syyllisyys

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

syyllinen +‎ -yys

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

syyllisyys

  1. guilt (both in legal contexts and elsewhere)

Declension

[edit]
Inflection of syyllisyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative syyllisyys syyllisyydet
genitive syyllisyyden syyllisyyksien
partitive syyllisyyttä syyllisyyksiä
illative syyllisyyteen syyllisyyksiin
singular plural
nominative syyllisyys syyllisyydet
accusative nom. syyllisyys syyllisyydet
gen. syyllisyyden
genitive syyllisyyden syyllisyyksien
partitive syyllisyyttä syyllisyyksiä
inessive syyllisyydessä syyllisyyksissä
elative syyllisyydestä syyllisyyksistä
illative syyllisyyteen syyllisyyksiin
adessive syyllisyydellä syyllisyyksillä
ablative syyllisyydeltä syyllisyyksiltä
allative syyllisyydelle syyllisyyksille
essive syyllisyytenä syyllisyyksinä
translative syyllisyydeksi syyllisyyksiksi
abessive syyllisyydettä syyllisyyksittä
instructive syyllisyyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of syyllisyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]