Hosni Mubarak
| Hosni Mubarak | |
|---|---|
| محمد حسني السيد مبارك | |
 Hosni Mubarak vuonna 2009. |
|
| Egyptin 4. presidentti | |
| Pääministeri |
Ahmad Fuad Mohieddin Kamal Hassan Ali Ali Lutfi Mahmud Atef Sedki Kamal Ganzouri Atef Ebeid Ahmad Nazif Ahmad Shafiq |
| Edeltäjä |
Anwar Sadat Sufi Abu Taleb (vt.) |
| Seuraaja | Muhammad Hussein Tantawi (vt.) |
| Egyptin pääministeri | |
| Presidentti | Sufi Abu Taleb (vt.) |
| Edeltäjä | Anwar Sadat |
| Seuraaja | Ahmad Fuad Mohieddin |
| Egyptin 15. varapresidentti | |
| Presidentti | Anwar Sadat |
| Edeltäjä | Hussein al-Šafei |
| Seuraaja | Omar Suleiman |
| Sitoutumattomien maiden liikkeen pääsihteeri | |
| Edeltäjä | Raúl Castro |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. toukokuuta 1928 Kafr al-Meselha, Egypti |
| Kuollut | 25. helmikuuta 2020 (91 vuotta) Kairo, Egypti |
| Puoliso | Suzanne Mubarak (aviol. 1959–) |
| Tiedot | |
| Puolue | Kansallisdemokraattinen puolue |
| Uskonto | sunnalaisuus |
 Nimikirjoitus |
|
| Sotilaspalvelus | |
| Palvelusmaa(t) | Egypti |
| Puolustushaara | Egyptin ilmavoimat |
| Sotilasarvo | Air Chief Marshal |
Muhammad Hosni Said Mubarak (arab. محمد حسني السيد مبارك, Muḥammad Ḥusnī Sayyid Mubārak, 4. toukokuuta 1928 Kafr al-Meselha – 25. helmikuuta 2020 Kairo[1][2]) oli Egyptin presidentti. Hän tuli valtaan 6. lokakuuta 1981 Anwar Sadatin murhan jälkeen. Mubarak ilmoitti eroavansa tehtävistään 18 päivää kestäneiden mielenosoitusten jälkeen 11. helmikuuta 2011.[3] Mubarakia pidettiin yhtenä alueen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista. Vuoden 1981 perustuslain ja hätätila-asetusten nojalla hän hallitsi Egyptiä likimain itsevaltiaana. Mubarak tunnettiin neutraalista asenteestaan Palestiinan–Israelin kysymykseen, minkä takia hän oli mukana useimmissa aluetta koskevissa huippuneuvotteluissa. Mubarakin asenteeseen saattoi vaikuttaa Egyptin armeijan Yhdysvalloilta saama miljardituki, sen jälkeen kun sen vihollisuudet Israelin kanssa 1979 päättyivät. Mubarak nousi valtaan armeijasta.[4][5]
Kairolainen tuomioistuin tuomitsi kesäkuussa 2012 Mubarakin elinkautiseen vankeuteen osallisuudesta mielenosoittajien surmaamiseen vallankumouksen aikana.[6] Myös entinen sisäministeri Habib al-Adly tuomittiin elinkautiseen. Syyttäjä vaati Mubarakille ja Adlylle kuolemantuomiota. Mubarakin pojat Alaa ja Gamal vapautettiin korruptiosyytteistä rikosten vanhennuttua.[7]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mubarak syntyi 1928 Kafr al-Meselhassa al-Minufiyyassa. Koulun jälkeen hän meni sotilasakatemiaan ja suoritti korkeakoulututkinnon sotatieteissä 1949. Vuonna 1950 hän meni ilmavoimien akatemiaan ja suoritettuaan tutkinnon nimitettiin pommittajayksikköön. Hän oli koulutuksessa Neuvostoliiton Frunzessa Kirgisiassa. Hän kohosi viimein tukikohdan komentajaksi ja nimitettiin 1964 valtuuskunnan johtoon Neuvostoliittoon.
Vuosina 1967–1972 käydyssä näännytyssodassa Israelia vastaan Mubarak oli ilmavoimien akatemian johdossa ja ilmavoimien esikuntapäällikkönä. Lokakuun 1973 jom kippurin eli ramadanin sodasta hänet ylennettiin kenraaliksi. Huhtikuussa 1975 hänestä tuli varapresidentti ja 1978 kansallisen demokraattisen puolueen varapuhemies. Edeltäjänsä Anwar Sadatin murhan jälkeen hänestä tuli Egyptin presidentti[5]. Mubarak selvisi urallaan kuudesta murhayrityksestä[5]. Maa oli yhtäjaksoisesti hätätilalain alaisuudessa Sadatin murhasta 1981 asti ja presidentti nautti laajennettuja valtaoikeuksia.[8]
Hosni Mubarak oli naimisissa walesilais-egyptiläisen Suzanne Mubarakin kanssa ja heillä on kaksi poikaa, Ala’ ja Gamal.[8]
Alkuvuodesta 2010 Mubarak oli kolme viikkoa Saksassa Heidelbergissa sappirakon leikkauksessa, mikä herätti epäilyjä 82-vuotiaan presidentin terveydentilasta ja spekulaatioita Mubarakin jälkeisestä Egyptistä.[9]
Mubarakin Egypti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mubarak valittiin uudelleen virkaansa 1987, 1993, 1999 ja 2005. Hänellä ei ennen vuotta 2005 ollut vastaehdokkaita, koska parlamentilla oli päärooli presidentinvalinnassa. Helmikuussa 2005 kumileimasimena toimiva parlamentti kuitenkin teki perustuslain lisäyksen, joka salli puolueiden asettaa vastaehdokkaita. Syyskuun 2005 vaalissa turvallisuusjoukot ja valtion media olivat kuitenkin pääasiassa presidentin puolella ja seurasivat virallisia kantoja. 7. syyskuuta Mubarakin puolue kuljetti hallituksen ajoneuvoilla valtion virkamiehiä eri äänestyspaikoille äänestämään Mubarakia. Oppositioehdokkaat protestoivat, mutta keskusvaalilautakunta kieltäytyi uusimasta vaalia. Kuitenkin riippumattomien gallupien mukaan 86 % kansasta luottaa tai luotti erittäin paljon Mubarakiin.
Mubarak salli 2. tammikuuta 1985 koptilaisten paavi Shenouda III:n palata karkotuksesta St. Bishoin luostarista Kairoon.[10] Vuonna 2002 koptikristittyjen 7. tammikuuta viettämä joulu julistettiin kansalliseksi pyhäpäiväksi.[11]
Mubarakin poika Ala’ Mubarak on menestyvä liikemies. Valtion yksityistäessä Mubarakin kaudella omistuksiaan hän sai merkittäviä etuuksia, joiden paljastuminen laski Mubarakin suosiota merkittävästi. Hänen toinen poikansa Gamal (s. 1963) nousi puolestaan merkittävään asemaan kansallisessa demokraattisessa puolueessa ja hänestä uskottiin tulevan isänsä todennäköinen seuraaja. Gamal luopui tehtävistään puolueessa 5. helmikuuta 2011 yhdessä viiden muun johtohenkilön kanssa.[12]
Egyptin mielenosoitukset Mubarakin itsehallintoa vastaan alkoivat 25. tammikuuta 2011. Mubarak ilmoitti 10. helmikuuta vielä jatkavansa presidenttinä, mutta ankarien mielenosoitusten paineessa erosi 11. helmikuuta 2011.[3]
Kairolainen tuomioistuin tuomitsi 2. kesäkuuta 2012 Mubarakin elinkautiseen vankeuteen osallisuudesta noin 800 mielenosoittajan surmaamiseen vuoden 2011 vallankumouksessa.[6] Oikeudenkäynti alkoi 3. elokuuta 2011 ja loppui 2. kesäkuuta 2012. Korkeasta iästä johtuvan erittäin heikon terveydentilan vuoksi Mubarak tuotiin kuulemaan tuomiotaan ensin helikopterilla ja loppumatka ambulanssilla, lopulta Mubarak sai paareilla maaten kuulla tuomionsa.[13] Kesäkuun loppupuolella 2012 Mubarak oli usean lähteen mukaan sairaalassa erittäin heikossa kunnossa, ehkä jopa kliinisesti kuollut, mutta hänen sydämensä saatiin kuitenkin jälleen toimimaan. Hän oli jonkin aikaa myös hengityskoneessa. Uutiset Mubarakin kuolemasta kumottiin melko pian hänen elintoimintojensa elvyttyä ja usean viikon sairaalahoidon jälkeen hänen katsottiin toipuneen jo siinä määrin, että hänet voitiin palauttaa vankilaan suorittamaan rangaistustaan.lähde?
Mubarakin uusintaoikeudenkäynti alkoi toukokuussa 2013. Elokuussa 2013 oikeus katsoi Mubarakin istuneen enimmäismäärän tutkintavankeudessa ja ilmoitti tämän vapauttamisesta.[14] Egyptin sotilashallinto kuitenkin päätti asettaa Mubarakin kotiarestiin vedoten väkivaltaisuuksista johtuneeseen poikkeustilaan. Heikon kunnon vuoksi Mubarak lennätettiin helikopterilla vankilasta sotilassairaalaan Etelä-Kairoon.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lehtonen, Joonas: Egyptin pitkäaikainen presidentti Hosni Mubarak, 91, on kuollut Iltalehti. 25.2.2020. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Slackman, Michael: Hosni Mubarak, Egyptian Leader Ousted in Arab Spring, Dies at 91 The New York Times. 25.2.2020. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Egyptin presidentti Hosni Mubarak eroaa Helsingin Sanomat 11.2.2011
- ↑ Timo Harakka: Meidän Mubarak Yle.fi. Arkistoitu 9.2.2011. Viitattu 12.2.2011.
- ↑ a b c Heikki Heiskanen: Tausta: Lähi-idän vakauden takuumies joutui eroamaan Yle.fi. Viitattu 12.2.2011.
- ↑ a b Mubarak tuomittiin elinkautiseen vankeuteen (digilehden tilaajille) 2.6.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.6.2012.
- ↑ Mubarak tuomittiin elinkautiseen 2.6.2012. Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2012.
- ↑ a b Profile: Hosni Mubarak 1.2.2011. BBC News. Viitattu 12.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Spéculations sur l’après-Moubarak en Egypte Rfi.fr 27.3.2010
- ↑ Pope Shenouda III of Alexandria (Arkistoitu – Internet Archive) Melbourne Copts
- ↑ Mubarak announces: Coptic Christmas as a day off (Arkistoitu – Internet Archive) Arabic News 2002 18.12.2002
- ↑ Mubarakin puolueen johto erosi tehtävistään - presidentin asemasta neuvotellaan MTV3 Uutiset 5.2.2011
- ↑ Mubarak lennätettiin helikopterilla kuulemaan tuomiotaan (Arkistoitu – Internet Archive) Satakunnan Kansa 2.6.2012
- ↑ Nalbantoglu, Minna: Egyptin entinen presidentti Hosni Mubarak pääsi kotiarestiin (Archive.org) Helsingin Sanomat. 22.8.2013. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 28.12.2013.
- ↑ Mubarak vietiin kopterilla vankilasta sotilassairaalaan (Archive.org) Helsingin Sanomat. 22.8.2013. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 28.12.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marika Kataja, Egyptin pitkäaikainen, kansannousussa syrjäytetty presidentti Hosni Mubarak on kuollut, Yle.fi, uutiset 25.2.2020 (Katsaus Mubaraksin uraan)
- Egyptissä repesi riemu: presidentti Mubarak eroaa, Yle.fi 11.2.2011
- Peik Johansson: Mitä Mubarakin jälkeen? Kansan Uutiset 11.2.2011
| Egyptin tasavalta (1953–1958) |
|  |
|---|---|---|
| Yhdistynyt arabitasavalta (1958–1961) |
| |
| Egyptin arabitasavalta (1961–) |
| |
