Lähdekoodi sivulle Perak

{{Malesian osavaltio tai territorio
|nimi                   = Perak
|nimi-genetiivi         = Perakin
|lippumalline           = {{lippukuvake|Perak|koko=100px}}
|vaakunamalline         = {{vaakuna|Malesia|Perak|koko=100px}}
|sijaintikuva           = Perak state locator.PNG
|sijainti_kuvateksti    = Osavaltion sijainti
|koordinaatit           = {{coord|4|45||N|105|0||E}}
|pääkaupunki            =  [[Ipoh]]
|suurin_kaupunki        = 
|kuninkaallinen pääkaupunki = [[Kuala Kangsar]]
|päämies                = [[Nazrin Shah]] (2014-)
|pinta-ala              = 21 035
|väkiluku               = 2 352 743
|väestönlaskennan vuosi = 2011
|väestötiheys           = 111.9
|kielet                 = [[malaiji]]
}}
'''Perak''' on yksi [[Malesia]]n 14:stä [[Malesian osavaltiot ja territoriot|osavaltiosta]]. Perak sijaitsee [[Malakan niemimaa]]lla, lännessä se rajoittuu [[malakansalmi|Malakansalmeen]], pohjoisessa [[Thaimaa]]han. ''Perak'' tarkoittaa [[hopea]]a [[Malaijin kieli|malaijin]] kielellä. 
Perakin pääkaupunki on [[Ipoh]] ja kuninkaallinen kaupunki [[Kuala Kangsar]]. Osavaltion pinta-ala on 21&nbsp;035 neliökilometriä ja asukasluku noin 2 352 000.<ref name="stats"/><ref name="popu"/>

==Maantiede==
Perak sijaitsee [[Länsi-Malesia]]n länsirannikolla, Malakansalmen rannalla. Pohjoisessa alue rajoittuu [[Thaimaa]]han, sekä [[Kedah]]in ja [[Penang]]in osavaltioihin, idässä on [[Kelantan]] ja [[Pahang]] ja etelässä [[Selangor]]. Osavaltion pinta-ala on 21,035 km<sup>2</sup>, mikä tekee siitä [[Länsi-Malesia]]n toiseksi laajimman osavaltion. Perakin alue on vuoristoista ja alueen luonto on vehreää sademetsää. Perakissa sijaitseva [[Cameron Highlands]] on kuuluisa viljelyalue, joka on tunnettu muun muassa [[tee]]viljelmistään. Osavaltion rannikolla sijaitseva [[Pangkor]]in saari on suosittu turistikohde.<ref name="lehtipuu"/><ref name="stats"/>

==Historia==
[[Kuva:Dutch Fort Pulau Pangkor 2007 020 pano.jpg|thumb|Hollantilaisten rakentaman sataman raunioita Pangkorin saarella.]]
===Esihistoria===
Arkeologiset löydöt ovat osoittaneet, että Perakin alueella on ollut asutusta jo [[esihistoria]]llisella ajalla. Ensimmäiset kuningaskunnat muodostuivat 100-luvulla, kun alueella sijaitsi  [[Gangga Negara]]n muinainen kuningaskunta 100-1000-luvuilla. [[Langkasuka]]n kuningaskunta taas kukoisti 100-1300 luvuilla. Ensimmäinen suuri kauppaa käynyt kuningaskunta, joka hallitsi aluetta oli [[Srivijaya]]n imperiumi 600-1300 -luvulla. Srivijayan imperiumin hajottua [[Majapahit]] hallitsivat aluetta 1500-luvulle asti.<ref name="malayhistory"/><ref name="books"/>

===Portugalin ja Hollannin kolonialismin aika===
Perakin sulttaanikunta syntyi [[Malakan sulttaanikunta|Malakan sulttaanikunnan]] jouduttua [[portugali]]laisten vallan alle 1500-luvun alussa. Malakan sulttaani pakeni Niemimaan eteläkärkeen, mihin hän perusti [[Johoren sulttaanikunta|Johoren sulttaanikunnan]]. Malakan viimeisen sulttaanin poika Mazaffar taas siirtyi Perakin sulttaaniksi. Vähitellen Perak kuitenkin etääntyi Malakan ja Johoren vaikutuspiiristä, sillä portugalilaisten valta [[Malakansalmi|Malakansalmella]] kasvoi, eikä Johore pystynyt kontrolloimaan Malakan pohjoispuolella olevaa Perakia. Lisäksi 1600-luvulle tultaessa Perak joutui [[Acehin sulttaanikunta|Acehin sulttaanikunnan]] valloittamaksi. [[Hollanti]]laiset ajoivat lopulta vuonna 1641 portugalilaiset pois [[Malakan niemimaa]]lta.<ref name="lehtipuu"/><ref name="barwise"/><ref name="impressions"/><ref name="perakgov"/>

Nykyisen Malesian alueen pohjoisimmat sulttaanikunnat olivat Perakin tavoin hyvin pieniä ja siksi alttiita eurooppalaisten ja muiden kaakkoisaasialaisten hyväksikäytölle. Perakin naapurivaltiot [[Kedah]], [[Kelantan]] ja [[Terengganu]] joutuivat 1700-luvulla [[Siam]]in vallan alle vapauduttuaan Acehin alaisuudesta. Siam olisi valloittanut myös Perakin alueen merkittävien [[tina]]malmivarantojen vuoksi, mutta Perak teki sopimuksen [[hollanti]]laisten kanssa alueen luonnonvarojen hyödyntämisestä. [[Hollannin Itä-Intian kauppakomppania]] sai Perakilta monopoliaseman maan tinan ostamiseen, vastineeksi suojelusta siamilaisia ja muita mahdollisia hyökkääjiä vastaan.<ref name="lehtipuu"/><ref name="barwise"/>

===Brittiläisen kolonialismin aika===
Brittiläiset saapuivat alueelle 1700-1800 luvun vaihteessa ja valta Malakan niemimaalla siirtyi hollantilaisilta briteille. Siirtomaavallan aikana Perakin alueelle siirtyi runsaasti [[kiina]]laisia työskentelemään muun muassa tinakaivoksilla, ja alueella käytiin väkivaltaista valtataistelua kaivoksista 1870-luvulla. Tinakaivoksista käydyt niin sanotut [[Larutin sodat]] saivat alkunsa kun kaksi kiinalaista salaseuraa pyrkivät pääsemään osallisiksi tinakaivosoikeuksista. Kiistan välittäjäksi tuli lopulta brittiläinen [[William A. Pickering]], joka sai kiinalaiset suostumaan siihen että britit toimivat kiistan välittäjinä. Neuvottelut johtivat lopulta Pangkorin sopimukseen, jossa britit tunnustivat sulttaani Abdullahin Perakin hallitsijaksi ja Perak luovutti brittihallinnon alaisuuten [[Dinding]]in alueen, johon sisältyi myös [[Pangkor]]in saari. Dinding liitettiin [[Salmisiirtokunnat|Salmisiirtokuntien]] hallintoalueeseen. Seuraavana vuonna kuitenkin brittien ja Abdullahin välit kiristyivät, kun brittihallinnon edustaja Perakissa murhattiin. Tapaus johti siihen että Abdullah syrjäytettiin. 1890-luvulla britit perustivat [[Liittoutuneet malaijivaltiot]], johon liittyivät Perak, [[Negeri Sembilan]], [[Pahang]] ja [[Selangor]]. Liitoksella britit pyrkivät luomaan vakautta epävakaisiin malaijivaltioihin, pyrkiäkseen näin turvaamaan taloudellisia etujaan Malakan niemimaalla.<ref name="barwise"/><ref name="pickering"/>

1950-luvulla Perak muodosti muiden Malakan niemimaan valtioiden kanssa [[Malaijan federaatio]]n, minkä perustaminen osaltaan laukaisi [[Malaijan kriisi]]n, jossa Malaijan kommunistinen puolue KPM kävi [[sissisota]]a federaatiota ja brittihallintoa vastaan. Kriisi sai alkunsa vuonna 1948, kun  KPM:n terroristit murhasivat Perakissa kolme brittiläistä työnjohtajaa. KPM pyrki terrorillaan tuhoamaan alueen tinakaivoksia ja plantaaseja, tehdäkseen näin taloudellista vahinkoa briteille, ja saadakseen heidät siten lähtemään alueelta. 1950-luvun alussa britit pääsivät kuitenkin sissisodassa voitolle ja KPM:n terroristit antautuivat.<ref name="barwise"/>

===Itsenäisyyden aika===
Myös [[Malaija]]n liittovaltion, ja myöhemmin [[Malesia]]n, itsenäisyyden aikana Perak on ollut merkittävä tinan tuottaja. Kuitenkin vuonna 1983 tinan hinta romahti, minkä jälkeen kaivostoiminta lopetettiin. Tinakaivostoiminnan loputtua osavaltio on voimakkaasti teollistunut.<ref name="lehtipuu"/>

==Väestö==
Perakin väkiluku on noin 2,3 miljoonaa. Suurin kaupunki on osavaltion pääkaupunki [[Ipoh]]. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat [[Tambun]], [[Telok Intan]], [[Taiping]], [[Kuala Kangsar]] ja [[Lumut]]. Osavaltion väestö on keskittynyt [[Perakjoki|Perakjoen]] varrelle. Osa asutuskeskuksista on kasvanut tinakaivosten ympärille. Suurin osa väestöstä on malaijeja, mutta osavaltiossa on merkittävä kiinalaisvähemmistö. Malaijeja on osavaltion väestöstä noin puolet. Kiinalaisväestöä on noin 35% ja intialaisia noin 7%.<ref name="cities"/><ref name="impressions"/><ref name="perakinfo"/>

==Politiikka==
Perak on sulttaanikunta, ja [[sulttaani]]n arvo on perinnöllinen. [[Perakin sulttaani]] toimii myös vuorollaan [[Malesian kuningas|Malesian kuninkaana]].<ref name="maailmalla"/><ref name="siak"/><ref name="thestar"/>

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
*<ref name="lehtipuu">{{Kirjaviite | Tekijä = Lehtipuu, Markus| Nimeke =Malesia, Singapore, Bali | Vuosi = 2006| Sivu = 18-24 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = | Isbn = 952-9715-16-1}}</ref>
*<ref name="barwise">*{{Kirjaviite | Tekijä = Barwise, J.M; White, N.J.| Nimeke =  Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia | Vuosi = 2002 | Suomentaja = Toppi, Anne |Julkaisupaikka = Suomi| Julkaisija =Oy UNIpress Ab| Tunniste = | Isbn = 951-579-212-6}}</ref>
*<ref name="stats">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.statistics.gov.my/portal/download_Buku_Tahunan/files/BKKP/2011/Jadual_1.1-20.3.pdf|Nimeke=Statistics Yearbook Malaysia 2011|Julkaisija=Department of Statistics Malaysia|Luettu=19.1.2014|arkisto=https://web.archive.org/web/20131114204524/http://www.statistics.gov.my/portal/download_Buku_Tahunan/files/BKKP/2011/Jadual_1.1-20.3.pdf|arkistoitu=14.11.2013}}</ref>
{{Malesian osavaltiot}}
*<ref name="malayhistory">{{Verkkoviite|otsikko = The Early Kingdoms|julkaisija = malaysiahistory.net|ajankohta = 27.6.2012|osoite = http://www.malaysiahistory.net/v2/?p=1|5 = viitattu 19.9.2014|kieli = {{en}}|nimeke = Arkistoitu kopio|viitattu = 19.9.2014|arkisto = https://web.archive.org/web/20171120071126/http://www.malaysiahistory.net/v2/?p=1|arkistoitu = 20.11.2017}}</ref>
*<ref name="pickering">{{Verkkoviite | Osoite = http://eresources.nlb.gov.sg/infopedia/articles/SIP_1345_2008-12-03.html| Nimeke = William A. Pickering| Julkaisija = Singapore infopedia|Viitattu = 19.9.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="impressions">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.impressions.com.my/perakmain/perakinfo.htm| Nimeke = 
Perak | Julkaisija =impressions.com|Viitattu = 19.9.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="cities">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.about-malaysia.com/perak/cities-towns.htm| Nimeke = Perak Cities and Towns, Malaysia| Julkaisija = about-malaysia.com| Viitattu = 19.9.2014| Kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20111230144546/http://www.about-malaysia.com/perak/cities-towns.htm| arkistoitu = 30.12.2011}}</ref>
*<ref name="books">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mymalaysiabooks.com/Perak/Perak.htm| Nimeke = 
History of Perak| Julkaisija = mymalaysiabooks.com|Viitattu = 19.9.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="popu">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.citypopulation.de/php/malaysia-admin.php?adm1id=07|Nimeke=Perak|Julkaisija=citypopulation.de|Luettu=19.9.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="perakinfo">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.perak.info/perak/Perak_Population.htm|Nimeke=State Population Cencus|Julkaisija=perak.info|Luettu=19.9.2014|Kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20130515190820/http://www.perak.info/perak/Perak_Population.htm|arkistoitu=15.5.2013}}</ref>
*<ref name="perakgov">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.perak.gov.my/index.php/en/perak-gov/about-perak/brief-history-of-perak-state|Nimeke=State Population Cencus|Julkaisija=perak.gov.my|Luettu=19.9.2014|Kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20150924071019/http://www.perak.gov.my/index.php/en/perak-gov/about-perak/brief-history-of-perak-state|arkistoitu=24.9.2015}}</ref>
*<ref name="maailmalla">{{Kirjaviite | Tekijä = Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München| Nimeke =Maailmalla Aasia | Vuosi = 2008| Sivu = 106-107 | Julkaisupaikka = Saksa | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | Isbn = 978-951-0-33474-41 }}</ref>
*<ref name="siak">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.royalark.net/Malaysia/perak16.htm|Nimeke=The Siak Dynasty|Julkaisija=royalark.net|Luettu=19.9.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
*<ref name="thestar">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.thestar.com.my/News/Nation/2014/05/29/Raja-Nazrin-New-Perak-Sultan/|Nimeke=Raja Nazrin Shah proclaimed new Perak Sultan|Julkaisija=thestar.com|julkaistu = 29.5.2014 | Luettu=19.9.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commons-rivi|Perak}}

{{Malesian osavaltiot}}
[[Luokka:Malesian osavaltiot]]