kertoa

Finnish

Etymology 1

From kerta +‎ -oa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkertoɑˣ/, [ˈk̟e̞rt̪o̞ɑ̝(ʔ)]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ertoɑ
• Hyphenation^(key): ker‧toa

Verb

kertoa

1. to tell

   Kertoiko hän mitään eilisestä?

   Did s/he say anything about yesterday?

2. (arithmetic) to multiply [with adessive ‘by’]
3. to have it (to understand, believe, let believe)

   Huhu kertoo, että etsit uutta työtä.

   Rumour has it you're looking for a new job.

   Tavallinen viisaus kertoo, että lämpö nousee ylöspäin, mutta itse asiassa se leviää: kuuma ilma nousee.

   Conventional wisdom has it that heat rises, but in fact heat diffuses: hot air rises.

4. to be a sign [with elative ‘of’], speak of, indicate
5. to be about, tell of [with elative]

Conjugation

Inflection of kertoa (Kotus type 52*K/sanoa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kerron	en kerro	1st sing.	olen kertonut	en ole kertonut
2nd sing.		kerrot	et kerro	2nd sing.	olet kertonut	et ole kertonut
3rd sing.		kertoo	ei kerro	3rd sing.	on kertonut	ei ole kertonut
1st plur.		kerromme	emme kerro	1st plur.	olemme kertoneet	emme ole kertoneet
2nd plur.		kerrotte	ette kerro	2nd plur.	olette kertoneet	ette ole kertoneet
3rd plur.		kertovat	eivät kerro	3rd plur.	ovat kertoneet	eivät ole kertoneet
passive		kerrotaan	ei kerrota	passive	on kerrottu	ei ole kerrottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kerroin	en kertonut	1st sing.	olin kertonut	en ollut kertonut
2nd sing.		kerroit	et kertonut	2nd sing.	olit kertonut	et ollut kertonut
3rd sing.		kertoi	ei kertonut	3rd sing.	oli kertonut	ei ollut kertonut
1st plur.		kerroimme	emme kertoneet	1st plur.	olimme kertoneet	emme olleet kertoneet
2nd plur.		kerroitte	ette kertoneet	2nd plur.	olitte kertoneet	ette olleet kertoneet
3rd plur.		kertoivat	eivät kertoneet	3rd plur.	olivat kertoneet	eivät olleet kertoneet
passive		kerrottiin	ei kerrottu	passive	oli kerrottu	ei ollut kerrottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kertoisin	en kertoisi	1st sing.	olisin kertonut	en olisi kertonut
2nd sing.		kertoisit	et kertoisi	2nd sing.	olisit kertonut	et olisi kertonut
3rd sing.		kertoisi	ei kertoisi	3rd sing.	olisi kertonut	ei olisi kertonut
1st plur.		kertoisimme	emme kertoisi	1st plur.	olisimme kertoneet	emme olisi kertoneet
2nd plur.		kertoisitte	ette kertoisi	2nd plur.	olisitte kertoneet	ette olisi kertoneet
3rd plur.		kertoisivat	eivät kertoisi	3rd plur.	olisivat kertoneet	eivät olisi kertoneet
passive		kerrottaisiin	ei kerrottaisi	passive	olisi kerrottu	ei olisi kerrottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kerro	älä kerro	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kertokoon	älköön kertoko	3rd sing.	olkoon kertonut	älköön olko kertonut
1st plur.		kertokaamme	älkäämme kertoko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kertokaa	älkää kertoko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kertokoot	älkööt kertoko	3rd plur.	olkoot kertoneet	älkööt olko kertoneet
passive		kerrottakoon	älköön kerrottako	passive	olkoon kerrottu	älköön olko kerrottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kertonen	en kertone	1st sing.	lienen kertonut	en liene kertonut
2nd sing.		kertonet	et kertone	2nd sing.	lienet kertonut	et liene kertonut
3rd sing.		kertonee	ei kertone	3rd sing.	lienee kertonut	ei liene kertonut
1st plur.		kertonemme	emme kertone	1st plur.	lienemme kertoneet	emme liene kertoneet
2nd plur.		kertonette	ette kertone	2nd plur.	lienette kertoneet	ette liene kertoneet
3rd plur.		kertonevat	eivät kertone	3rd plur.	lienevät kertoneet	eivät liene kertoneet
passive		kerrottaneen	ei kerrottane	passive	lienee kerrottu	ei liene kerrottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kertoa		present	kertova	kerrottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kertoakseni kertoaksemme 2nd kertoaksesi kertoaksenne 3rd kertoakseen kertoaksensa		past	kertonut	kerrottu
2nd	inessive2	kertoessa	kerrottaessa	agent4	kertoma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kertoessani kertoessamme 2nd kertoessasi kertoessanne 3rd kertoessaan kertoessansa		negative	kertomaton
	instructive	kertoen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kertomassa	—
	elative	kertomasta	—
	illative	kertomaan	—
	adessive	kertomalla	—
	abessive	kertomatta	—
	instructive	kertoman	kerrottaman
4th3	verbal noun	kertominen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kertomaisillani kertomaisillamme 2nd kertomaisillasi kertomaisillanne 3rd kertomaisillaan kertomaisillansa

Derived terms

nouns

• kerroin
• kerronta
• kertoja
• kertoma
• kertominen
• kertomus

 

verbs

• kerrottaa
• kertoilla

 

compounds

• kertomakirjallisuus
• kertomaruno
• kertomarunous
• kertomataide
• kertomataulu
• kertotaulu

 

Further reading

• “kertoa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkertoɑ/, [ˈk̟e̞rt̪o̞ɑ̝]
• Rhymes: -ertoɑ
• Hyphenation^(key): ker‧toa

Noun

kertoa

1. partitive singular of kerto

Anagrams

• Koreat, erakot, koreat