Alko
Alko | |
---|---|
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 5. huhtikuuta 1932 |
Toimitusjohtaja | Leena Laitinen[1] |
Puheenjohtaja | Laura Raitio[1] |
Avainhenkilöt | |
Kotipaikka |
Arkadiankatu 2 Helsinki, Suomi |
Toimiala | Alkoholi- ja muiden juomien vähittäiskauppa |
Liikevaihto | 1,2 mrd. € (2023)[1] |
Liikevoitto | 42,7 milj. € (2023)[1] |
Henkilöstö | 2 398[1] |
Omistaja | Suomen valtio (STM) |
Kotisivu |
www |
Alko Oy on Suomen valtion omistama monopoliyritys, jolla on yksinoikeus yli kahdeksanprosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien sekä yli 5,5-prosenttisten tislattua alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyyntiin Suomessa, pois lukien pienpanimoiden oluet sekä muista hedelmistä ja marjoista kuin rypäleistä valmistetut tilaviinit.
Alkon toiminnasta määrätään alkoholilaissa ja -asetuksessa ja se kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon ja valvontaan. Alkon pääkonttori sijaitsee Alkon lippulaivamyymälän Arkadian yläkerrassa Helsingin Kampissa. Alkon toimitusjohtaja on Leena Laitinen, joka aloitti tehtävässä syksyllä 2017.[2][3]
Alko perustettiin vuonna 1932 hoitamaan kieltolain päätyttyä yksinoikeudella alkoholin valmistusta, maahantuontia ja myyntiä. Alkon lakisääteiset tehtävät ovat muuttuneet historian aikana, samoin kuten kansalaisten suhtautuminen siihen. Vuonna 2023 laaditussa kyselyssä jo useampi suomalainen kannattaa Alkon monopoliaseman purkamista, kuin vastustaa sitä.[4][5] Vuonna 2024 valtioneuvosto käynnisti selvityksen enintään 15 prosenttia alkoholia sisältävien viinien myynnin vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin, ja tätä kannattaa myös suurin osa suomalaisista.[6][7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kieltolain kumoamisesta 1950-luvulle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa oli voimassa vuosina 1919–1932 kieltolaki, joka kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen.[8] Eduskunta sääti 25. tammikuuta 1932 väkijuomalain,[9] joka antoi alkoholin valmistuksen, myynnin ja maahantuonnin Oy Alkoholiliike Ab:n yksinoikeudeksi. Alko avasi ensimmäiset 48 myymälänsä tiistaina 5. huhtikuuta 1932 klo 10.[10] Päivämäärän muistamista auttaa Suomen historian tunnetuimpiin kuuluva lukusarja 543210.[11]
Pääosakkaana vuonna 1932 oli Suomen valtio, jonka lisäksi muodollisina osakkaina olivat silloinen valtiovarainministeri Kyösti Järvinen ja oikeusministeri T. M. Kivimäki. Järvinen ja Kivimäki merkitsivät kumpikin yhden osakkeen ja valtio 29 998 kappaletta 1 000 markan osakkeita.[12] Osakeyhtiölaki muuttui 1990-luvulla, jolloin osakkaita ei enää tarvittu yhtä enempää, ja molemmat osakkeet ostettiin Järvisen ja Kivimäen perikunnilta. Liikkeen perustamisen yhteydessä alkoholiliikkeelle asetettiin myös seitsenhenkinen hallintoneuvosto.[13] Suomen valtioneuvoston nimeämän hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa ja toimintaa.[14]
Talvisodan syttymisen jälkeen Alko ryhtyi valmistamaan Rajamäen tehtaalla panssarintorjunta-aseiksi polttopulloja, joita kutsuttiin Molotovin cocktaileiksi Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan. Pulloja valmistettiin sodan aikana yhteensä 542 194 kappaletta.[15] Jatkosodan aikana vuonna 1944 myymälät olivat lopulta suljettuina ja Suomen puolustusvoimien toiveesta Suomessa vallitsi alkoholin myymisen ja anniskelun suhteen täyskielto. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1944 Suomessa otettiin käyttöön viinakortti, joka piti esittää myyjälle alkoholijuomia ostaessa. Vuoteen 1947 mennessä viinakortteja oli 1,2 miljoonaa.[13]
1940- ja 1950-lukujen taitteessa pullot asetettiin hyllyihin pystyyn niin, että ne näkyivät asiakkaille. Alkoholin kulutusta aloitettiin ohjaamaan väkevistä alkoholijuomista mietoihin, jonka johdosta miedot viinit poistettiin viinakortin alaisuudesta vuonna 1949.[13] Olympiavuonna 1952 Alkon tuotevalikoima kasvoi huikeasti, sillä vuoden 1952 kevätkauden hinnastossa tuotteita oli jo 515 artikkelia.[16] Olympiavuonna myyntiin tuli viinejä sekä lonkeroa. Aiemmin Alkon tuotevalikoima oli koostunut pääosin väkevistä viinoista ja oluista.[17] Alkon sadas myymälä avattiin Turun Eerikinkadulle vuonna 1957.[16] 1950-luvun lopussa Alko aloitti mietoja viinejä ja oluita koskeneen kampanjan, avasi olutmyymälöitä sekä laajensi myymäläverkostoaan myös kaupunkien ulkopuolelle.[13]
1960–90-luvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkon ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin Helsingin Pohjoisesplanadille vuonna 1962, sitä ennen kaikissa liikkeissä tuotteet olivat tiskin takana. Viimeinen tiskimyymälä (ennen vuotta 2017) sijaitsi Helsingin Kruununhaassa, ja se suljettiin vuonna 1998.[17][16] Alkon asiakaslehti Viinipostin, nykyisen Etiketin, julkaisu aloitettiin vuonna 1965.[16]
Vuonna 1969 yhtiön nimi muutettiin muotoon Oy Alko Ab. Samana vuonna keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Vuonna 1970 valmistui Alkon koulutuskeskus Vuoranta Helsingin Meri-Rastilaan[18]. Viinakortti poistui käytöstä vuoden 1971 alussa. Vuonna 1977 avattiin Alkon kahdessadas myymälä yhtiön tehdaspaikkakunnalle Nurmijärven Rajamäelle.[16]
Vuonna 1995 asema alkoholielinkeinoa hallinnoivana viranomaisena siirrettiin Alkolta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle.[16] Oy Alko Ab:stä erotettiin samana vuonna alkoholijuomien valmistus ja markkinointi Primalco Oy:ksi, ja hotelli- sekä ravintolatoiminta jatkoi omana Arctia Oy:nä. Alko Oy:hyn jäi tällöin alkoholijuomien vähittäis- ja tukkukauppa. Näiden yhtiöiden emoyhtiöksi perustettiin Alko-Yhtiöt Oy. Konserniin tuli vuonna 1996 uusi yhtiö, alkoholijuomien tukkumyyntiä ja jakelua hoitava Havistra Oy. Alko Oy erotettiin Alko-Yhtiöt-konsernista vuonna 1999 ja siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Primalco ja Havistra yhdistettiin myöhemmin Oy Altia Ab:ksi.
Suomen vähittäiskauppaa kartoittaneen Heikki Peltolan mielestä Alko koki 1990-luvulla harvinaisen nopean ja onnistuneen muodonmuutoksen valtion virastomaisesta monopolista yhdeksi maailman parhaisiin kuuluvista alkoholin myyntiketjuista.[19]
2000-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkon 300. myymälä avattiin Turun Kupittaalle vuonna 2003. Alko uusi logonsa ja visuaalisen ilmeensä 75-juhlavuotenaan vuonna 2007. Marraskuussa 2016 Alko alkoi myydä tuotteitaan myös verkkokaupassa, joka on auki ympäri vuorokauden. Ostajan ikä ja henkilöllisyys tarkistetaan tuotetta noudettaessa. Jakelun tilaajille hoitaa Posti ja yritysasiakkaille juomat toimitetaan myös yritysosoitteisiin.[20] Vuonna 2022 Alkon verkkokaupassa tehtiin 172 000 tilausta.[21] Vuonna 2017 Alko avasi Helsingin Töölöntorille vanhanmallisen tiskimyymälän 85-vuotisjuhlansa kunniaksi.[17] Samana vuonna lanseerattiin nykyinen, kolmesta eri myymälätyypistä koostuva, myymäläkonsepti.[22]
Alko-konsernin ravintolat ja hotellit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin valtion alkoholiyhtiön esimerkkiä seuraten Alko avasi syksyllä 1933 Helsingin Siltasaaressa kansanravintola Alkon. Vuonna 1935 Alko perusti tytäryhtiökseen Alkon Kansanravintolat Oy:n ja alkoi satsata myös hotellitoimintaan. Hotelli Pohjanhovi avattiin Rovaniemellä syksyllä 1936 ja Hotelli Aulanko Hämeenlinnassa vuoden 1939 alussa. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Alkon Kansanravintolat Oy:llä, vuodesta 1954 Oy Yhtyneet Ravintolat Ab:llä, oli useita ravintoloita ja hotelleja ympäri Suomea, kuten myös Alkon toisella tytäryhtiöllä, vuonna 1962 perustetulla Kantaravintolat Oy:llä.[23][24]
Nykyisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksessa elintarvikeliikkeissä myytävän alkoholin sallittu prosenttiraja nostettiin 4,7 %:sta 5,5 %:n ja samalla poistui myös valmistustaparajoite, jossa alkoholin tuli olla valmistettu käymisteitse. Helsingin Sanomien toukokuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa 1024:stä vastaajasta 60 prosenttia sallisi yli 5,5-prosenttisten juomien vähittäismyynnin myös muualla kuin Alkossa. Kielteisesti suhtautui 34 prosenttia. Kysymyksessä ei eritelty, haluttaisiinko ruokakauppoihin vain viinit vai myös väkevät viinat.[25] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa noin tuhannesta vastaajasta 50 prosenttia hyväksyisi viinien myynnin ruokakaupoissa ja 85 prosenttia vastaajista pitäisi väkevät alkoholijuomat Alkossa. 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että Alkon monopoli on hyvä tapa rajoittaa alkoholihaittoja.[26] Sittemmin Alkon monopolin purkamista on ehdotettu sekä Kokoomuksen poliitikkojen[27] että kahden tutkijan taholta[28].
Vuonna 2020 Alkolla oli 364 myymälää. Lisäksi Alkolla oli 126 noutopistettä sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole Alkon myymälää.[29] 1. syyskuuta 2023 tuli voimaan käytäntö, jossa henkilöllisyyden voi todistaa ainoastaan voimassa olevalla henkilöllisyystodistuksella.[30]
Myydyimmät tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2018
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkon 20 litramäärältään myydyintä tuotetta vuonna 2018:[31][32]
Sija | Tuote | Kategoria | Litraa | Lähtömaa |
---|---|---|---|---|
1. | Leijona Viina | viina | 2 990 531 | Suomi |
2. | Koskenkorva Viina | viina | 2 509 630 | Suomi |
3. | Suomi Viina | viina | 2 047 999 | Ranska |
4. | Original Long Drink | juomasekoitus | 1 313 830 | Suomi |
5. | Olvi Tuplapukki | olut | 1 046 156 | Suomi |
6. | Tapio Viina | viina | 905 977 | Ranska |
7. | Gato Negro Sauvignon Blanc | valkoviini | 850 917 | Chile |
8. | Pearly Bay Dry White | valkoviini | 796 268 | Etelä-Afrikka |
9. | Jaloviina | maustettu viina | 578 808 | Suomi |
10. | Koskenkorva Viina 30% | viina | 566 564 | Suomi |
11. | Gato Negro Cabernet Sauvignon | punaviini | 556 546 | Chile |
12. | Viña Maipo Chardonnay | valkoviini | 513 618 | Chile |
13. | St. Elmo Village | valkoviini | 509 083 | Yhdysvallat |
14. | Viña Maipo Cabernet Sauvignon | punaviini | 506 527 | Chile |
15. | Magyar Fehér Bor | valkoviini | 495 979 | Unkari |
16. | Original Long Drink Strong | juomasekoitus | 472 158 | Suomi |
17. | Karhu 5,3 | olut | 442 083 | Suomi |
18. | 2u Duas Uvas | punaviini | 421 630 | Portugali |
19. | JP. Chenet Cabernet Syrah | punaviini | 400 440 | Ranska |
20. | Espíritu de Chile Cabernet Carmenère | punaviini | 375 703 | Chile |
2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Tuote | Litraa |
---|---|---|
1. | Leijona Viina | 2 880 321 |
2. | Koskenkorva Viina | 2 253 182 |
3. | Suomi Viina | 2 081 212 |
4. | Original Long Drink | 1 091 175 |
5. | Olvi Tuplapukki | 1 061 750 |
6. | Tapio Viina | 921 340 |
7. | 2u Duas Uvas | 880 121 |
8. | Gato Negro Sauvignon Blanc | 815 836 |
9. | Pearly Bay Dry White | 697 500 |
10. | Jaloviina | 591 693 |
11. | Koskenkorva Viina 30% | 585 850 |
12. | Viña Maipo Cabernet Sauvignon | 481 148 |
13. | Original Long Drink Strong | 471 911 |
14. | St. Elmo Village | 465 122 |
15. | Gato Negro Cabernet Sauvignon | 464 194 |
16. | Viña Maipo Chardonnay | 461 121 |
17. | Magyar Fehér Bor | 452 589 |
18. | Quinta das Setencostas | 428 893 |
19. | Devil's Rock Riesling | 428 450 |
20. | Zensa Rosso Organico | 386 327 |
2020
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Tuote | Litraa |
---|---|---|
1. | Leijona Viina | 2 994 371 |
2. | Koskenkorva Viina | 2 356 874 |
3. | Suomi Viina | 2 238 996 |
4. | 2u Duas Uvas | 1 724 026 |
5. | Olvi Tuplapukki | 1 179 336 |
6. | Tapio Viina | 1 035 394 |
7. | Gato Negro Sauvignon Blanc | 959 227 |
8. | Jaloviina * | 711 469 |
9. | Koskenkorva Viina 30% | 677 599 |
10. | Viña Maipo Chardonnay | 635 076 |
11. | Pearly Bay Dry White | 612 990 |
12. | Devil's Rock Riesling | 604 992 |
13. | Quinta das Setencostas | 581 423 |
14. | Viña Maipo Cabernet Sauvignon | 551 524 |
15. | Gato Negro Cabernet Sauvignon | 527 435 |
16. | Original Long Drink Strong | 525 673 |
17. | Magyar Fehér Bor | 512 974 |
18. | Zensa Rosso Organico | 486 901 |
19. | Chill Out Chardonnay Australia | 482 003 |
20. | St. Elmo Village | 444 407 |
2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Tuote |
---|---|
1. | Leijona Viina |
2. | Koskenkorva Viina |
3. | Suomi Viina |
4. | 2u Duas Uvas |
5. | Olvi Tuplapukki |
6. | Tapio Viina |
7. | Gato Negro Sauvignon Blanc |
8. | Quinta das Setencostas |
9. | Jaloviina * |
10. | Koskenkorva Viina 30 % |
2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Tuote | Litraa |
---|---|---|
1. | Leijona Viina | 2 520 896 |
2. | Koskenkorva Viina | 2 081 534 |
3. | Suomi Viina | 1 957 815 |
4. | Olvi Tuplapukki | 1 110 939 |
5. | 2u Duas Uvas | 1 057 239 |
6. | Tapio Viina | 1 013 430 |
7. | Gato Negro Sauvignon Blanc | 883 173 |
8. | Quinta das Setencostas | 774 522 |
9. | Jaloviina | 637 895 |
10. | Koskenkorva Viina 30% | 625 522 |
11. | Viña Maipo Chardonnay | 554 567 |
12. | Pearly Bay Dry White | 517 424 |
13. | Original Long Drink Strong | 484 735 |
14. | Magyar Fehér Bor | 461 304 |
15. | Devil's Rock Riesling | 414 345 |
16. | Gato Negro Cabernet Sauvignon | 413 944 |
17. | Viña Maipo Cabernet Sauvignon | 401 957 |
18. | Crudo Catarratto Zibibbo | 400 528 |
19. | LAB Reserva | 394 335 |
20. | Frontera Chardonnay | 392 510 |
Hinnoittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkon hinnoittelu muodostuu kaavalla HMT (Hinta myymälän takaovella) × kerroin + pantti + alkoholijuoma- ja juomapakkausvero × arvonlisävero = vähittäismyyntihinta.[37]
Hinta myymälän takaovella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuotteen veroton hinta myyjän varastoimana ja jakelemana: Alkon ostohinta – (alkoholijuomavero + juomapakkausvero)[37]
- Tuotteen veroton hinta Alkon varastoimana ja jakelemana:[37]
- Kotimaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset
- Ulkomaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset + maahantuontikustannukset ja mahdollinen tullimaksu
Hinnoittelukerroin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verottomaan hintaan lisätään hinnoittelukerroin, joka riippuu tuotteesta.[38]
Tuote | Kerroin |
Vodkat ja viinat | 1,56 |
Muut väkevät | 1,50 |
Viinit ja siiderit | 1,54 |
Longdrinkit | 1,81 |
Oluet | 1,67 |
Alkoholittomat | 1,54 |
Pääjohtajat ja toimitusjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gustaf Waldén 1932–1940
- Eemil Hynninen 1940–1947
- Toivo Veistaro 1947–1952
- Karl-August Fagerholm 1952–1968
- Manne Nurmia 1969–1971
- Pekka Kuusi 1972–1982
- Heikki Koski 1982–1994
- Ilkka Suominen 1994–1999
Toimitusjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Reijo Salmi 1995–2000[39]
- Jaakko Uotila 2001–2012
- Hille Korhonen 2013–2017
- Leena Laitinen 2017–
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alko myy alkoholittomista juomista alle 18-vuotiaille vain limonadia sekä Alkon omaa matalahiilihappoista Välivettä. Esimerkiksi alkoholitonta olutta tai alkoholitonta simaa Alko ei myy alle 18-vuotiaille.[40]
Alkot saavat olla auki arkisin kello 9–21. Jotkin myymälät saattavat avata myöhemmin tai sulkea aikaisemmin. Alkot saavat olla auki lauantaisin sekä arkipyhien aattoina kello kuuteen illalla. Kaikki myymälät ovat suljettu sunnuntaisin, kirkollisina pyhäpäivinä, vappuna ja itsenäisyyspäivänä.[41]
Hotelli- ja ravintolamuseo Helsingin Kaapelitehtaalla hoitaa Alkon myymälämuseon kokoelmaa. Museon näyttelyssä on esillä Alkon tiskimyymälä 1930-luvun ulkoasussa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen alkoholipolitiikka
- Systembolaget (Ruotsi)
- Vinmonopolet (Norja)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Häikiö, Martti: Alkon historia. Valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932–2006. Otava, 2007.
- Jaskari, Tiina: Suomen alkoholijärjestelmän kehitys 1920-luvulta nykypäivään. Vaasa, 2009.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Päättäjät: Alko Oy Asiakastieto. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Alkon uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Leena Laitinen Aamulehti. 10.6.2017. Viitattu 8.3.2021.
- ↑ Johtoryhmä 13.10.2016. Alko Oy. Viitattu 19.10.2017.
- ↑ MT-Gallup: Alkon yksinoikeuksien poisto jakaa suomalaiset kahtia – tulotaso vaikuttaa selvästi kantaan Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Näin Alkon monopolin purku jakaa suomalaisia MT-kyselyssä Verkkouutiset. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Hallitus käynnisti selvityksen, joka voi viedä Alkon viinimonopolin historiaan Helsingin Sanomat. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Halu kaataa Alkon viinimonopoli voimakkainta johtajien, oikeistolaisten ja miesten keskuudessa Helsingin Sanomat. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Häikiö, 49, 76.
- ↑ Häikiö, 82.
- ↑ Alko täyttää tänään 5. huhtikuuta 90 vuotta | Alko Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Häikiö, 84-85, 91.
- ↑ Häikiö, 86.
- ↑ a b c d Jaskari, Tiina Mirjami: Suomen alkoholijärjestelmän kehitys 1920 –luvulta nykypäivään 2009. Vaasan ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Alkon hallintoneuvosto www.alko.fi. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Häikiö, 114.
- ↑ a b c d e f Alkon historia alko.fi.
- ↑ a b c Tällainen on Alkon uusi tiskimyymälä – muistatko, kuinka viinakaupassa ennen asioitiin? ”Löytyisikö teiltä Erkin pikakivääriä?” Ilta-Sanomat. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Tikkanen, Birgitta: Vuoranta on sovitettu maisemaan. Helsingin Sanomat, 21.8.1977, s. 12. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 22.9.2020.
- ↑ Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa, s. 126. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 9789513749422
- ↑ Alko avaa verkkokaupan marraskuussa Ilta-Sanomat. 18.3.2016. Arkistoitu 19.3.2016. Viitattu 18.3.2016. fi-FI
- ↑ Alkon vuosikertomus 2022 www.alko.fi. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Alkon uusi myymäläkonsepti yli 30 myymälään vuoden 2017 aikana www.alko.fi. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 135–155, 185–186, 196–198, 254–260, 275–280. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8
- ↑ Hautajärvi, Harri: ”Miten Suomen matkailua on suunniteltu? Valtiovetoisuudesta markkinaohjautuvuuteen”, Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä. (Toim. Soile Veijola) Helsinki: SKS, 2023, s. 84–86, 93, 97–98. ISBN 978-951-858-640-4
- ↑ Marjukka Liiten: Enemmistö sallisi nykyistä vahvempien alkoholijuomien myynnin muuallakin kuin Alkossa. Helsingin Sanomat, 25.5.2018. Sanoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Thomas Karlsson: Alkoholipoliittiset mielipiteet 2018 THL - Tilastoraportti 7/2018. 12.3.2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.6.2018.
- ↑ Tuomo Väliaho: Kokoomuksen puoluehallitus esittää Alkon monopolin purkamista. Helsingin Sanomat, 5.5.2018. Sanoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hanna Gråsten: Tutkijoiden tyrmäys: Alkon monopolille ei ole uskottavia perusteita - ”Miksi suomalaiset olisivat niin erilaisia kuin muut? ”. Iltalehti, 27.5.2018. Alma Media Suomi Oy. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Alkon missio on maailman vastuullisin tapa myydä alkoholia Alko. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ Jatkossa Alkossa käy vain voimassa olevat henkkarit yle.fi.
- ↑ Myydyimmät tuotemerkit 2015 9.1.2019. Alko. Arkistoitu 7.8.2016.
- ↑ Laura Matilainen: Alko paljasti vuoden 2018 myydyimmät alkoholijuomat – suomalaisilla uusi suosikki! mtvuutiset.fi. 10.1.2019. Viitattu 1.6.2019.
- ↑ Alko paljasti Suomen myydyimmät alkoholijuomat: Ykkösviinasta ei epäselvyyttä – yllättävä tuoteryhmä kiilasi ensimmäistä kertaa siidereiden ohi MTV Uutiset.
- ↑ Alko paljasti vuoden 2020 myydyimmät tuotteensa: Yhdellä punaviinillä järjetön suosio – ostitko sinäkin? MTV Uutiset.
- ↑ Oletko maistanut Suomen myydyintä viiniä? Kahdeksan euron punkku tulee Portugalista MTV Uutiset.
- ↑ Alko paljasti keskiviikkona vuoden 2022 myydyimmät tuotteensa. Suosituinta viiniä meni kaupaksi yli miljoona litraa. MTV Uutiset.
- ↑ a b c Hinnoittelukertoimet 29.10.2016. Alko. Viitattu 20.9.2017.
- ↑ Hinnoittelukertoimet Alko.fi.
- ↑ https://www.hs.fi/talous/art-2000003886359.html
- ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015041519521466_uu.shtml
- ↑ Aukioloajat Alko.fi. Viitattu 18.4.2017. (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alkon kotisivut
- Viinan vartija Alko Ylen Elävä arkisto.
- Viinamarkkinat kautta maan, Suomen Kuvalehti, 16.04.1932, nro 16, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot