kirein

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology 1

[edit]

Adjective

[edit]

kirein

  1. instructive plural of kireä
  2. superlative degree of kireä
Declension
[edit]
Inflection of kirein (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative kirein kireimmät
genitive kireimmän kireimpien
kireinten
partitive kireintä kireimpiä
illative kireimpään kireimpiin
singular plural
nominative kirein kireimmät
accusative nom. kirein kireimmät
gen. kireimmän
genitive kireimmän kireimpien
kireinten
kireimpäin rare
partitive kireintä kireimpiä
inessive kireimmässä kireimmissä
elative kireimmästä kireimmistä
illative kireimpään kireimpiin
adessive kireimmällä kireimmillä
ablative kireimmältä kireimmiltä
allative kireimmälle kireimmille
essive kireimpänä kireimpinä
translative kireimmäksi kireimmiksi
abessive kireimmättä kireimmittä
instructive kireimmin
comitative kireimpine
Possessive forms of kirein (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Etymology 2

[edit]

Noun

[edit]

kirein

  1. instructive plural of kiri

Etymology 3

[edit]

Noun

[edit]

kirein

  1. instructive plural of kir

Anagrams

[edit]