Annapurna
अन्नपुर्ण
Annapurna I vasemmalla ja Eteläinen Annapurna oikealla.
| Tyyppi | |
|---|---|
| Sijainti | |
| Vuoristo | |
| Korkeus merenpinnasta |
8 091 m |
| Prominenssi |
2 984 m |
| Koordinaatit |
|---|
Annapurna on vuorenhuippujen jono Himalajalla. Se on 55 kilometriä pitkä harjanne, jonka korkein kohta Annapurna I ulottuu 8 091 metrin korkeuteen.[1] Annapurna I on maailman kymmenenneksi korkein huippu ja yksi neljästätoista yli kahdeksankilometrisestä vuoresta.
Annapurna tunnetaan erityisesti vuorikiipeilykohteena. Annapurna kiivettiin ensimmäisenä maailman yli 8 000 metriä korkeista vuorista, kun Maurice Herzogin johtama ranskalainen retkikunta saavutti Annapurna I:n huipun 1950.[2]
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuori on nimetty hindulaisen ruuan jumalattaren mukaan. Annapurna on sanskriittia ja tarkoittaa elonkorjuun jumalatarta. Nimi on johdettu sanskritin sanoista purna ("täynnä") ja anna ("ruoka"), todennäköisesti siksi, että Annapurnan alemmilla rinteillä on vuorilta tulevien sulamisvirtojen ansiosta viljeltyjä peltoja ja ketoalueita.[3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annapurnan massiivi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koko Annapurnan massiivi on 55 kilometriä pitkä. Sen rajaa lännessä Kali Gandakin rotko, joka on yksi maailman syvimmistä. Pohjoisessa ja idässä massiivin rajaavat Marshyangdin joki ja etelässä Pokharan laakso. Länsipäässä massiiviin kuuluu Annapurnan jäätikkötasanko. Massiivin korkein huippu Annapurna I on 8 091 metriä korkeana maailman kymmenenneksi korkein vuori.[2]
Annapurnan massiivin alla kulkee Annapurnan siirros, jonka päälle alas ja kohti pohjoista työntyvä kiviaines on poimuttanut vuoriston. Alueen vuoret ovat kivilajistoltaan pääosin marmoria ja kalkkikiveä toisin kuin useimmat muut Himalajan vuoret, jotka koostuvat gneissistä ja graniitista.[4] Annapurnan massiivi estää Intianmereltä tulevan kosteuden matkan kohti pohjoista. Annapurnan eteläpuolen rinteillä Lumlessa keskimääräinen vuosisademäärä on 5 202 millimetriä, kun pohjoispuolen rinteillä sataa vuodessa keskimäärin vain 174 millimetriä.[5]
Huiput
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annapurnan massiivin alueeseen kuuluu yli 8 000 metrin korkeuteen yltävän Annapurna I:n lisäksi 13 yli 7 000 metriin yltävää huippua ja 16 muuta yli 6 000 metrin korkeuteen kohoavaa huippua.[6]
| Vuori | Korkeus | Maailmassa | Prominenssi | Sijainti |
|---|---|---|---|---|
| Annapurna I (päähuippu) | 8 091 m | 10. | 2 984 m | |
| Annapurna II | 7 937 m | 16. | 2 437 m | |
| Annapurna III | 7 555 m | 42. | 703 m | |
| Annapurna IV | 7 525 m | 47. | 255 m | |
| Annapurna South | 7 219 m | 101. | 775 m | |
| Gangapurna | 7 455 m | 59. | 563 m |
Retkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koko Annapurnan massiivi ja sitä ympäröivät alueet ovat osa Nepalin suurinta 7 629 neliökilometrin Annapurnan suojelualuetta[7][5] ja Annapurna on vuorikiipeilijöiden lisäksi myös retkeilijöiden suosiossa. Alueella on lukuisia vaellusreittejä, joista tunnetuin on Annapurnan kierros.[8][9][5] Vuori ei kuitenkaan ole vaarallinen vain vuorikiipeilijöille. Lokakuussa 2014 Annapurnan alueella oli pahoja lumivyöryjä ja myrskyjä. Nepalin alueen kaikkien aikojen pahimmassa retkeilyonnettomuudessa kuoli ainakin 43 ihmistä.[10]
Vuorikiipeilyn historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Annapurna I:n huipulle nousi ensimmäisen kerran ranskalaisen Maurice Herzogin johtama retkikunta 3. kesäkuuta 1950. Nousu oli samalla ensimmäinen yli 8 000 metrin korkuiselle vuorenhuipulle.[11][2]
Suomalaisista vuoren huipun ovat saavuttaneet Veikka Gustafsson vuonna 2005 ja Samuli Mansikka vuonna 2015, kumpikin ilman lisähappea.[12]
Annapurna I:tä pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista vuorista kiipeilijöille. Kiipeily-yrityksissä on saanut surmansa noin 32 % vuorelle yrittäneistä kiipeilijöistä (vuoteen 2012 mennessä).[13][14] Suomalainen vuorikiipeilijä Samuli Mansikka ja Pemba Sherpa olivat paluumatkalla huipulta noin 7 000 metrin korkeudessa, kun he putosivat noin 100–150 metriä ja kuolivat 24. maaliskuuta 2015.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Annapurna Encyclopedia Britannica
- ↑ a b c The Eight-Thousanders www.earthobservatory.nasa.gov. 17.12.2013. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Julie Loar: Goddesses for every day : exploring the wisdom & power of the divine feminine around the world, s. 287–. Novato, Calif.: New World Library, 2011. ISBN 978-1-57731-950-4 OCLC:617591920 Teoksen verkkoversio (viitattu 18.7.2021).
- ↑ Searle, M. P.: Colliding continents : a geological exploration of the Himalaya, Karakoram, and Tibet, s. 225, 227–235. Oxford: Oxford University Press, 2013. 824655726 ISBN 978-0-19-965300-3
- ↑ a b c Zurick, David: Illustrated Atlas of the Himalaya, s. 55, 135, 181-185. University Press of Kentucky, 2006. ISBN 978-0813123882
- ↑ Carter, H. Adams: Classification of the Himalaya. American Alpine Journal, 1985, 27. vsk, nro 59, s. 127–129. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
- ↑ Bhuju,Ukesh Raj: Nepal biodiversity resource book : protected areas, Ramsar sites, and World Heritage sites. Kathmandu: International Centre for Integrated Mountain Development, 2007. ISBN 978-92-9115-033-5 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.7.2021).
- ↑ Tilicho- Trekking in Nepal Annapurna www.nepal-dia.de. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Read this Before Hiking the Annapurna Circuit in 2021 The Common Wanderer. Viitattu 18.7.2021. (englanti)
- ↑ Nepal Annapurna: Trekking disaster toll reaches 39 BBC News. 18.10.2014. Viitattu 18.7.2021. (englanti)
- ↑ No Room at the Top NY Times Book Review 2000
- ↑ Suomalaiset 8000m kiipeilijät Suomen Alppikerho. Viitattu 21.7.2021. (englanti)
- ↑ Annapurna: Deadly Mountain The Earth Observatory. NASA. Viitattu 26.12.1.2013.
- ↑ Stairway to heaven The Economist. 29.5.2013. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Laine, Petri: Samuli Mansikan viimeinen huippu Retki-lehden verkkosivusto. 2.4.2015. Outdoor Media Oy. Viitattu 22.10.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Annapurna Wikimedia Commonsissa
