Wikipedia
Katso artikkeli Hiili Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Alkuaineet
boori hiili typpi
B C N

Puuhiiltä
Piirrustushiiliä [4]

Substantiivi

muokkaa

hiili (24)

  1. palavan aineen, varsinkin puun vaillinaisena palamistuloksena syntynyt kappale tai aine
    Hehkuva hiili.
    Palaa hiileksi.
    Hiilillä paistettu kala
  2. (kemia) epämetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on C; hiilellä on useita allotrooppisia muotoja perusmuodon ohessa: timantti, fullereeni, grafeeni, grafiitti, nanoputki ja lisää on odotettavissa
  3. suuren määrän hiiltä sisältävät polttoaineet, kivihiili tai puuhiili
    Hiiltä saadaan polttamalla puuta hiilimiilussa.
  4. piirustusvälineenä käytettävä hiili
  5. (tekniikka) joidenkin sähkömoottorien ja -generaattorien osa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhiːli/
  • tavutus: hii‧li

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

itämerensuomen kantasana, jolla omaperäinen vartalo[1]; liittyviä muissa kielissä mm. viron hiilgama, hiilgus; karjalan hijli, pohjoissaamen hilla

Käännökset

muokkaa
Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.
Syy: Mihin merkityksiin nämä ovat käännöksiä?

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • koota tulisia hiiliä jonkun pään päälle – saattaa joku kiusalliseen tilanteeseen vastaamalla pahaan hyvällä
  • olla hiilenä – olla vihainen, käydä kuumana
  • olla tulisilla hiilillä – olla kärsimätön, rauhaton
  • puhaltaa yhteen hiileen – tehdä yhteistyötä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hiili Kielitoimiston sanakirjassa
  • hiili Tieteen termipankissa

Inkeroinen

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

hiili

  1. hiili

Substantiivi

muokkaa

hiili

  1. hiili

Lähteet

muokkaa

Inkeroinen:

Lyydi:

Viitteet

muokkaa