Huến taistelu
Huến taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Vietnamin sotaa ja Tet-hyökkäystä | |||||||
Kartta joukkojen asemista taistelun alkupuolella.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Tappiot | |||||||
yli 5 000 kaatunutta |
221 kaatunutta ja 1 364 haavoittunutta |
Huến taistelu oli 31. tammikuuta–25. helmikuuta 1968 käyty taistelu Huến kaupungin hallinnasta Vietnamin sodan aikana. Taistelu käytiin Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin Tet-hyökkäyksen aikana ja siitä tuli kiivaiden katutaistelujen takia Tet-hyökkäyksen verisin ja pisin molempien osapuolien kärsiessä suuret tappiot. Etelä-Vietnamin ja Yhdysvaltojen joukot valtasivat lopulta takaisin Pohjois-Vietnamin armeijan ja Vietkongin taistelun alussa osittain valtaaman kaupungin.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huến kaupunki oli Vietnamin pääkaupunki aina vuoteen 1945 saakka, jolloin keisari Bảo Đại lähti maanpakoon Pariisiin. Kaupungin historia teki siitä arvokkaan symbolisen kohteen Pohjois-Vietnamin armeijalle ja Vietkongille, ja kaupungin valtauksen toivottiin herättävän yleisen kapinan Etelä-Vietnamissa.[1] Huế sijaitsi muutaman kilometrin päässä rannikolta ja noin sata kilometriä etelään Etelä- ja Pohjois-Vietnamia erottaneelta demilitarisoidulta rajavyöhykkeeltä. Kaupungissa oli ennen taistelujen alkamista noin 140 000 asukasta. Kaupungin sitadelli oli rakennettu vuonna 1802, ja sitä ympäröi vallihauta ja noin yhdeksän metriä korkea muuri. Sitadellin muurien itäpuolella oli tiheään rakennettu Gia Hoin kaupunginosa. Sitadelli sijaitsi kaupungin kahtia jakavan Parfyymijoen pohjoisrannalla. Etelärannalla sijaitsi Huến uudemmat kaupunginosat, sairaala ja vankila.[2]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin hyökkäys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hieman ennen Tet-hyökkäyksen alkua vuonna 1968 Vietkong ja Pohjois-Vietnamin armeija olivat keskittäneet kaupungin ympärille 10 000 sotilasta, jotka aloittivat hyökkäyksen kaupunkiin kello kahden aikoihin aamuyöllä 31. tammikuuta. Harhautuksena Etelä-Vietnamin sotilaiksi naamioituneet pohjoisvietnamilaiset valtasivat kaupungin sitadellin länsiportin, jonka kautta joukot etenivät keisarilliseen kompleksiin.[1] Vietkongin jäseniä oli lisäksi soluttautunut kaupunkiin jo ennen hyökkäyksen alkamista.[2] Samaan aikaan heidän muut joukkonsa etenivät uuteen kaupunginosaan kaupungin läpi kulkevan joen etelärannalla. Kaupunki oli puolustettu heikosti. Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin joukot valtasivat nopeasti tärkeimmät kohteensa kaupungissa, kuten kaupungin vankilan, jonne oli säilötty 2 000 poliittista vankia ja 400 sotavankia. Vietkongin lippu nostettiin kaupungin sitadellin ylle aamunkoittoon mennessä.[1]
Pieni joukko amerikkalaisia sotilasneuvonantajia oli kuitenkin linnoittautunut Huến liikekeskustaan MACV:n tukikohtaan, ja etelävietnamilaisen 1. divisioonan oli torjunut sitadellissa sijainneeseen pääesikuntaansa kohdistuneen hyökkäyksen. Lisäksi etelävietnamilaiset tiedustelujoukot pitivät hallussaan Tây Lộcin lentoasemaa. 1. divisioonan komentaja kenraali Ngô Quang Trưởng määräsi lopulta tiedustelujoukot puolustamaan divisioonan esikuntaa, mutta tästä huolimatta vaikutti aluksi siltä, etteivät hänen joukkonsa pystyisi jatkamaan vastarintaa kovin pitkään.[1]
Takaisinvaltaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amerikkalaisilla oli sijoitettuna merijalkaväen joukkoja Phú Bàin lentoasemalla noin 16 kilometrin päässä Huếsta, ja ne määrättiin tukemaan joukkoja kaupungissa.[1] Muita reservin joukkoja ei tahdottu aluksi käyttää, koska kenraali William Westmoreland uskoi Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin joukkojen hyökkäävän pian Khe Sanhiin.[2]
Yhdysvaltalaisten etenemistä kohti Huếta hidastivat merkittävästi vastahyökkäykset ja rakettituli. Panssarivaunujen tukeman merijalkaväen onnistui kuitenkin lopulta saapua MACV:n tukikohdalle etelästä iltapäivään mennessä. Merijalkaväki eteni edelleen kaupunkia halkovan joen etelärannalle, jossa he yrittivät ylittää joen ylittävän sillan. Vihollisen tuli pakotti heidät vetäytymään takaisin tukikohdalle, joka piiritettiin yöllä. Aamulla 1. helmikuuta amerikkalaiset ja etelävietnamilaiset olivat koonneet täydennyksiä kaupungin ympärille ja aloittivat etenemisen tuntematta hyvin vietkongin tai pohjoisvietnamilaisten joukkojen kokoa tai niiden asemia. MACV:n tukikohdassa piiritetyt joukot yrittivät turhaan vallata asemia liikekeskustassa, ja etelästä saapuvia täydennyksiä hidastivat ankarat katutaistelut. Joen pohjoispuolella sitadelilla etelävietnamilaiset eivät olleet saaneet lainkaan täydennyksiä, mutta heidän onnistui silti murtaa piirityksensä ja vallata uudelleen lentoasema, jolloin heitä saatettiin täydentää helikoptereilla.[1]
Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin asema kaupungissa alkoi hitaasti muuttua entistä tukalammaksi, ja paikallinen esikunta pyysi Hanoista lupaa vetäytyä kaupungista. Ne saivat kuitenkin määräyksen jatkaa taistelua muualla Etelä-Vietnamissa tehtyjen hyökkäysten tukena. Joukoille luvattiin kuitenkin täydennyksiä, joita Pohjois-Vietnamin ilmavoimien onnistui pudottaa kaupunkiin huonosta säästä ja vihollisen ilmaylivoimasta huolimatta Iljušin Il-14 -lentokoneilla, joista neljä menetettiin lentojen aikana.[2]
Amerikkalaiset olivat aluksi päättäneet olla käyttämättä ilmapommituksia ja tykistöä säästääkseen kaupungin siviiliväestöä ja sen historiallisia rakennuksia, mutta päätös kumottiin, kun kaupunkiin etenevien joukkojen eteneminen osoittautui helmikuun alkupuolella hitaaksi.[1] Ajoittain joukot etenivät vain parisataa metriä päivittäin, ja molemmat osapuolet käyttivät katutaistelujen aikana kyynelkaasua.[2] Amerikkalaisten ilmaiskuja hankaloittivat pitkään monsuunipilvet, jotka rakoilivat 21. helmikuuta. Ilmaiskujen mahdollistuminen merkitsi käännekohtaa taistelussa, ja heti niiden alettua Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin joukot menettivät suurimman osan sitadellin alueesta. Viimeiset joukot sitadellin kaakkoisosassa määrättiin vetäytymään yön pimeydessä. Viimeiset operaatiot sitadellin ja uuden kaupungin alueella toteutettiin 25. helmikuuta[1], ja Huế julistettiin virallisesti turvalliseksi 2. maaliskuuta.[2]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huến taistelu oli pisin ja verisin Tet-hyökkäyksen taisteluista.[2] Sitadelli, puolet Huến liikekeskustasta ja lähes kaikki kaupungin historialliset kohteet tuhoutuivat taistelujen aikana. Molemmat osapuolet kärsivät huomattavia tappioita.[1] Yhdysvaltain maavoimat menetti 74 miestä kaatuneina ja 507 haavoittuneina ja merijalkaväki vastaavasti 147 kaatuneina ja 857 haavoittuneina. Etelä-Vietnamin tappiot olivat 384 kaatunutta ja 1 830 haavoittunutta. Pohjois-Vietnam ja Vietkong menettivät kaatuneina yli 5 000 miestä ja tuntemattoman määrän haavoittuneina. Lisäksi amerikkalaiset ja etelävietnamilaiset ottivat 89 sotavankia.[2]
Vietkongin jäsenet olivat surmanneet kaupungissa vihollisikseen mieltämiä ihmisryhmiä, kuten ulkomaalaisia, uskonnollisia tai poliittisia johtajia sekä muita ”taantumuksellisia elementtejä”. Sodan ensimmäiset siviiliuhrien joukkohaudat löydettiin 26. helmikuuta, ja niissä oli 2 810 henkilön ruumiit. Joidenkin tutkijoiden mukaan surmattujen määrä saattaa olla jopa 5 700. Monet siviilit saivat lisäksi surmansa jäädessään eri osapuolten tulen väliin. Kaikkiaan 116 000 kaupungin asukasta oli jäänyt taistelun jälkeen kodittomaksi.[2]
Vuonna 2004 käytyä Fallujan toista taistelua verrattiin Huến taisteluun.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i The Vietnam War: The Definitive Illustrated History, s. 190–193. DK, 2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Spencer C. Tucker: The Encyclopedia of the Vietnam War, s. 516–519. (Toinen painos) ABC-CLIO, 2011. (englanniksi)
- ↑ Tony Karon: The Grim Calculations of Retaking Fallujah Time. Arkistoitu 22.10.2013. Viitattu 21.12.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huến taistelu Wikimedia Commonsissa