Partasimput
| Partasimput | |
|---|---|
 Partasimppu (Agonus cataphractus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Simppukalat Scorpaeniformes |
| Heimo: |
Partasimput Agonidae Swainson, 1839 |
| Katso myös | |
Partasimput (Agonidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kylmistä ja lauhkeista vesistä Atlantista ja Tyynestämerestä.
Lajit ja anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisimmat partasimppujen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Nykyään heimoon luetaan kuuluvaksi lähteestä riippuen 20–22 sukua ja 44–47 lajia. Heimo jaetaan 6 alaheimoon, jotka ovat Agoninae, Anoplagoninae, Bathyagoninae, Bothragoninae, Brachyopsinae ja Hypsagoninae. Kooltaan partasimppulajit ovat 6–42 cm pitkiä ja ruumiin rakenteeltaan ne ovat pitkänomaisia ja niiden ruumis suippenee pyrstöä kohden. Tyypillisiä piirteitä ovat luulevyjen peittämä ruumis, suun alla sijaitsevat viiksisäikeet ja kookkaat rintaevät. Selkäeviä voi olla 1 tai 2. Partasimpuilla ei ole uimarakkoa.[1][2]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurinta osaa partasimppulajeista tavataan Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosista ja Jäämerestä ja 2 lajia elää Etelä-Amerikan eteläosan lauhkeissa vesissä. Useat heimon lajeista elävät matalahkossa vedessä, mutta Bathyagonus nigripinnis on syvänveden kala, jota on tavattu aina 1 300 metrin syvyydestä. Partasimppujen ravintoa ovat äyriäiset ja monisukasmadot.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Family Agonidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 3.4.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Boris A. Sheiko & Catherine W. Mecklenburg: Family Agonidae Swainson 1839. Annotated Checklist of Fishes, 2004. California Academy of Sciences. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 03.04.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]