Suiko
Suiko (jap. 推古天皇, Suiko-tennō, 554–15. huhtikuuta 628) oli perinteisen vallanperimysjärjestyksen mukaan Japanin 33. hallitsija ja ensimmäinen maata varmuudella hallinnut keisarinna.[1]
Suiko nousi valtaistuimelle keisari Sushunin jälkeen vuonna 592. Soga-klaanin päämies Soga Umako murhautti Sushunin, sillä keisari oli ollut liian itsenäinen; Sushun oli nostettu valtaistuimelle Soga- sekä Mononobe- ja Nakatomi-klaanien välisen ja Soga-klaanin voittaman valtataistelun seurauksena. Suiko oli Sushunin nuorempi sisar, Soga Umakon sisarentytär ja aiemman keisari Bidatsun vaimo. Hänen isänsä oli keisari Kimmei. Suikon valtaannousu merkitsi huomattavaa poikkeusta perinteestä, sillä vaikka Japanilla oli ollut legendaarisia naishallitsijoita, edellisinä vuosisatoina kaikki keisarit olivat olleet miehiä.[1]
Soga-klaanin jäsenet olivat buddhalaisia, joten uskonto levisi Japanissa Suikon hallinnon aikana. Soga no Umako nimitti Suikon sijaishallitsijaksi prinssi Shōtokun, joka oli vastuussa monista uudistuksista: maassa otettiin käyttöön kiinalainen kalenteri ja byrokraattinen hallintojärjestelmä, keisarista tehtiin absoluuttinen hallitsija ja maahan tuotiin kiinalaisia ja korealaisia käsityöläisiä.[1]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suiko Wikimedia Commonsissa