Annattokasvit
| Annattokasvit | |
|---|---|
 Väriannatto (Bixa orellana) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: |
Annattokasvit Bixaceae Kunth, nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Annattokasvit (Bixaceae) on pieni trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malvales-lahkossa. Heimon tunnetuin ja taloudellisesti merkittävin laji on väriannatto eli annatto (Bixa orellana).
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annattokasvit ovat puita tai pensaita, harvemmin ruohomaisia. Kasveissa on erityskanavia ja pihkan täyttämiä soluja. Karvat ovat rauhasmaisia, eivät koskaan tuppaina, eivätkä tähtimäisiä. Lehdet ovat sahalaitaisia. Kookkaat kukat sijaitsevat varsipäätteisissä kukinnoissa. Heteenponnet avautuvat rei'illä. Luotti on enintään hieman liuskainen. Sikiäimessä on paljon pitkävartisia siemenaiheita. Siemenkuoressa on erikoinen rakenne, joka auttaa kosteuden pääsemistä sisään. Alkio on pitkä, sirkkalehdet lusikkamaisia, ohuita, käyristyneitä tai poimuttuneita, ja sirkkajuuri on lyhyt ja tukeva.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annattokasvit kasvavat trooppisella vyöhykkeellä[1].
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annattokasvit kuuluvat Malvales-lahkon kehityshaaraan, joka voidaan ilmaista kaavalla Bixaceae + (Cistaceae + Sarcolaenaceae + Dipterocarpaceae), jossa kolme heimoa on suluissa osoituksena siitä, että ne ovat läheisempää sukua toisilleen kuin annattokasveille. Kladin ominaisuuksia ovat kasvien erityskanavat, verholehtien limittäisyys ja siemenkuoressa oleva tulppamainen rakenne. Viimeksi mainittu mahdollistaa veden pääsyn kovaan siemeneen, jolloin siemenen itäminen alkaa.[1]
Heimossa on neljä sukua ja 21 lajia. Ne muodostavat kolme ryhmää, joista ensimmäisessä ovat suvut Cochlospermum (12 lajia) ja Amoreuxia (3 lajia), toisessa annatot (Bixa) ja kolmannessa vain yksi laji.[1]
Ensimmäisen ryhmän lajit ovat puita, pensaita tai vaihtelevissa määrin ruohovartisia; lehdet ovat kierteisesti, korvakkeellisia ja sormiliuskaisia. Kukat ovat kookkaita, vaihtelevasti vastakohtaisia, tavallisesti keltaisia ja niissä on paljon heteitä. Hedelmä on liiteluomainen kota, jonka seinämän sisäkerros (endokarppi) irtaantuu keskikerroksesta (mesokarppi); siemeniä on paljon, ja ne ovat karvaisia ja käyriä. Kasveissa on usein kellertävää ja pihkamaista nestettä.[1]
Annatot (Bixa) ovat viisilajinen trooppisen amerikan puu- ja pensassuku, jossa karvat ovat kilpimäisiä, lehdet kourasuonisia; korvakkeet suojaavat silmuja. Kasveissa on punaista tai oranssinväristä nestettä (annaton, B. orellana, nestettä käytetään elintarvikevärinä). Kookkaissa kukissa on poimuiset heteenponnet, sikiäimessä laitaistukat, siemenissä mehevät kuoret ja verholehtien tyvellä huomiota herättävät rauhaset.[1]
Diegodendron humbertii on sukunsa ainoa laji ja kasvaa Madagaskarissa. Se on ainavihanta aromaattinen puu, jonka lehdet ovat kahdessa rivissä, melko lyhytruotisia, rauhaspilkkuisia, sulkasuonisia ja isokorvakkeisia; korvakkeet karisevat. Kukat ovat melko kookkaita ja sijaitsevat varsipäätteisissä kertokukinnoissa. Vartalo on gynobaasinen (kiinnittyy sikiäimen tyveen).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Bixaceae
- ITIS: Bixaceae (englanniksi)
- Flora of China: Bixaceae (englanniksi)