varjota

Finnish

Etymology

varjo- +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑrjotɑˣ/, [ˈʋɑ̝rjo̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrjotɑ
• Hyphenation^(key): var‧jo‧ta

Verb

varjota (rare)

1. Synonym of varjostaa (to provide shade).

Conjugation

Inflection of varjota (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjoan	en varjoa	1st sing.	olen varjonnut	en ole varjonnut
2nd sing.		varjoat	et varjoa	2nd sing.	olet varjonnut	et ole varjonnut
3rd sing.		varjoaa	ei varjoa	3rd sing.	on varjonnut	ei ole varjonnut
1st plur.		varjoamme	emme varjoa	1st plur.	olemme varjonneet	emme ole varjonneet
2nd plur.		varjoatte	ette varjoa	2nd plur.	olette varjonneet	ette ole varjonneet
3rd plur.		varjoavat	eivät varjoa	3rd plur.	ovat varjonneet	eivät ole varjonneet
passive		varjotaan	ei varjota	passive	on varjottu	ei ole varjottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjosin	en varjonnut	1st sing.	olin varjonnut	en ollut varjonnut
2nd sing.		varjosit	et varjonnut	2nd sing.	olit varjonnut	et ollut varjonnut
3rd sing.		varjosi	ei varjonnut	3rd sing.	oli varjonnut	ei ollut varjonnut
1st plur.		varjosimme	emme varjonneet	1st plur.	olimme varjonneet	emme olleet varjonneet
2nd plur.		varjositte	ette varjonneet	2nd plur.	olitte varjonneet	ette olleet varjonneet
3rd plur.		varjosivat	eivät varjonneet	3rd plur.	olivat varjonneet	eivät olleet varjonneet
passive		varjottiin	ei varjottu	passive	oli varjottu	ei ollut varjottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjoaisin varjoisin	en varjoaisi en varjoisi	1st sing.	olisin varjonnut	en olisi varjonnut
2nd sing.		varjoaisit varjoisit	et varjoaisi et varjoisi	2nd sing.	olisit varjonnut	et olisi varjonnut
3rd sing.		varjoaisi varjoisi	ei varjoaisi ei varjoisi	3rd sing.	olisi varjonnut	ei olisi varjonnut
1st plur.		varjoaisimme varjoisimme	emme varjoaisi emme varjoisi	1st plur.	olisimme varjonneet	emme olisi varjonneet
2nd plur.		varjoaisitte varjoisitte	ette varjoaisi ette varjoisi	2nd plur.	olisitte varjonneet	ette olisi varjonneet
3rd plur.		varjoaisivat varjoisivat	eivät varjoaisi eivät varjoisi	3rd plur.	olisivat varjonneet	eivät olisi varjonneet
passive		varjottaisiin	ei varjottaisi	passive	olisi varjottu	ei olisi varjottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		varjoa	älä varjoa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		varjotkoon	älköön varjotko	3rd sing.	olkoon varjonnut	älköön olko varjonnut
1st plur.		varjotkaamme	älkäämme varjotko	1st plur.	—	—
2nd plur.		varjotkaa	älkää varjotko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		varjotkoot	älkööt varjotko	3rd plur.	olkoot varjonneet	älkööt olko varjonneet
passive		varjottakoon	älköön varjottako	passive	olkoon varjottu	älköön olko varjottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjonnen	en varjonne	1st sing.	lienen varjonnut	en liene varjonnut
2nd sing.		varjonnet	et varjonne	2nd sing.	lienet varjonnut	et liene varjonnut
3rd sing.		varjonnee	ei varjonne	3rd sing.	lienee varjonnut	ei liene varjonnut
1st plur.		varjonnemme	emme varjonne	1st plur.	lienemme varjonneet	emme liene varjonneet
2nd plur.		varjonnette	ette varjonne	2nd plur.	lienette varjonneet	ette liene varjonneet
3rd plur.		varjonnevat	eivät varjonne	3rd plur.	lienevät varjonneet	eivät liene varjonneet
passive		varjottaneen	ei varjottane	passive	lienee varjottu	ei liene varjottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		varjota		present	varjoava	varjottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varjotakseni varjotaksemme 2nd varjotaksesi varjotaksenne 3rd varjotakseen varjotaksensa		past	varjonnut	varjottu
2nd	inessive2	varjotessa	varjottaessa	agent4	varjoama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st varjotessani varjotessamme 2nd varjotessasi varjotessanne 3rd varjotessaan varjotessansa		negative	varjoamaton
	instructive	varjoten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	varjoamassa	—
	elative	varjoamasta	—
	illative	varjoamaan	—
	adessive	varjoamalla	—
	abessive	varjoamatta	—
	instructive	varjoaman	varjottaman
4th3	verbal noun	varjoaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varjoamaisillani varjoamaisillamme 2nd varjoamaisillasi varjoamaisillanne 3rd varjoamaisillaan varjoamaisillansa

Further reading

• “varjota”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Ingrian

Etymology

From varjo (“shelter”) +‎ -ta. Akin to Finnish varjota.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑrjotɑ/, [ˈʋɑrjŏ̞t]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑrjotɑ/, [ˈʋɑrjo̞d̥ɑ]
• Rhymes: -ɑrjot, -ɑrjotɑ
• Hyphenation: var‧jo‧ta

Verb

varjota

1. (transitive) to shelter

Conjugation

Conjugation of varjota (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	varjoon	en varjoo	1st singular	oon varjont, oon varjonnut	en oo varjont, en oo varjonnut
2nd singular	varjoot	et varjoo	2nd singular	oot varjont, oot varjonnut	et oo varjont, et oo varjonnut
3rd singular	varjojaa	ei varjoo	3rd singular	ono varjont, ono varjonnut	ei oo varjont, ei oo varjonnut
1st plural	varjoomma	emmä varjoo	1st plural	oomma varjonneet	emmä oo varjonneet
2nd plural	varjootta	että varjoo	2nd plural	ootta varjonneet	että oo varjonneet
3rd plural	varjojaat1), varjoovat2), varjotaa	evät varjoo, ei varjota	3rd plural	ovat varjonneet	evät oo varjonneet, ei oo varjottu
impersonal	varjotaa	ei varjota	impersonal	ono varjottu	ei oo varjottu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	varjoisin	en varjont, en varjonnut	1st singular	olin varjont, olin varjonnut	en olt varjont, en olt varjonnut
2nd singular	varjoisit, varjoist1)	et varjont, et varjonnut	2nd singular	olit varjont, olit varjonnut	et olt varjont, et olt varjonnut
3rd singular	varjois	ei varjont, ei varjonnut	3rd singular	oli varjont, oli varjonnut	ei olt varjont, ei olt varjonnut
1st plural	varjoisimma	emmä varjonneet	1st plural	olimma varjonneet	emmä olleet varjonneet
2nd plural	varjoisitta	että varjonneet	2nd plural	olitta varjonneet	että olleet varjonneet
3rd plural	varjoisiit1), varjoisivat2), varjottii	evät varjonneet, ei varjottu	3rd plural	olivat varjonneet	evät olleet varjonneet, ei olt varjottu
impersonal	varjottii	ei varjottu	impersonal	oli varjottu	ei olt varjottu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	varjojaisin	en varjojais	1st singular	olisin varjont, olisin varjonnut	en olis varjont, en olis varjonnut
2nd singular	varjojaisit, varjojaist1)	et varjojais	2nd singular	olisit varjont, olisit varjonnut	et olis varjont, et olis varjonnut
3rd singular	varjojais	ei varjojais	3rd singular	olis varjont, olis varjonnut	ei olis varjont, ei olis varjonnut
1st plural	varjojaisimma	emmä varjojais	1st plural	olisimma varjonneet	emmä olis varjonneet
2nd plural	varjojaisitta	että varjojais	2nd plural	olisitta varjonneet	että olis varjonneet
3rd plural	varjojaisiit1), varjojaisivat2), varjottais	evät varjojais, ei varjottais	3rd plural	olisivat varjonneet	evät olis varjonneet, ei olis varjottu
impersonal	varjottais	ei varjottais	impersonal	olis varjottu	ei olis varjottu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	varjoo	elä varjoo	2nd singular	oo varjont, oo varjonnut	elä oo varjont, elä oo varjonnut
3rd singular	varjotkoo	elköö varjotko	3rd singular	olkoo varjont, olkoo varjonnut	elköö olko varjont, elköö olko varjonnut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	varjotkaa	elkää varjotko	2nd plural	olkaa varjonneet	elkää olko varjonneet
3rd plural	varjotkoot	elkööt varjotko, elköö varjottako	3rd plural	olkoot varjonneet	elkööt olko varjonneet, elköö olko varjottu
impersonal	varjottakkoo	elköö varjottako	impersonal	olkoo varjottu	elköö olko varjottu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	varjonnen	en varjonne
2nd singular	varjonnet	et varjonne
3rd singular	varjonnoo	ei varjonne
1st plural	varjonnemma	emmä varjonne
2nd plural	varjonnetta	että varjonne
3rd plural	varjonnoot	evät varjonne, ei varjottane
impersonal	varjottannoo	ei varjottane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		varjota	present	varjoova	varjottava
2nd	inessive	varjotees	past	varjont, varjonnut	varjottu
	instructive	varjoten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (varjotkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	varjoomaa
	inessive	varjoomaas
	elative	varjoomast
	abessive	varjoomata
4th	nominative	varjoomiin
	partitive	varjoomista, varjoomist

Synonyms

• varjostaa

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 642