään kahdeksaan prosenttiin.

Pew Research Centerin kyselytutkimuksen mukaan lähes 30 prosenttia Yhdysvaltain yhdysvaltalaisista aikuisista uskoo, että covid-19 on kehitetty laboratoriossa.

Suomessa Yleisradio uutisoi helmikuussa 2020, että ulkoministeriö on ottanut käyttöön työkalun, jolla seurataan mitä koronaviruksesta keskustellaan Twitterissä.

Toimittaja Johanna Vehkoon mukaan helmikuussa 2020 koronavirukseen liittyvää harhaanjohtavaa tietoa jaettiin erityisesti suljetuissa ryhmissä kuten Whatsappissa ja muissa viestisovelluksissa sekä Facebook-ryhmissä, joissa vain jäsenet näkevät keskustelut. Faktantarkistajien, terveysviranomaisten ja tutkijoiden on erityisen vaikeaa tai jopa mahdotonta puuttua tällaiseen disinformaation levittämiseen. Väärää tietoa leviää myös julkisissa kanavissa. Esimerkiksi suomenkieliseen Twitteriin on ilmaantunut joukko uusia tilejä, joiden ainoa tarkoitus on Vehkoon mukaan koronavirus-aiheisen disinformaation levittäminen.

Tapausesimerkkejä

Venäjän osuus

Yhdysvaltain viranomaiset raportoivat Venäjän virusepidemiaan liittyvästä disinformaatiokampanjasta helmikuussa 2020.

Maaliskuun puolessa välissä saatiin asiaan vahvistusta julkisuuteen vuotaneesta EU:n ulkoasiainhallinnon raportista. Siinä analysoitiin lähes 80 venäläistä disinformaatiota koskevaa esimerkkitapausta alle kahden kuukauden ajalta. Tapauksia on useista eri Euroopan maista, muun muassa Liettuasta ja Ukrainasta.

Raportissa Venäjää syytetään ihmisten hengillä leikkimisestä. EU:n raportin mukaan Venäjän tarkoituksena on kärjistää länsimaailman kohtaamaa terveydenhuollon kriisiä ja romuttaa ihmisten luottamusta kansallisiin terveydenhoitojärjestelmiin.

Uutisointi turvallisuusneuvoston käsittelystä

Iltalehdessä uutisoitiin 28.3.2020, että presidentti Niinistön aloite kriisiryhmän perustamiseksi Suomeen olisi ollut esillä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa]] eli niin sanotussa tp-utvassa. Tieto ei pitänyt paikkaansa, vaan Niinistö esitteli ajatustaan hallitukselle ja pääministeri Marinille sekä sähköpostitse että suullisesti. Väärä tieto tuli esille, kun muut viestintävälineet alkoivat tarkentaa uutista ja seuraavana päivänä myös Iltalehti oikaisi ja muokkasi artikkelia.

Irakin uutisointikielto

Irak kielsi uutistoimisto Reutersia toimimasta maassa kolmeksi kuukaudeksi 3.4.2020. Reuters raportoi edellisenä päivänä, että Irakissa on tuhansia koronavirustapauksia, joka on useita kertoja korkeampi luku kuin virallisen laskennan mukainen 772. Uutistoimisto lainasi terveysministeriön virkailijaa ja vanhempaa poliittista virkamiestä ja raportoi, että kuolleiden siihenastinen lukumäärä oli paljon suurempi kuin viranomaisten ilmoittama 54. Irakin viestintä- ja mediakomissio tuomitsi raportin ja sanoi olleensa hämmästynyt väitteestä.

Kiinan sanelu

Useiden diplomaattilähteiden mukaan EU:n analyysiyksikkö taipui jättämään raportistaan pois Kiinaa arvostelevia kohtia. Alkuperäisessä raportissa oli mainittu, että "Kiina on jatkanut maailmanlaajuista desinformaatiokampanjaa pandemian puhkeamisen syiden poistamiseksi ja sen kansainvälisen maineen parantamiseksi." ja "Sekä avointa että peiteltyä taktiikkaa on noudatettu."

Kiinan viranomaiset yrittivät estää koronaviruspandemiaan liittyvän disinformaatiota käsittelevän raportin julkaisun diplomaattiteitse, kun se sai tietoa raportin Kiinaa arvostelevista kohdista. Reutersin mukaan kirjeenvaihdosta kävi ilmi kiinalaisvirkamiehen sanoneen, että "jos raportti on kuvatun kaltainen ja se julkaistaan tänään, se on erittäin huono asia suhteillemme". Raportti oli lähes julkaisuvalmis, kunnes EU:n vanhemmat virkamiehet määräsivät korjauksia sen kielen pehmentämiseksi."

Epäluotettavia tietoja

Reaaliaikaisia tilastoja ja laskureita tarjoavan verkkosivuston Worldometerin julkaisemien tietojen paikkansapitävyyttä on arvosteltu. Eräs englanninkielisen Wikipedian muokkaaja totesi, että sen useissa päivityksissä ei ole tietolähteitä, ne eivät täsmää lähteiden tietojen kanssa tai niissä on virheitä. Covid-19 virusepidemiaa koskevien artikkeleiden muokkaajat havaitsivat, että jotkut Worldometerin virheet ovat pieniä ja väliaikaisia, mutta toiset ovat suhteellisen suuria, eikä niitä korjata. Helsingin Sanomat ilmoitti toukokuussa 2020, että se ei käytä jatkossa uutisoinnissaan Worldometeria ainoana lähteenä.

Kansan viisi valttia

Syksyllä 2020 aloitti Kansan viisi valttia -kampanja, joka on vastakampanja Valtioneuvoston kanslian ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisemalle kampanjalle. Tutkijan mukaan väärää tietoa levittävässä somekampanjassa on vastamedioiden toimintatapoja muistuttavia piirteitä. Kampanjassa rohkaistiin syömään tuoretta ja terveellistä ruokaa ja liikkumaan ulkona, millä ei kuitenkaan ole juuri mitään tekemistä varsinaisesti koronaviruksen torjumisen kanssa. Terveellisellä ruokavaliolla voi pitää yllä vastustuskykyä, mutta sillä ei saavuteta mitään erityistä hyötyä koronaviruksen kannalta. Kampanjan suomalaiset alulle panijat eivät paljasta taustojaan. Kampaanjaa levittävät sosiaalisessa mediassa etenkin tunnetut hyvinvointivalmentajat, ravitsemusterapeutit, kuntosali- ja kauneusyrittäjät. Sama joukko on ollut jakamassa QAnon-lahkon viestejä.

Alkuperän väärentäminen

Noin vuosi ensimmäisten COVID-19-tapausten tunnistamisen jälkeen Wuhanissa Kiinan viranomaiset ovat alkaneet kyseenalaistaa pandemian alkulähdettä. Valtion media Kiinassa on uutisoinut koromaviruksen löytymisestä syväjäädytetyistä maahan tuoduista ruokatarvikkeista. Kansan päivälehti väitti Facebook-postauksessa marraskuun 2020 lopulla, että kaikki saatavilla olevat todisteet viittaavat siihen, että koronavirus ei alkanut Keski-Kiinan Wuhanista. Se lainaa entistä Kiinan pääepidemiologia, joka totesi, että virus havittiin ensimmäisen kerran Wuhanissa, mutta se ei ole sieltä lähtöisin.

Useat asiantuntijat Kiinan ulkopuolella ovat kiistäneet Kiinan väitteet. Maailman terveysjärjestön asiantuntija totesi, että on hyvin spekulatiivista väittää, että virus ei tulisi Kiinasta. Julkisen terveydenhuollon näkökulmasta on selvää, että tutkimukset aloitetaan sieltä, missä ensimmäiset tapaukset ihmisillä tulivat ensimmäiseksi esille. Toisen asiantuntijan mukaan raportit viruksen esiintymisestä Italiassa syksyllä 2019, jotka perustuvat syöpäyksikön näytteisiin, vaikuttavat heikoilta.

Tunnistaminen

Johanna Vehkoo on luokitellut koronavirusaiheisen misinformaation viiteen kategoriaan.

1. Valeuutiset ja totena jaetut satiiriset jutut

Valeuutiset pyrkivät uuden koronaviruksen kohdalla lietsomaan paniikkia ja pelkoa. Ne kertovat esimerkiksi kaduille kuolleina kaatuvista sairastuneista ja julkkiksista, joiden väitetään sairastuneen. Valeuutisten mukaan koronaviruksen olisivat saaneet muun muassa paavi, Harry Potterista tunnettu näyttelijä Daniel Radcliffe ja Eminem.

Lukijan pitäisi tarkistaa, millaiselta sivustolta tieto on peräisin. Onko kyseessä luotettava uutismedia vai ei?

2. Salaliittoteoriat

Pääartikkeli: Koronaviruspandemiaan liittyvät salaliittoteoriat

Internetissä spekuloitiin jo epidemian varhaisessa vaiheessa, mistä virus on lähtöisin. Tämä on synnyttänyt ennätyksellisen määrän salaliittoteorioita. Suosituimpien teorioiden mukaan virus olisi ihmisten kehittämä ja laskettu tahallisesti vapaaksi tartuttamaan suuria ihmismääriä. Eri salaliittoteorioiden mukaan juonen takana on milloin Yhdysvaltain, milloin Kiinan hallitus tai vaihtoehtoisesti lääkeyhtiöt (jotka haluavat myydä rokotteita) tai Microsoft-miljardööri Bill Gates.

Yksi salaliittoteorian tunnusmerkki on se, että suunnitelman saa selville vain yhdistelemällä asioita, joilla ei tosiasiassa ole yhteyttä. Lukijan pitäisi kysyä, ovatko syy-seuraussuhteet todellisia vai mielikuvituksellisia? Kuinka monimutkainen suunnitelma on, ja voisiko sen todella toteuttaa? Miten salaliitto pidettäisiin salassa, ja olisiko se tosiasiassa mahdollista?

3. Väärennetyt ja kontekstista irrotetut kuvat ja videot

Nopeasti kehittyvien ja yllättävien uutistapahtumien kohdalla levitetään erityisen paljon kuvallista disinformaatiota. Näitä näkee muun muassa meemikuvina sekä valokuvina, joita liitetään valeuutisiin ja huhuihin.

Kuvan ei tarvitse olla väärennetty tai manipuloitu. Vanha kuva asetetaan uuteen, harhaanjohtavaan kontekstiin. Sama pätee videoihin. Monia jo ennen epidemian alkua kuvattuja videoita levitetään koronavirukseen viitaten.

4. Väärennetyt ja kontekstista irrotetut grafiikat, tilastot ja kartat

Kuvallista informaatiota on vaikeampi epäillä kuin tekstipohjaista, mutta vielä vaikeampaa on kyseenalaistaa tilastoja ja uskottavan oloisia graafisia esityksiä.

5. Kyseenalaiset parannuskeinot ja terveyshuuhaa

Terveyttä uhkaavan pandemian kuuluu se, että ihmiset etsivät keinoja estää tautia tai lieventää sen vaikutuksia. Tästä johtuu se, että terveyshuuhaata on erityisen paljon liikkeellä.

Neljä kysymystä

Suuria tunteita ja mahdollista paniikkia herättäviä uutisaiheita käsittelevään informaatioon pitäisi suhtautua maltillisesti ja kriittisesti. Somepalveluissa kannattaa pysähtyä miettimään, ennen kuin jakaa tiedon eteenpäin.

Koronavirusta tai muita epidemioita koskevalta informaatiolta voi kysyä:

1. Kuka informaatiota tuottaa ja millä asiantuntemuksella?
2. Mitkä ovat tiedon levittäjän motiivit? Hyötyykö jokin taho tästä?
3. Aiheutanko tarpeetonta paniikkia, jos jaan tämän sisällön eteenpäin?
4. Pystynkö tarkistamaan tiedot jostakin muusta, luotettavaksi tiedetystä lähteestä?

Katso myös

• Informaatioähky
• Lähdekritiikki
• Meemi

Aiheesta muualla

• Dufva, Mikko: Megatrendit auttavat hahmottamaan koronan vaikutuksia Sitra. 18.3.2020. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
• Kiitos nyt tästäkin, Venäjä – ”korona-aiheisia valeuutisia levitetään länteen” Tivi. 2.4.2020. Alma-Media Oy.
• Pesonen, Pertti: Koronakriisin varjolla poljetaan sananvapautta muuallakin kuin Unkarissa – Turkmenistanissa ei saa edes mainita koronaa Yle Uutiset. 6.4.2020. Yleisradio Oy.
• Mäntymaa, Eero: Meitä ette rokota Yle. 7.12.2020. Yleisradio Oy. Viitattu 7.12.2020.