Hans Christian Ørsted
| Hans Christian Ørsted | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. elokuuta 1777 Rudkøbing, Tanska |
| Kuollut | 9. maaliskuuta 1851 Kööpenhamina, Tanska |
| Kansalaisuus |
 tanskalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Jacob Baden ja Johann Wilhelm Ritter |
| Instituutti | Kööpenhaminan yliopisto |
| Oppilaat | Christopher Hansteen ja Carl Holten |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetut työt |
sähkömagnetismi, alumiinin valmistus |
| Palkinnot | Copley-mitali (1820) |
 Nimikirjoitus |
|
Hans Christian Ørsted (14. elokuuta 1777 – 9. maaliskuuta 1851) oli tanskalainen fyysikko ja kemisti, johon Immanuel Kantin ajattelu vaikutti syvästi.[1]
Vuonna 1820 hän huomasi sähkön ja magnetismin välisen yhteyden yksinkertaisella kokeella, jossa hän osoitti, että johto, jossa kulkee sähkövirtaa, muuttaa kompassineulan suuntaa.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hans Ørsted syntyi tanskalaisessa pikkukaupungissa Rudkøbingissä vuonna 1777. Kööpenhaminan yliopistoon hän meni vuonna 1794 ja opiskeli siellä filosofiaa ja valmistuikin filosofian tohtoriksi vuonna 1799. Ørsted opiskeli siellä myös farmasiaa, astronomiaa, kemiaa ja matematiikkaa.[3]
1800-luvulla Alessandro Volta keksi galvaaniset paristot, mistä Ørsted innostuikin tutkimaan sähköä ja johtavuutta. Myöhemmin tehdessään tutkimusta vuonna 1813 Berliinissä hän kirjoitti kuuluisan tutkielman sähköisen ja kemiallisen voiman yhteydestä.[4] Tässä tutkielmassa hän toi ensimmäistä kertaa esille idean sähkön ja magnetismin suhteesta.[5] Tuolloin ei siis vielä tiedetty, että liikkuva varaus luo ympärilleen magneettikentän. Kokeellisesti Ørsted huomasi tämän ilmiön vasta vuonna 1820 luennoidessaan opiskelijoille, kun hän havaitsi kompassineulan heilahtavan joutuessaan lähelle platinasta valmistettua sähköjohtoa.[6] Ørstedin havainto sai André-Marie Ampèren luomaan matemaattisen mallin liikkuvien varauksien välisestä magneettisesta voimasta.
Ørsted teki huomattavan löydön myös kemiassa vuonna 1819 löytäessään piperiinin. Vuonna 1825 hän pystyi ensimmäistä kertaa tuottamaan alumiinia.[6]
Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Ørstedin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 115–122. ("Ørsted") Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0
- ↑ Young & Freedman: ”27.1”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 1020. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7 (englanniksi)
- ↑ Hans Christian Ørsted (1777–1851) corrosion-doctors.org. (englanniksi)
- ↑ Hans Christian Oersted rare-earth-magnets.com. (englanniksi)
- ↑ NNDB – Hans Christian Oersted nndb.com. (englanniksi)
- ↑ a b IEEE Global History Network – Hans Christian Øersted: Biography ieeeghn.org. (englanniksi)
- ↑ LN-NGF Norwegian Air Shuttle Boeing 737–8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 18.2.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hans Christian Ørsted Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
