Antti Kalliomäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antti Kalliomäki
Kalliomäki vuonna 2007
Kalliomäki vuonna 2007
Suomen pääministerin sijainen
Jäätteenmäen hallitus
17.4.2003–24.6.2003
Vanhasen I hallitus
24.6.2003–23.9.2005
Edeltäjä Ville Itälä
Seuraaja Eero Heinäluoma
Kauppa- ja teollisuusministeri
Lipposen I hallitus[1]
13.4.1995–15.4.1999
Edeltäjä Seppo Kääriäinen[2]
Seuraaja Erkki Tuomioja[3]
Valtiovarainministeri
Jäätteenmäen hallitus[4]
17.4.2003–24.6.2003
Vanhasen I hallitus[5]
24.6.2003–23.9.2005
Edeltäjä Sauli Niinistö[3]
Seuraaja Eero Heinäluoma[5]
Opetusministeri
Vanhasen I hallitus[5]
23.9.2005–19.4.2007
Edeltäjä Tuula Haatainen[5]
Seuraaja Sari Sarkomaa[6]
Kansanedustaja
26.03.1983–20.4.2011[7]
Henkilötiedot
Syntynyt8. tammikuuta 1947 (ikä 77)
Siikainen
Ammatti liikunnanopettaja
Puoliso Helena Marjatta Kalliomäki (1969–)
Tiedot
Puolue SDP
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Montréal 1976 seiväshyppy
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Praha 1978 seiväshyppy
sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Katowice 1975 seiväshyppy
Hopeaa Hopeaa Göteborg 1974 seiväshyppy
Hopeaa Hopeaa München 1976 seiväshyppy
Hopeaa Hopeaa San Sebastián 1977 seiväshyppy
Pronssia Pronssia Grenoble 1972 seiväshyppy

Antti Tapani Kalliomäki (s. 8. tammikuuta 1947 Siikainen) on suomalainen poliitikko, joka ennen poliittista uraansa tuli tunnetuksi yleisurheilijana.[8] Kalliomäki oli SDP:n kansanedustaja vuosina 1983–2011 ja toimi kauppa- ja teollisuusministerinä vuosina 1995–1999, valtiovarainministerinä vuosina 2003–2005 ja opetusministerinä vuosina 2005–2007.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalliomäki aloitti liikunnan harrastamisen nuorena, ja se myös ohjasi hänen ammatinvalintaansa. Hän suoritti asevelvollisuutensa armeijan urheilujoukoissa ja opiskeli liikunnanopettajaksi Helsingin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen hän toimi liikunnanopettajana Vantaalla.

Kalliomäen laji oli seiväshyppy, jossa hän saavutti maailmanluokan tason huippu-urheilijana. Kalliomäki oli mukana kolmissa olympialaisissa (1972, 1976 ja 1980), ja vuonna 1976 Montrealissa hän oli lähellä olympiakultaa mutta jäi lopulta hopealle samalla tuloksella (550) kisan voittaneen Puolan Tadeusz Slusarskin kanssa. Prahan EM-kisoissa 1978 hän voitti hopeaa. EM-hallikisoista Kalliomäki voitti kultaa (1975), kolme hopeaa ja yhden pronssin. Hän voitti urallaan kahdeksan seiväshypyn Suomen mestaruutta. Parhaimmillaan Kalliomäki hyppäsi 566 cm. Hän paransi Suomen ennätystä yhteensä yhdeksän kertaa.

Aktiiviuransa jälkeen Kalliomäki veti pari vuotta yleisurheilun MM-valmennusprojektia, jolla tavoiteltiin menestystä maailmanmestaruuskisoissa Helsingissä 1983.

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalliomäki oli kansanedustajana vuodesta 1983 vuoteen 2011. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hän ei enää asettunut ehdolle. Kalliomäki toimi ministerinä kolmesti: kauppa- ja teollisuusministerinä Lipposen I hallituksessa vuosina 1995–1999, valtiovarainministerinä (sekä varapääministerinä) vuosina 2003–2005 ensin Jäätteenmäen hallituksessa ja sitten Vanhasen I hallituksessa sekä opetusministerinä Vanhasen I hallituksessa vuosina 2005–2007. Opetusministerinä Kalliomäki vastusti esitystä yliopistojen lukukausimaksuista Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.[9] Vanhasen II hallitus kuitenkin mahdollisti ne uudessa yliopistolaissa.[10] Kalliomäki toimi myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 1991–1995 sekä 1999–2003.

Kunnallispolitiikassa Kalliomäki on vaikuttanut Vantaan kaupunginvaltuutettuna 1984–2000 ja Nurmijärven kunnanvaltuutettuna 2005–2008.

Kalliomäki valittiin Taideteollisen korkeakoulun kunniajäseneksi 2008.[11]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalliomäki on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta, joista Tuomas Kalliomäki (s. 1970) on entinen SM-liigatason jääkiekkoilija.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lipposen I hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 26.6.2010.
  2. ↑ Ahon hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 26.6.2010.
  3. ↑ a b Lipposen II hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 26.6.2010.
  4. ↑ Jäätteenmäen hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 26.6.2010.
  5. ↑ a b c d Vanhasen I hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 26.6.2010.
  6. ↑ Vanhasen II hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 26.6.2010.
  7. ↑ Antti Kalliomäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  8. ↑ Kuka kukin on 2007, s. 337. Helsinki 2006. ISBN 951-1-20606-0
  9. ↑ Kalliomäki tyrmää Vanhasen kaavailemat lukukausimaksut Yle Uutiset. 2.1.2007. Viitattu 6.10.2014.
  10. ↑ Vanhanen: Ulkomaisille opiskelijoille lukukausimaksut Iltalehti. 8.1.2010. Viitattu 6.10.2014.
  11. ↑ Tunnustukset, palkitut / Kunniajäsenet Taideteollinen korkeakoulu. Viitattu 25.10.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Seppo Kääriäinen 		Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
1995−1999 		Seuraaja:
Erkki Tuomioja
Edeltäjä:
Sauli Niinistö 		Suomen valtiovarainministeri
2003–2005 		Seuraaja:
Eero Heinäluoma
Edeltäjä:
Tuula Haatainen 		Suomen opetusministeri
2005−2007 		Seuraaja:
Sari Sarkomaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Antti_Kalliomäki&oldid=21626267”