Balduin II (Jerusalem)
Balduin II, alun perin Baudouin du Bourcq (engl. Baldwin II, ransk. Baudouin II); (n. 1075 Rethel, Ranskan kuningaskunta – 21. elokuuta 1131,[1] Jerusalem, Jerusalemin kuningaskunta) oli Edessan kreivi vuosina 1100–1118 sekä Jerusalemin kuningaskunnan kuningas vuosina 1118–1131.[1]
Balduinin hallituskauden aikana perustetut hengelliset ritarikunnat auttoivat häntä laajentamaan kuningaskuntaansa.[1]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Balduin oli kotoisin Ranskan Ardennien alueelta, hänen vanhempansa olivat Réthelin kreivi Hugues I ja Melisende de Montlhéry-Crécy (k. 1097). Hänellä oli kaksi sisarusta, vanhempi veli Gervais de Réthel ja sisar Mathilde de Réthel. Suvun läänityksiin kuului Bourcqin linna, jonka mukaan Balduin sai lisänimensä.[2] Hänen äidinpuoleiset isovanhempansa olivat Guy I de Montlhéry ja Hodierna de Gometz.
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Balduin osallistui ensimmäiselle ristiretkelle yhdessä serkkujensa Godefroy ja Balduin de Bouillonin kanssa. Vuonna 1100 Balduin de Bouillonista tuli Jerusalemin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas Balduin I, ja hän nimitti Balduin du Bourcqin Edessan kreiviksi. Seldžukit hyökkäsivät Edessaan vuonna 1104 ja ottivat Balduinin vangiksi. Balduin pääsi vapaaksi lunnaita vastaan vuonna 1108 ja taisteli tiensä Edessaan, jossa vaati kreivikuntansa takaisin sijaishallitsija Tankredilta.[2]
Avioliitto ja jälkeläiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Balduin avioitui noin vuonna 1101 armenialaisen Melitenen prinsessa Morphian (k. 1. lokakuuta 1226/1127)[3] kanssa, joka oli Melitenen herra Gabrielin ja tämän olettavasti kreikkalaissyntyisen nimeltä tuntemattoman puolison tytär.[4] Varakas Bysantin armeijan entinen kenraali, joka nimitti itseään arvonimillä doux (lat. "dux", johtaja) ja protonobelissimos (kreikk. nōbelissimos), antoi tyttärensä myötäjäisinä 50 000 bysanttilaista kultarahaa eli besanttia.[5] Tämän naimakaupan ansiosta Balduin II pystyi vahvistamaan asemaansa pääasiassa armenialaisten alamaistensa parissa.[6][7]
Heille syntyi neljä lasta:
- Melisende (1105 – 11. syyskuuta 1161) Jerusalemin kuningatar omalla oikeudellaan, suo jure, hänet nimettiin perijäksi vuonna 1126/1127;[3] avioitui Anjoun ja Mainen kreivi Fulk V:n kanssa, heidät nimettiin vallanperijöiksi vuonna 1129[1]
- Alix (Haalis, Halis, Adelicia, Alice); (n. 1110 – 1151 jälkeen), Antiokian ruhtinatar, avioitui Antiokian ruhtinas Bohemond II:n kanssa
- Hodierna (n. 1110 – n. 1164), Tripolin kreivitär, avioitui Tripolin kreivi Raymond II:n kanssa
- Ioveta (Joveta, Yveta, Yvette, Ivetta, Juditta); (n. 1120 – 6. syyskuuta 1178), Pyhän Lasaruksen benediktiiniluostarin abbedissa Betaniassa
Kuningas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas Balduin I kuoli Niilillä saamaansa sairauteen vuonna 1118, ja Balduin du Bourcq kruunattiin 14. huhtikuuta 1118 Jerusalemin kuningas Balduin II:ksi. Balduin oli turkkilaisten vankina vuosina 1123–1124, mutta onnistui sen jälkeen laajentamaan Jerusalemin kuningaskunnan aluetta johanniittain ja temppeliherrojen ritarikuntien avustuksella. Balduin naitti vanhimman tyttärensä prinsessa Melisenden Anjoun kreivi Fulk V:lle ja nimesi heidät seuraajikseen vuonna 1129.[2]
Perintö ja kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historioitsija Guillaume de Tyren mukaan Balduin II sairastui vakavasti palattuaan Antiokiasta vuonna 1130.[8] Hän oli jo kuolemansairas järjestellessään perimystään elokuussa 1131.[7] Hänet siirrettiin Jerusalemin latinalaisen patriarkan palatsiin lähelle Pyhän haudan kirkkoa, jossa hän testamenttasi valtakuntansa Fulkille, Melisendelle ja heidän alle vuoden ikäiselle pojalleen Balduinille.[8] Hän antoi luostarilupauksen ja meni Pyhän haudan kirkon kollegiaaliveljien asuintiloihin, joissa hän kuoli noin 56-vuotiaana 21. elokuuta 1131.[7] Hänet haudattiin Pyhän haudan kirkkoon.[8][9]
Jerusalemin Terra Sancta -museossa oleva veistetyillä kasviaiheilla korkokuvioitu marmoripaneeli on peräisin joko hänen tai Fulkin haudasta, joka oli aiemmin Pyhän haudan kirkossa.[10]
Kreivi Fulk ja prinsessa Melisende kruunattiin Jerusalemin kuninkaaksi ja kuningattareksi 21. syyskuuta 1131 Pyhän haudan kirkossa.[8]
|
Edeltäjä: Balduin I |
Jerusalemin kuningas 1118–1131 |
Seuraaja: Fulk |
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Baldwin II | Crusader, Latin Kingdom, Palestine | Britannica www.britannica.com. Viitattu 27.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Baldwin II Encyclopedia Britannica. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Mayer, Hans Eberhard: "The Succession to Baldwin II of Jerusalem: English Impact on the East". Dumbarton Oaks Papers, 1985. 38: ss. 139–147. doi: 10.2307/1291522. ISSN 0070-7546. JSTOR 1291522. S. 139
- ↑ Murray, Alan V. : The Crusader Kingdom of Jerusalem: A Dynastic History, 1099–1125. Prosopographica et Geneologica, 2000. ISBN 978-1-9009-3403-9. S. 186
- ↑ Newman, Sharan: Defending the City of God: A Medieval Queen, the First Crusades and the Quest for Peace in Jerusalem. St Martin's Publishing Group, 2014. ISBN 9781137437839. S. 20
- ↑ Tyerman, Christopher: God's War: A New History of the Crusades. The Belknap Press of Harvard University Press, 2006. ISBN 978-0-674-02387-1. S. 186
- ↑ a b c Runciman, Steven: A History of the Crusades, Volume II: The Kingdom of Jerusalem and the Frankish East, 1100-1187. Cambridge University Press, 1989. ISBN 978-0-521-06162-9. Ss. 36, 184-185
- ↑ a b c d Barber, Malcolm: The Crusader States. Yale University Press, 2012. ISBN 978-0-300-11312-9. S. 149
- ↑ Hunt, Lucy-Anne: Byzantium, Eastern Christendom and Islam. Pindar, 1998. s. 284. ISBN 978-1-899828-23-4. The tombs of the Latin Kings of Jerusalem were located inside entrance to the Holy Sepulchre, just beyond the eastern entrance […]. Theoderich [a pilgrim c. 1172] identifies the fifth tomb, that of Baldwin II, as "that of the father of the abbess of St Lazarus". (His daughter was the abbess Ioveta.) [Jerusalemin latinalaisten kuninkaiden haudat sijaitsivat Pyhän haudan sisäänkäynnin sisäpuolella, aivan itäisen sisäänkäynnin takana […]. Theoderich [pyhiinvaeltaja n. 1172] tunnistaa viidennen haudan, Balduin II:n haudan "Pyhän Lasaruksen luostarin isän haudaksi". (Hänen tyttärensä oli abbedissa Ioveta.)]
- ↑ Boehm, Barbara Drake; & Holcomb, Melanie: Jerusalem, 1000–1400. Every People Under Heaven. Metropolitan Museum of Art, 2016. s. 155. ISBN 978-1-58839-598-6. Portion of a Transenna Panel […] CTS-SB-09460
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
