väittää

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *vägittädäk, equivalent to vä(k)i- (“force”) +‎ -ittää. Cognate with Estonian väitma.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæi̯tːæːˣ/, [ˈʋæi̯t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -æitːæː
• Hyphenation^(key): väit‧tää

Verb

väittää (intransitive or transitive, usually atelic)

1. to claim, contend, assert, argue, maintain, allege

   Heidän väitetään tappaneen lemmikkinsä.

   They are alleged to have killed their pets.
   They allegedly killed their pets.

2. to plead, allege, claim, maintain (to offer by way of excuse)

   Synonyms: sanoa, selittää

   Koska en halunnut osallistua bankettiin, väitin olevani sairas.

   Not wishing to attend the banquet, I pleaded illness.

   Et voi puolustautua väittämällä, että noudatit vain ohjeita.

   It is no defence to plead that you were only obeying orders.

3. (logic) to predicate (assert or state as an attribute or quality of something)

Conjugation

Inflection of väittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		väitän	en väitä	1st sing.	olen väittänyt	en ole väittänyt
2nd sing.		väität	et väitä	2nd sing.	olet väittänyt	et ole väittänyt
3rd sing.		väittää	ei väitä	3rd sing.	on väittänyt	ei ole väittänyt
1st plur.		väitämme	emme väitä	1st plur.	olemme väittäneet	emme ole väittäneet
2nd plur.		väitätte	ette väitä	2nd plur.	olette väittäneet	ette ole väittäneet
3rd plur.		väittävät	eivät väitä	3rd plur.	ovat väittäneet	eivät ole väittäneet
passive		väitetään	ei väitetä	passive	on väitetty	ei ole väitetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		väitin	en väittänyt	1st sing.	olin väittänyt	en ollut väittänyt
2nd sing.		väitit	et väittänyt	2nd sing.	olit väittänyt	et ollut väittänyt
3rd sing.		väitti	ei väittänyt	3rd sing.	oli väittänyt	ei ollut väittänyt
1st plur.		väitimme	emme väittäneet	1st plur.	olimme väittäneet	emme olleet väittäneet
2nd plur.		väititte	ette väittäneet	2nd plur.	olitte väittäneet	ette olleet väittäneet
3rd plur.		väittivät	eivät väittäneet	3rd plur.	olivat väittäneet	eivät olleet väittäneet
passive		väitettiin	ei väitetty	passive	oli väitetty	ei ollut väitetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		väittäisin	en väittäisi	1st sing.	olisin väittänyt	en olisi väittänyt
2nd sing.		väittäisit	et väittäisi	2nd sing.	olisit väittänyt	et olisi väittänyt
3rd sing.		väittäisi	ei väittäisi	3rd sing.	olisi väittänyt	ei olisi väittänyt
1st plur.		väittäisimme	emme väittäisi	1st plur.	olisimme väittäneet	emme olisi väittäneet
2nd plur.		väittäisitte	ette väittäisi	2nd plur.	olisitte väittäneet	ette olisi väittäneet
3rd plur.		väittäisivät	eivät väittäisi	3rd plur.	olisivat väittäneet	eivät olisi väittäneet
passive		väitettäisiin	ei väitettäisi	passive	olisi väitetty	ei olisi väitetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		väitä	älä väitä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		väittäköön	älköön väittäkö	3rd sing.	olkoon väittänyt	älköön olko väittänyt
1st plur.		väittäkäämme	älkäämme väittäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		väittäkää	älkää väittäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		väittäkööt	älkööt väittäkö	3rd plur.	olkoot väittäneet	älkööt olko väittäneet
passive		väitettäköön	älköön väitettäkö	passive	olkoon väitetty	älköön olko väitetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		väittänen	en väittäne	1st sing.	lienen väittänyt	en liene väittänyt
2nd sing.		väittänet	et väittäne	2nd sing.	lienet väittänyt	et liene väittänyt
3rd sing.		väittänee	ei väittäne	3rd sing.	lienee väittänyt	ei liene väittänyt
1st plur.		väittänemme	emme väittäne	1st plur.	lienemme väittäneet	emme liene väittäneet
2nd plur.		väittänette	ette väittäne	2nd plur.	lienette väittäneet	ette liene väittäneet
3rd plur.		väittänevät	eivät väittäne	3rd plur.	lienevät väittäneet	eivät liene väittäneet
passive		väitettäneen	ei väitettäne	passive	lienee väitetty	ei liene väitetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		väittää		present	väittävä	väitettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st väittääkseni väittääksemme 2nd väittääksesi väittääksenne 3rd väittääkseen väittääksensä		past	väittänyt	väitetty
2nd	inessive2	väittäessä	väitettäessä	agent4	väittämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st väittäessäni väittäessämme 2nd väittäessäsi väittäessänne 3rd väittäessään väittäessänsä		negative	väittämätön
	instructive	väittäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form väittää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	väittämässä	—
	elative	väittämästä	—
	illative	väittämään	—
	adessive	väittämällä	—
	abessive	väittämättä	—
	instructive	väittämän	väitettämän
4th3	verbal noun	väittäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st väittämäisilläni väittämäisillämme 2nd väittämäisilläsi väittämäisillänne 3rd väittämäisillään väittämäisillänsä

Derived terms

• väittää kivenkovaan (“to insist (to hold up a claim emphatically)”)
• väittää vastaan (“to argue (back), contradict”)

 

nouns

• väite
• väittäjäiset
• väittäminen
• väittämä
• väittäri
• väitös

 

verbs

• väitellä

 

Further reading

• “väittää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vägittädäk. Cognates include Finnish väittää (“to alledge”) and Estonian väita (“to alledge”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋæi̯tːæː/, [ˈʋæi̯tːæ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋæi̯tːæː/, [ˈʋæi̯tːæː]
• Rhymes: -æi̯tːæː
• Hyphenation: väit‧tää

Verb

väittää

1. (transitive) to pull
2. (transitive) to bring by driving

Conjugation

Conjugation of väittää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	väitän	en väitä	1st singular	oon väittänt, oon väittänyt	en oo väittänt, en oo väittänyt
2nd singular	väität	et väitä	2nd singular	oot väittänt, oot väittänyt	et oo väittänt, et oo väittänyt
3rd singular	väittää	ei väitä	3rd singular	ono väittänt, ono väittänyt	ei oo väittänt, ei oo väittänyt
1st plural	väitämmä	emmä väitä	1st plural	oomma väittäneet	emmä oo väittäneet
2nd plural	väitättä	että väitä	2nd plural	ootta väittäneet	että oo väittäneet
3rd plural	väittäät1), väittävät2), väitetää	evät väitä, ei väitetä	3rd plural	ovat väittäneet	evät oo väittäneet, ei oo väitetty
impersonal	väitetää	ei väitetä	impersonal	ono väitetty	ei oo väitetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	väitin	en väittänt, en väittänyt	1st singular	olin väittänt, olin väittänyt	en olt väittänt, en olt väittänyt
2nd singular	väitit	et väittänt, et väittänyt	2nd singular	olit väittänt, olit väittänyt	et olt väittänt, et olt väittänyt
3rd singular	väitti	ei väittänt, ei väittänyt	3rd singular	oli väittänt, oli väittänyt	ei olt väittänt, ei olt väittänyt
1st plural	väitimmä	emmä väittäneet	1st plural	olimma väittäneet	emmä olleet väittäneet
2nd plural	väitittä	että väittäneet	2nd plural	olitta väittäneet	että olleet väittäneet
3rd plural	väittiit1), väittivät2), väitettii	evät väittäneet, ei väitetty	3rd plural	olivat väittäneet	evät olleet väittäneet, ei olt väitetty
impersonal	väitettii	ei väitetty	impersonal	oli väitetty	ei olt väitetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	väittäisin	en väittäis	1st singular	olisin väittänt, olisin väittänyt	en olis väittänt, en olis väittänyt
2nd singular	väittäisit, väittäist1)	et väittäis	2nd singular	olisit väittänt, olisit väittänyt	et olis väittänt, et olis väittänyt
3rd singular	väittäis	ei väittäis	3rd singular	olis väittänt, olis väittänyt	ei olis väittänt, ei olis väittänyt
1st plural	väittäisimmä	emmä väittäis	1st plural	olisimma väittäneet	emmä olis väittäneet
2nd plural	väittäisittä	että väittäis	2nd plural	olisitta väittäneet	että olis väittäneet
3rd plural	väittäisiit1), väittäisivät2), väitettäis	evät väittäis, ei väitettäis	3rd plural	olisivat väittäneet	evät olis väittäneet, ei olis väitetty
impersonal	väitettäis	ei väitettäis	impersonal	olis väitetty	ei olis väitetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	väitä	elä väitä	2nd singular	oo väittänt, oo väittänyt	elä oo väittänt, elä oo väittänyt
3rd singular	väittäköö	elköö väittäkö	3rd singular	olkoo väittänt, olkoo väittänyt	elköö olko väittänt, elköö olko väittänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	väittäkää	elkää väittäkö	2nd plural	olkaa väittäneet	elkää olko väittäneet
3rd plural	väittäkööt	elkööt väittäkö, elköö väitettäkö	3rd plural	olkoot väittäneet	elkööt olko väittäneet, elköö olko väitetty
impersonal	väitettäkköö	elköö väitettäkö	impersonal	olkoo väitetty	elköö olko väitetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	väittänen	en väittäne
2nd singular	väittänet	et väittäne
3rd singular	väittänöö	ei väittäne
1st plural	väittänemmä	emmä väittäne
2nd plural	väittänettä	että väittäne
3rd plural	väittänööt	evät väittäne, ei väitettäne
impersonal	väitettännöö	ei väitettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		väittää	present	väittävä	väitettävä
2nd	inessive	väittäjees	past	väittänt, väittänyt	väitetty
	instructive	väittäen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (väittäkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	väittämää
	inessive	väittämääs
	elative	väittämäst
	abessive	väittämätä
4th	nominative	väittämiin
	partitive	väittämistä, väittämist

Synonyms

• (to pull): vettää, veittää, temmata, tempoa

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 683