Flanger
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Flanger on ääniefekti, jossa manipuloidaan äänen viivettä ja sävelkorkeutta niin, että ääni vaikuttaa kiertyvän tai huojuvan. Flanger-efekti kuuluu useimpiin sähkökitaroiden tai muiden soitinten monipuolisiin ääniefekti-laitteisiin. Sähkökitaraan sitä myydään myös erillisenä efektinä. Flangeria muistuttava ääniefekti on chorus. Sillä on kuitenkin flangeria lyhyempi viiveaika ja nopeampi modulaatio.
Tekniikka
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Maallikolle täysin käsittämätöntä tekstiä, ja osittain myös huonosti kirjoitettu. |
Manuaalinen toteutus
Flanger voidaan manuaalisesti toteuttaa esimerkiksi siten, että pyöritetään yhtäaikaisesti kahta nauhaa, joissa on täsmälleen sama sisältö. Toisen nauhan ääneen aiheutetaan viive nauhojen toistuessa. Tämä voidaan tehdä koskettamalla kopioidun nauhan kelaa halutulla voimakkuudella, jolloin pyörimisnopeus ja analogisesti sävelkorkeus l. taajuudet muuttuvat. Kuultu efekti syntyy, kun toteutetut taajuudet summautuvat, korostuvan ja vaimentuvat eri tavoin. Alkuperäinen musiikki kuuluu toteutettujen taajuuksien alta. Efektiä voidaan korostaa panoroimalla ääntä äänikentässä esimerkiksi kaiuttimesta toiseen.
Mekaanisen menetelmän haittana on kopionauhan signaalin jääminen jälkeen alkuperäisestä nauhasta.
Digitaalinen toteutus
Nykyään flanger-efekti on toteutettu yleensä digitaalisesti. Digitaalisen toteutuksen etuna on vähäinen tai olematon taustakohina, joka korostuu runsaalla efektiasetuksella sekoittaen instrumentin ääntä.
Flangeria hyödyntävät kappaleet
Ensimmäisiä kappaleita joissa efektiä kuultiin oli Small Facesin Itchycoo Park. Sekä Beatles että Jimi Hendrix käyttivät 1960-luvun lopussa flanger-efektiä kappaleissaan manuaalisesti tehtynä. Beatlesin kappale Tomorrow Never Knows albumilta Revolver on kuuluisa esimerkki. Hendrixin Axis: Bold as Loven nimikappaleen loppuvaihe on varhainen esimerkki stereona toteutetusta efektistä.
Äänitiedostojen kuunteluohjeet