asua

See also: a sua

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *asudak, from Proto-Uralic *ëśew-. Equivalent to asea +‎ -ua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑsuɑˣ/, [ˈɑ̝s̠uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑsuɑ
• Hyphenation^(key): asua

Verb

asua

1. (intransitive) to live, reside, dwell [with inessive or adessive ‘in/at/on’]

   Asun Acacia Avenue 2a:ssa.

   I live at 2a Acacia Avenue.

2. (rare, archaic, transitive, usually atelic) to live, reside, dwell in

   Hän asuu vierashuonetta.

   He/she lives in the guestroom.

Conjugation

Inflection of asua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		asun	en asu	1st sing.	olen asunut	en ole asunut
2nd sing.		asut	et asu	2nd sing.	olet asunut	et ole asunut
3rd sing.		asuu	ei asu	3rd sing.	on asunut	ei ole asunut
1st plur.		asumme	emme asu	1st plur.	olemme asuneet	emme ole asuneet
2nd plur.		asutte	ette asu	2nd plur.	olette asuneet	ette ole asuneet
3rd plur.		asuvat	eivät asu	3rd plur.	ovat asuneet	eivät ole asuneet
passive		asutaan	ei asuta	passive	on asuttu	ei ole asuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		asuin	en asunut	1st sing.	olin asunut	en ollut asunut
2nd sing.		asuit	et asunut	2nd sing.	olit asunut	et ollut asunut
3rd sing.		asui	ei asunut	3rd sing.	oli asunut	ei ollut asunut
1st plur.		asuimme	emme asuneet	1st plur.	olimme asuneet	emme olleet asuneet
2nd plur.		asuitte	ette asuneet	2nd plur.	olitte asuneet	ette olleet asuneet
3rd plur.		asuivat	eivät asuneet	3rd plur.	olivat asuneet	eivät olleet asuneet
passive		asuttiin	ei asuttu	passive	oli asuttu	ei ollut asuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		asuisin	en asuisi	1st sing.	olisin asunut	en olisi asunut
2nd sing.		asuisit	et asuisi	2nd sing.	olisit asunut	et olisi asunut
3rd sing.		asuisi	ei asuisi	3rd sing.	olisi asunut	ei olisi asunut
1st plur.		asuisimme	emme asuisi	1st plur.	olisimme asuneet	emme olisi asuneet
2nd plur.		asuisitte	ette asuisi	2nd plur.	olisitte asuneet	ette olisi asuneet
3rd plur.		asuisivat	eivät asuisi	3rd plur.	olisivat asuneet	eivät olisi asuneet
passive		asuttaisiin	ei asuttaisi	passive	olisi asuttu	ei olisi asuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		asu	älä asu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		asukoon	älköön asuko	3rd sing.	olkoon asunut	älköön olko asunut
1st plur.		asukaamme	älkäämme asuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		asukaa	älkää asuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		asukoot	älkööt asuko	3rd plur.	olkoot asuneet	älkööt olko asuneet
passive		asuttakoon	älköön asuttako	passive	olkoon asuttu	älköön olko asuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		asunen	en asune	1st sing.	lienen asunut	en liene asunut
2nd sing.		asunet	et asune	2nd sing.	lienet asunut	et liene asunut
3rd sing.		asunee	ei asune	3rd sing.	lienee asunut	ei liene asunut
1st plur.		asunemme	emme asune	1st plur.	lienemme asuneet	emme liene asuneet
2nd plur.		asunette	ette asune	2nd plur.	lienette asuneet	ette liene asuneet
3rd plur.		asunevat	eivät asune	3rd plur.	lienevät asuneet	eivät liene asuneet
passive		asuttaneen	ei asuttane	passive	lienee asuttu	ei liene asuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		asua		present	asuva	asuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st asuakseni asuaksemme 2nd asuaksesi asuaksenne 3rd asuakseen asuaksensa		past	asunut	asuttu
2nd	inessive2	asuessa	asuttaessa	agent4	asuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st asuessani asuessamme 2nd asuessasi asuessanne 3rd asuessaan asuessansa		negative	asumaton
	instructive	asuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	asumassa	—
	elative	asumasta	—
	illative	asumaan	—
	adessive	asumalla	—
	abessive	asumatta	—
	instructive	asuman	asuttaman
4th3	verbal noun	asuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st asumaisillani asumaisillamme 2nd asumaisillasi asumaisillanne 3rd asumaisillaan asumaisillansa

Derived terms

• asuilla
• asuin-
• asuinalue
• asuinkatu
• asuinkaveri
• asuinkeittiö
• asuinkelpoinen
• asuinkortteli
• asuinmaa
• asuinneliö
• asuinpaikka
• asuinpaikkakunta
• asuinpainanne
• asuinrakennus
• asuinrakentaminen
• asuintalo
• asuintila
• asuintorni
• asuinvaltio
• asuja
• asujain
• asukas
• asukki
• asuma
• asuma-alue
• asumaton
• asuminen
• asumus
• Asunta
• asunto
• asustaa
• asuttaa

 

Related terms

• asema
• asento
• asettaa
• asuilla (“to stand still, to linger”) (dialectal)

Further reading

• “asua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑsuɑ/, [ˈɑ̝s̠uɑ̝]
• Rhymes: -ɑsuɑ
• Hyphenation^(key): asua

Noun

asua

1. partitive singular of asu

Tok Pisin

Etymology

Of unclear origin; according to Mihalic, perhaps from English as you were.

Noun

asua

1. blame
2. fault, mistake
3. any disease believed to be the result of moral failings